Ostin lisää YIT:tä

Eilinen tulosraportti vakuutti ja eilisestä hurjasta noususta huolimatta päätin tänään ostaa lisää etenkin kun kurssi oli noin prosentin laskussa. Eiköhän tuossa ole vielä nousupotentiaalia jäljellä.

Googlen emoyhtiö Alphabetilta erinomainen 1Q

Alphabet julkaisi juuri äsken erinomaisen 1Q tuloksen minkä seurauksena osakekurssi on 4.26% nousussa jälkipörssissä. Poimintoja:

• Liikevaihto kasvoi 22%
• EPS 7.72 dollaria (vuotta aiemmin 6.02)
• Operatiivinen voittomarginaali 27% (vuotta aiemmin 26%)

Nokian 1Q erinomainen olosuhteisiin nähden

Ericsson alkaa näyttää kriisiyhtiöltä yhä selvemmin etenkin kun Ericssonin tiistaista tulosjulkistusta vertaa tänään tuloksensa julkistaneeseen Nokiaan. Otetaanpa pieni vertailu Ei-IFRS luvuilla.

Liikevaihto:

• Nokia 5.4 miljardia euroa. Laskua 4%
  • Verkkobisnes 4.9 miljardia euroa. Laskua 6%
  • Technologies 247 miljoonaa euroa. Kasvua 25%
• Ericsson 4.82 miljardia euroa (46.4 miljardia kruunua). Laskua 11%
  • Verkkobisnes 3.63 miljardia euroa (34.9 miljardia kruunua). Laskua 13%

Bruttokate:

• Nokia 40.8%.
• Ericsson 30.5%

Liikevoitto:

• Nokia 341 miljoonaa euroa. Laskua 1%
  • Marginaali 6.3%
  • Verkkobisnes 324 miljoonaa euroa. Laskua 4%
    • Ultra Broadband 301 miljoonaa euroa (230 miljoonaa). Kasvua 31%
  • Technologies 116 miljoonaa euroa. Kasvua 9%
• Ericsson 110 miljoonaa euroa (1.1 miljardia kruunua). Laskua 73%.
  • Marginaali 2.3%
  • Verkkobisnes 430 miljoonaa euroa. Laskua 30%

Molempien firmojen raportoitu tulos oli tappiolla 1Q:lla johtuen uudelleenjärjestyelykuluista ja Ericssonilla myös alakirjauksista. Nokian kertaluonteiset erät olivat 1Q:lla 468 miljoonaa euroa joten Nokian raportoitu liiketulos oli -127 miljoonaa euroa (vuotta aiemmin -712 miljoonaa euroa). Ericssonin liiketappio oli 1.13 miljardia kruunua (-10.9 miljardia kruunua).

Nokian nettokassan koko oli 1Q lopussa 4.4 miljardia euroa kun Ericssonilla oli 2.94 miljardia euroa (28.3 miljardia kruunua). Nokian markkina-arvo on nyt 30 miljardia euroa kun Ericssonin markkina-arvo on 19.7 miljardia euroa. Ericssonilla menee ihan kohtuullisesti verkkopuolella mutta IT&Cloud sekä Media tekevät tappiota. Nokialla menee mobiiliverkoissa suorastaan erinomaisesti.

Nokian kustannussäästöohjelman kertaluonteiset kulut loppuvat vuoden 2018 aikana joten vuodesta 2019 alkaen IFRS-luvut pitäisi taas näyttää paremmilta. Uudelleenjärjestelykuluja on syntynyt verkkolaitteiden vaihdoksista eli vanhoja jommankumman yhtiön (ALUn tai Nokian) laitteita on korvattu uuden tuoteportofolion mukaisilla laitteilla ja varmasti samalla modernisoiden. Tästä syntyy kaikkinensa tämän ohjelman aikana 900 miljoonan euron kulut ohjelman alusta lähtien. Toimintakuluista eli käytänössä aika pitkälti väenvähennyksistä, alemmista vuokrakuluista jne. syntyvät säästöt tulevat kokonaisuudessaan olemaan 800 miljoonaa euroa. Hankinnan- ja valmistuksen säästöt  400 miljoonaa euroa. Mutta näihin liittyvät kulut tulevat olemaan 1.7 miljardia euroa joista 750 miljoonaa oli maksettu jo vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuonna 2018 kulut laskevat tästä vuodesta. Nokia siis joutuu maksamaan 1.7 miljardia euroa kertaluonteisesti saadakseen 1.2 miljardin euron vuosisäästöt.

Ericsson valmistelee isoa väenvähennystä jo aiemmin ilmoitettujen väenvähennysten päälle: “We are not satisfied with the cost structure of the company and the existing cost and efficiency program is not yielding sufficient results. Based on current profitability, we will intensify our efforts to reduce cost with focus on structural changes to generate lasting efficiency gains and increase cost competitiveness.”

Linkki Nokia 1Q tulokseen.

Myös Nordean 1Q sujui hyvin

Nordea julkaisi tänään hyvän 1Q tuloksen joka tosin oli pitkälti leivottu jo osakekurssiin sillä osake nousi vain 0.09%.

• Total operating income +7%, in local currencies +6% (-5%, in local currencies -6%)
• Total expenses +6%, in local currencies +5% (-6%, in local currencies -6%)
• Operating profit +10%, in local currencies +8% (-3%, in local currencies -4%)
• Common equity tier 1 capital ratio 18.8%, up from 16.7% (up 40 bps from 18.4%)
• Diluted EPS EUR 0.21 vs. EUR 0.19 (EUR 0.21 vs. EUR 0.25)

Jos tämä meno jatkuu, ja miksei jatkuisi, tulee Nordea maksamaan todella hyvät ja nousevat osingot ensi vuonnakin.

YIT:n 1Q tulos

YIT julkaisi erinomaisen 1Q tuloksen. Pääkohdat:

• Liikevaihto kasvoi 32 % 479,2 miljoonaan euroon (362,4).
• Oikaistu liikevoitto oli 16,7 miljoonaa euroa (12,1), ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 3,5 % (3,3).
• Katsauskaudella ei ollut oikaisueriä.
• Tilauskanta pysyi vakaana joulukuun lopun tasolla ja oli 2 618,3 miljoonaa euroa (12/2016: 2 613,1).
• Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen oli 40,8 miljoonaa euroa (-25,1)

Ennustetta kuluvalle vuodelle ei muutettu. Toimitusjohtajan mukaan näkymät ovat valoisat.

Vauhdikas tulospäivä

Tänään aamulla ajattelin että jatkan sekä Nokia että YIT tankkausta jos 1Q tulokset ovat positiivisia ja loppuvuosikin näyttää OK:lta. Selattuani tulosjulkistukset ennen pörssin avaamista tiesin että kiire tulee ostojen kanssa jos meinaa ehtiä ostaa ennen kunnon nousua. Mutta niinhään siinä kävi että molempien kurssit nousivat sen verran vauhdikkaasti että ostot jäi tekemättä. Nokia nousi 4.34% 5.19 euroon ja YIT nousi 10.78% 7.34 euroon. Molempia löytyy salkusta ja molemmissa tankkaus on kesken. 1Q tuloskausi on kyllä kotimaisten lappujen osalta alkanut hyvin. Metson 1Q oli hyvä jo aiemmin ja Valmetin tulos myös (en ole tuosta ehtinyt blogatakaan vielä) kurssit on nousseet.

Salkku on tänään noussut noin prosentin. Nokian Renkaiden osinko tupsahti tilille mikä osaltaan nosti salkkua. ATH lukemissa mennään.

 

Hallitus säästää

Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 asti ja tätä aikana valtion velka on kasvanut 54 miljardista eurosta viime vuoden lopun 102 miljardiin euroon. Juha Sipilän hallitus aloitti vuonna 2015 ja sillä oli kaksi päätavoitetta: lopettaa velkaantuminen hallituskauden aikana sekä pitää huoli että kokonaisverotus ei nouse.

Sipilän hallitus aloitti siis vuonna 2015 ja valtion menot olivat silloin vuositasolla 53.7 miljardia euroa (alijäämää 4.4 miljardia euroa). Eilen hallitus julkaisi taloussuunnitelmansa vuosille 2017-2020. Tämän mukaan vuonna 2020 valtion menot olisivat 55.7 miljardia euroa. Mitä ihmettä? Hallitus on puhunut ja toistanut 4 miljardin säästöohjelmastaan ja mm. eilen Iltalehti otsikoi näin: “Pääministeri Sipilä tyytyväisenä: Neljän miljardin säästöt pitävät“.

Mitkä ihmeen säästöt? Fakta on se että valtion menot kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2020 peräti kaksi miljardia euroa ja tämä siitä huolimatta että hallitus on budjetoinut tulojensa kasvavan 3.4 miljardilla eurolla 49.0 miljardista eurosta 52.4 miljardiin euroon. Näinköhän tuo tulojen kasvu saadaan aikaiseksi kiristämättä kokonaisverotusta?

Minua ihmetyttää tässä monikin asia. Miksi media ei ole tuonut esiin sitä että todellisuudessa mitään säästöjä ei ole? Suomi velkaantuu entisestään siitä huolimatta että verotuloihin on budjetoitu merkittävää kasvua. Miksi oppositio ei vaadi hallitusta merkittäviin lisämenoleikkauksiin ja siten saamaan julkisen talouden velkaantumista kuriin? Minusta näyttää siltä että oppistio Ville Niinistön johdolla vain itkee “merkittäviä” leikkauksia kuukausikaupalla mediassa. Ja luonnollisesti myös tuloerojen kasvusta. Maassa jossa on maailman pienimmät tuloerot, etenkin kun lasketaan nettona ja erilaiset tulonsiirrot ja tuet huomioituina.

Tilanne alkaa olla katastrofaalinen ja seuraavalla hallituksella, jossa aika todennäköisesti on joko Vihreät tai SDP tai kenties jopa molemmat, alkaa olla todella vähän liikkumatilaa. Infa on sitäpaitsi rapistumassa ja menoissa on merkittäviä paineita ja suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja maahan tulevat pakolaisetkin rasittavat taloutta hallituksen mukaan näin: “Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa“. Varmaankin tämä on yksi suuri syy miksi menot ovat nousussa. “Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä.”.

Itse näen suurimmaksi ongelmaksi ihan nämä omat lähinnä keskiluokan maksamat ja keskiluokan ja alemman luokan “nauttimat” tulonsiirrot, mm. asumistuet joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tuolla ongelmalle pitää tehdä jotain. Joko jäädyttää tuet nykytasoilleen, tai leikata niitä tai poistaa pidemmällä aikavälillä kokonaan? Tuet valuvat vain asuntojen hintoihin ja kiristävät veroja. Tulonsiirrot muodostavat ison kannustinloukkuongelman, jossa työtä ei kannata tehdä eikä teettää kun erilaisina tukina tienaa vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin töitä tekemällä.

Valtion talous ei ole ainoa julkisen talouden ongelmapesäke. Myös kunnat ovat velkaantumassa.

Ei hyvältä näytä.

 

Metsolta erinomainen 1Q 2017

Metso julkaisi tänään erinomaisen 1Q tuloksen ja kurssi nousi 5.69%. Taidanpa tuplata omistukseni seuraavassa sopivassa ostopaikassa. Pääkohdat tulokset:

• Markkina-aktiviteetti lisääntyi etenkin palveluliiketoiminnoissa
• Saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia 733 miljoonaan euroon (663 milj. e). Palveluliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 15 prosenttia 496 miljoonaan euroon (433 milj. e)
• Tilauskanta 1.4 miljardia euroa (1.3 miljardia euroa). Kasvua 7%
• Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia 648 miljoonaan euroon (601 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia 423 miljoonaan euroon (409 milj. e)
• Oikaistu EBITA kasvoi 66,4 miljoonaan euroon ja oli 10,2 prosenttia liikevaihdosta (55,7 milj. e ja 9,3 %).
• Vapaa kassavirta oli 39 miljoonaa euroa (62 milj. e)
• Metson tase pysyi vahvana, nettovelkaantuneisuusaste oli -4,7 prosenttia (-1,8 % vuoden 2016 lopussa)

Lisäksi yhtiö antoi lievän posarin koskien koko vuotta. Liiketoimintaympäristö paranee (aiempi ennuste oli “hieman parempi”). Erityisen hyvin tänä vuonna kehittyy kaivosteollisuuden palvelut kun laitemyynti vielä laahaa. Flow Control – segmentissä tuotteiden ja palveluiden kysyntä paranee hyvälle tasolle.

Ostin Locheed Martinin osakkeita

Toissapäivänä ostin salkkuuni Lockeed Martinin osakkeita. Yhtiö on kiehtova ja sillä on tuotteita todella moneen eri segmenttiin alkaen sotateollisuudesta kvanttitietokoneisiin. Yhtiön historian kuuluisin tuote lienee vakoilulentokone U2. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti sotateollisuuspuoli Trumpin hallinnon ja NATO:n puolutusbudjettien kasvaessa. Erityisen kiinnostavaa on myös yhtiö panostus kaupalliseen siviilipuolen drone-teknologiaan, sotateollisuusdroneissa yhtiö on jo pidempään ollut mukana.

PE-luku on 15 ja osinkoa maksellaan kolmen kuukauden välein ja osingot ovat selvässä kasvussa. Osinkotuotto-% noin kolme.

Maaliskuussa salkku pysyi paikallaan

Maaliskuusssa katkesi salkkuni viisi kuukautta kestänyt nousuputki. Miinusta ei tosin tullut kuin 0.02% mutta kun etumerkki oli miinus niin nousuputki meni poikki. Salkun tuotto oli -0.37% kuin poistetaan säännöllisesti salkkuuni kuukausittain palkkatuloista säästämäni raha. Tällä hetkellä muuten nettotuloistani menee noin 38% osakesäästämiseen eli rahan siirtämiseen palkkatililtä Nordnetin tilille josta sen kanavoin sijoituksiin. Enemmänkin voisin laittaa mutta olen todennut tämän hyväksi määräksi muun elämän kannalta.

Hävisin maaliskuussa indekseille sillä OMX HEX CAP nousi 1.52% ja Nasdaq 1.48%. S&P500 laski 0.04%. Tosin maaliskuussa salkkuni osakkeista irtosi osinkoa YIT:stä, DNA:sta, Metsosta ja Valmetista ja osinkorahat tulee tilille vasta huhtikuussa. Nordean osinkorahat jo tulivat tilille. Laskeskelin muuten että mikäli salkkuni koostuisi pelkästään Nordeasta ja osinkotuotto sekä osinkoverotus pysyisi nykyiselle levelillä, saisin kutakuinkin saman verran osinkotuottoa nettona kuin mitä nettopalkkatuloni  on tällä hetkellä poislukien osakesäästämiseen laittamani rahat. Eli edellyttäen että Nordean osinkotuotto pysyisi nykyisellään olisin periaatteessa jo nyt taloudellisesti riippumaton mikäli laittaisin kaikki sijoitukset kiinni Nordeaan. Kiehtova ajatus. Mutta katson olevani vasta puolivälissä ja tarvitsevani vielä salkun tuplauksen ennen taloudellista riippumattomuutta. Ja tätä tavoittelen 5-10 vuoden aikajänteellä. Peilaten sijoitushistoriaani katson tämän tavoiteen olevan erittäin realistisen. Toivottavasti onnistuisin seuraavan pörssiromahduksen hoitamaan pienemmin miinuksin kuin vuosina 2001, 2008 ja 2011. Tavoittelen sitä että onnistuisin myymään tämän kohta päättyvän nousukauden huipun tuntumissa ja että onnistuisin ostamaan pörssiromahduksen pohjien tuntumasta. Jos tässä onnistun olen ns. maalissa jo siinä kohtaa kun pörssi on toipunut pohjistaan normileveleilleen.

Salkkuni arvonnousuhistoria vuosittain vuodesta 2001:

2001	-51%
2002	53%
2003	67%
2004	101%
2005	100%
2006	8%
2007	71%
2008	-41%
2009	62%
2010	31%
2011	-28%
2012	1,9%
2013	31,53%
2014	13,59%
2015	13,16%
2016	29,46%

Nordean osinkotuotto-% on tämän päivän kurssilla 6.1%.

Salkkuni sankariosakkeet maaliskuussa:

• Sandvine +7.7%
• Cemex +7%
• Nokian Renkaat +5%
• Nokia +4% (tosin ostohetkestä vain juuri plussalla)
• RSX (Venäjä ETF) +3%

salkkuni luuseriosakkeet maaliskuussa:

• Vincit -9%
• Softbank -4.5%
• Nordea -3% (osingon irtoaminen selittää laskun)
• YIT -3% (osinko irtoaminen selittää laskun)
• Kahvifutuuri JO -3%

Salkussani on PKC lunastuksen myötä rahaa nyt 27% salkun arvosta. Olisi enemmänkin ellen olisi ostanut Nokiaa kuun viimeisen pörssipäivänä. Käteisen määrä kasvaa huhtikuussa kun osinkorahaa ja Comptelin lunastusrahat tippuvat tilille sekä toki normaali osakesäästöpotti. Ostin maaliskuussa ensimmäisen erän YIT:tä sekä Nokiaa sekä myin DNA:n osakkeet pois salkusta.

Jotenkin tuntuu olevan vaikea löytää ostettavaa pörssistä edelleen. Ja erilaiset indikaattorit alkavat näyttää punaista. Syklin nousuhuippu lähestyy ja sen perässä pörssilasku tai romahdus. Mutta eiköhän tästä vielä nousuhuippu saada ennen sitä ja sitä ei haluaisi missata.