Tämä vanha kansanviisaus pitää monesti paikkaansa. Tilastoja voidaan tulkita monesti tarkoitusperien mukaan ja jopa niin että valitsee sopivia tilastoja saadaan haluamansa lopputuloksen. Sijoitusmaailmassa tilastot ovat kyllä aika lahjomattomia, luvut eivät valehtele kun ne eivät perustu mihinkään kyselytutkimuksiin vaan selkeästi mitattaviin asioihin.
Otetaanpa tarkasteluun muutamia tilastoja. Kuten marraskuun lopulla kirjoitin, olemme karhumarkkinassa. Tämä käynnissä oleva Bear Market alkoi siis lokakuussa ja kun keskimääräisesti bear-markkina kestää 1.5 vuotta oltaisiin taas bull-markkinassa maaliskuussa 2009. Nykyinen bear-markkina on kestänyt siis jo 7kk mikä ylittää kestollaan vuoden 1987 bear-markkinan (2kk) ja vuoden 1990 bear-markkinan (3kk). Sensijaan viimeisin eli tuo vuonna 2000 alkanut bear-markkina löysi pohjansa vasta vuoden 2003 alussa eli kesti melkein kolme vuotta. Jokatapauksessa päivä päivältä ollaan lähempänä pitkäkestoista bull-markkinaa. Osakkeet voivat tästä edelleen laskea, mutta itse uskon että suunta on pikemminkin ylöspäin. FEDin koronlaskut ja veronpalautukset alkavat vaikuttaa 2H:n aikana ja asuntomarkkinatkin löytävät pohjansa viimeistään vuoden 2009 alussa.
Osakemarkkinoilta on löydettävissä selkeitä pitkiä trendejä, joiden aikana osakemarkkina on joko laskenut tai noussut pidemmän aikaa. Seppo Saarion hienossa sijoitusraamatussa listataan nämä pitkät suhdannetrendit USAssa.
- Toiseksi viimeisin heikko suhdannevaihe oli vuosina 1929-1949 (maailmansota ja suuri lama) jolloin osakemarkkina kasvoi vuosittain vain 0.8%. Kesto siis 20 vuotta
- Viimeisin historiallinen heikon suhdanteen vaihe oli vuosina 1966-1982 (Korean sota, 70 luvun energiakriisi, kylmä sota) jona aikana vuosittainen kurssikehitys oli -1.4%. Kesto siis 16 vuotta.
Vastaavasti kaksi viimeistä historiallista hyvän suhdanteen vaihetta USAssa.
- Vuosina 1949-1966 (toisen maailmansodan jälleenrakennus ja paluu normaaliin arkeen). Keskimääräinen vuosituotto +14.0% 17 vuoden ajan.
- Vuosina 1982-1999 (Reagan taisi tulla presidentiksi vuonna 1981 ja aloitti järjestelmällisen kokonaisveroasteen laskun mikä johti taloudellisen toimeliaisuuden kasvuun ja kurssinousuun. Tietotekniikka nosti tuottavuutta). Keskimääräinen vuosituotto +14.9% 17 vuoden ajan.
Saarion mukaan olemme keskellä vuonna 2000 alkanutta heikon suhdanteen aikaa (teknokupla, energian kallistuminen, USAn kilpailukyvyn heikentyminen, taala) jota siis on nyt kestänyt 8 vuotta. Viimeiset 7 heikkoa suhdannevaihetta ovat kestäneet 8-20 vuotta. Oletettavasti tämä heikon suhdanteen kausi tulee siis kestämään vielä vuosia jolloin markkinoilla voittojen teko on huomattavasti vaikeampaa kuin hyvän suhdanteen aikana. Ajoitus, sijoituskohteiden valinta (osakkeet ja markkina) ovat isommassa asemassa siis kuin hyvän suhdanteen aikana. Seuraava vahva suhdannevaihe voisi alkaa vuosien 2009-2020 välisenä aikana ja kestää vajaat 20 vuotta jona aikana keskimääräinen osaketuotto voisi olla vuosittain yli 14%. Tätä tarkoittaisi sijoituspääoman tuplaamista joka viides vuosi. Vahvan suhdanteen aikaansaavia asioita voisivat olla:
- Tietotekniikan kehittyminen ja parempi soveltaminen
- Teknologiset innovaatiot energiapuolella. Hybridi- ja sähköautot, energian hajautettu tuottaminen ja varastointi, energian kulutuksen leikkaaminen matalaenergiataloilla jne.
- geenitekniikan kehittyminen. Sairauksien hoito halvempaa ja tehokkaampaa, parempia satoja jne.
- Kehittyvien talouksien vahva kasvu jonka pontimena on energiaratkaisut, demokratiakehitys, halu ostaa kestokulutushöydykkeitä omaa elämänlaatuaan parantamaan.
- vihreän teknologian kehittyminen. Luonto suojellen hallittua kasvua.
Mielenkiintoista on myös osakekurssien kehittyminen FEDin koronalennusten jälkeen. FEDin uskotaan hyvin yleisesti päättäneen koronlaskunsa huhtikuun lopulla. Tresorin keräämien ja Arvopaperin uutisoimien tilastojen mukaan vuoden 1986 jälkeen Yhdysvalloissa on ollut viisi koronlaskujaksoa. Kuudessa kuukaudessa viimeisen koronlaskun jälkeen Dow Jones -indeksi on vahvistunut keskimäärin 9,25 prosenttia. Vanhalla mantereella vaikutukset ovat tuntuneet vieläkin selvemmin, sillä eurooppalaiset osakkeet ovat nousseet kuudessa kuukaudessa Fedin viimeisestä koronlaskusta keskimäärin 12,55 prosenttia. Nyt kylläkin samalla inflaatio on kovaa joka voi vääristää tilastoja. Tämän mukaan siis lokakuussa osakemarkkina olisi n. 10% korkeammalla kuin huhtikuun lopulla. Tämä menisi aika lailla samoihin aikoihin kuin mitä pitkäaikaiset tilastot kertovat bear-markkinan loppumisesta.
Mutta lisää tilastoja. Vuosi voidaan jakaa kahteen sijoitusmielessä hyvin erilaiseen jaksoon. Touko-Lokakuu ja Marras-Huhtikuu. Pitkäaikaiset tilastot osoittavat että kesäjakso on ollut hyvin heikon, jopa negatiivisen tuoton, aikaa kun taas talvijakso on ollut erittäin hyvän tuoton aikaa niin USAssa, Suomessa kuin vaikkapa Venäjällä. Jälleen Saarion pörssiraamatusta poimintaa. Saario on tarkastellut talvijakson tuottoa vuodesta 1950 ja saanut tulokseksi että tuona aikana on pääoma 46-kertaistunut eli 10 000 dollaria on muuttunut 461 774 dollariksi. Tappiollisia jaksoja 50-luvulta lähtien on ollut vain 20% ja tappiot noina vuosina ovat olleet pieniä. Sensijaan kesäjaksolla (siis omistaen vain kesäjakson aikana osakkeita) 50-luvulla sijoitettu 10 000 taalaa on kutistunut 8 375 taalaan. Aivan käsittämätön ero. Sama kehitys on havaittavissa jopa voimakkaampana Venäjällä ja Suomessakin sama ilmiö on voimissaan eli kesäjaksolla on pääoman arvo kutistunut. Elämme nyt heikon kesäjakson aikaa jolloin tuotto pitäisi olla huonoa, toisaalta viimeisin talvijakso oli surkea.
Tilastojen mukaan siis koska elämme nyt heikon pitkän suhdanteen aikaa ja sen heikkoa kesäkautta pitäisi kurssit laskea tuonne lokakuun loppuun, mutta toisaalta tilastojen mukaan FEDin koronlaskujen pitäisi nostaa kursseja 10% nykytasoltaan lokakuun loppuun ja toisaalta bear-markkina pitäisi keskimäärien tilastojen mukaan loppua maaliskuussa 2009. Tilastot eivät siis anna nyt yksiselitteistä vastausta siihen että mitä tapahtuu kuluvan vuoden aikana mutta tilastojen mukaan vuoden loppu ja ensi vuosi pitäisi olla hyvää aikaa osakekursseilla.
Ajoitushan on se tärkein asia sijoittamisessa, paljon tärkeämpää kuin sijoituskohteen valinta. Jos olisin nykysalkkuni osakkeet ostanut syys-lokakuussa enkä ajallisesti hajauttaen marraskuun lopulta alkaen 1H:n aikana olisi salkkuni arvo nyt 49% alempana kuin nyt olettaen että ostettujen osakkeiden määrä olisi sama. Merkittävä ero siis vaikka puhutaan vain muutaman kuukauden erosta ostoajankohdassa. Uskon että vaikka kurssilasku edelleen jatkuisikin, on suurin osa siitä siis nähty ja että näillä ostotasoilla tulen tekemään pitkässä juoksussa hyvät voitot.