Archive for February, 2022

Konecranesin ja Cargotecin fuusio hyväksyttiin EU:ssa ehdollisesti

Monday 28.02.2022

Hyviä uutisiakin oli tullut koskien fuusiota ja kurssikin tuohon reagoi positiivisesti. EU:lta siis vihreää valoa, mutta USA:n ja UK:n kilpailuviranomaisia vielä odotellaan ja ainakin viivstyksiä on luvassa. Yhtiön kommentti:

Aikaisemmin tiedotetun mukaisesti Konecranes ja Cargotec ovat jatkaneet keskusteluja keskeisten kilpailuviranomaisten kanssa. Tältä osin joidenkin viranomaisten näkemykset ovat osoittautuneet haastaviksi. Tämän vuoksi sulautumisen täytäntöönpano ensimmäisen vuosipuoliskon 2022 loppuun mennessä vaikuttaa haastavalta ja tällä hetkellä yhtiöt eivät kommentoi enemmälti aikataulua tai kilpailuviranomaisprosessia. Osapuolet palaavat sulautumisen täytäntöönpanon ajankohtaan myöhemmin ja lisätietoa annetaan aikanaan.

Kunnia Ukrainalle!

Sunday 27.02.2022

Tässä on tapahtunut paljon asioita. Niin paljon että viimeiset päivät olen käyttänyt miltei kokonaan tilanteen seuraamiseen eri lähteistä ja sen tiedon analysoimiseen. Suurin sota Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen on syttynyt. Jugoslaviassakin taisteltiin verisesti, mutta se oli enemmän luonteeltaan sisällissota. Se että laajeneeko tämä maailmansodaksi tai peräti ydinsodaksi selviää myöhemmin.

Neljä päivää sotaa ja tilanne alkaa näyttää huonolta Venäjän armeijan kannalta. Se ei ole edennyt juuri ollenkaan viimeisen 24 tunnin aikana ja sen tappiot ovat merkittävät. Yli 4000 kuollutta sotilasta, joista osa juuri varusmiespalvelunsa aloittaneita. Yli sata tuhottua tankkia, lentokoneita, helikoptereita, panssaroituja ajoneuvoja ja lukuisia vankeja. Ukraina saa koko ajan lisää aseistusta ja varustettua suurta reserviään ja se on avannut ulkomaalaisille vapaaehtoisille mahdollisuuden liittyä mukaan. Ukrainan sankarillinen presidentti Zelenskyi ei aio jättää asemiaan vaan haluaa lisää ammuksia. Linjassa on nähty myös ex-presidentti Poroshenko konekivääreineen, Klitschkon veljekset ja nyt myös koko Kiovan Dynamon jalkapallojoukkue. Putin piileskelee bunkkerissaan kuin Hitler.

Sota ei ole mennyt Putinin pelikirjan mukaan ja Venäjän armeijan iskukyky näyttää odotettua heikommalta. Ukrainalla on edelleen kysy iskeä myös ilmasta hävittäjillä ja turkkilaisilla droneilla huolimatta sodan aloituksen suuresta ilmaiskusta mm. risteilyohjuksin. Nuo dronet näyttävät olevan todella tehokkaita laitteita ja sellaisia soisi olevan Suomenkin puolustusvoimilla. Ukrainalla on iso määrä panssarintorjuntaohjuksia käytössään, mm. Lockeed Martinin ja Raytheonin Javelin-ohjuksia sekä brittiläis-ruotsalaisia NLAW-ohjuksia. Näkemieni videoiden perusteella ne tehoavat hyvin. Venäläisten sotilaiden motivaatio ei ole taatusti korkealla veljeskansaa vastaan suurten tappioiden jälkeen, vaikka ne toki pyritään mahdollisimman hyvin salaamaan ja joukoilla on mukana liikuteltavia krematorioita joissa jäljet kaatuneista voidaan kätevästi hävittää ja välttää kotiin saapuvien sinkkiarkkujen kiusallinen ongelma.

Toki tässä voi tapahtua vielä paljon asioita ja emme vielä tiedä kuinka tässä tulee käymään. Mutta voitonparaatia ja näytösoikeudenkäyntiä ei helmikuun aikana nähdä.

Putinin diktaattorihallinnon tavoite oli kaataa Ukrainan hallinto ja demokratia maassa, mitä hän pelkää yli kaiken ja napata itselleen suoraan lisää osia liittämällä Ukrainan itäosat Venäjään. Hän ilmoitti Venäjällä olevan nimilista “natsirikollisista” jotka haetaan oikeuden eteen. Voi vaan olla että Ukrainan hallinnon kaatamisen sijaan hänen hallintonsa on se mikä kaatuu. Länsi on yhdistynyt, laajoja pakotteita on määrätty, boikotit ovat alkaneet ja aseapua annetaan Ukrainalle. Venäjä eristetään kaikin tavoin. Toistaiseksi Ukrainan armeijan avuksi ei muiden maiden armeijat ole tulleet kolmannen maailmansodan pelossa, mutta saa nähdä mitä tapahtuu jos Valko-Venäjä maana julistaa myös sotatoimet. Käytännössähan se on jo mukana kun sen alueelta iskettiin ja isketään maajoukkoja Ukrainaan. Länsimaat ovat päättäneet ottaa myös taloudelliset joukkotuhoaseet käyttöön eli Venäjän valuuttavarantojen jäädytyksen. Maalla on 640 miljardin dollarin valuuttavarannot, mutta siitä 32% on euroissa ja 16% dollareissa ja nuo jäädytetään. 22% on kullassa mitä on vaikea muuttaa käteiseksi ja 13% kiinan Yuanissa. Venäjältä voi siis loppua käteinen ja se myös suljetaan Swiftin ulkopuolelle. Eli rahaliikenne loppuu. VISA ja muut luottokortit eivät toimi. Siellä ei ihmiset välttämättä pysty tekemään tilisiirtoja sen jälkeen kun tuo astuu voimaan. Palkat ei kulje, ei voi ostaa mitään. Kovin kauaa ei tilanne voi jatkua aiheuttamatta kaaosta. Paine Putlerin hallintoa kohtaan kasvaa. Varusmiesten vanhemmat ja sukulaiset alkavat tiedon levitessä osoittaa voimakkaasti mieltään. Tiedon levitystähän on tehokkaasti estetty koska media on Putinin hallussa. Myös hakkeriryhmä on iskenyt Venäjällä jo kolmatta päivää ja mm. maan televiokanavilla on tullut ukrainalaista musiikkia. Voi olla että hyvin nopeastikin paine Putinin hallintoa kohtaan kasvaa niin suureksi että hänet riuhtaistaan venäläisten toimesta vallasta. Ja hän voi saada saman kohtalon kuin Romanian Ceaucesku tai päätyy Haagiin tuomioistuimen eteen rikoksistaan.

Näyttää myös siltä että Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä NATOon ja sotavarustelubudjetteja ja varustautumista kasvatetaan voimakkaasti. Saksa ilmoitti uudistavansa puolustusvoimat ja laittavansa 100 miljardia euroa rahaa siihen. Lockeed Martinin, Oshkoshin ja aseteollisuusyhtiöiden kurssit ylipäätään tulevat nousemaan.

Mitä tulee osakkeisiin ja sijoittamiseen niin en ole itse tehnyt mitään liikkeitä. Yritin myydä RSX (Venäjä) ETF:n, mutta se oli estetty. Mustat Pekat on kourassa siis. Voi olla että pitkään. Tyhmästä päästä kärsii. Pidin todennäköisyyttä sotatoimille suurena, mutta en jostain syystä kuitenkaan myynyt. Ajattelin että ei ne niin hulluja ole että hyökkäävät kun siinä ei ole mitään voitettavaa. Mutta väärässä olin. Vituttaa holdata Venäjäsijoituksia.

Pakotteet, vastapakotteet, kolmannen maailmansodan ja jopa ydinsodan uhka (Putin käytännössä uhkasi ydinaseilla jos muut sekaantuvat) pitävät yllä hermostuneisuutta sijoitusmarkkinoilla. Suomen sulkiessa ilmatilansa venäläiskoneilta muun lännen tavoin voi Finnair menettää lupansa lentää Venäjän yli ja ylipäätään lentojen määrä voi laskea. Venäjällä myös uhkailtiin länsimaisen omaisuuden sosialisoinnilla mikä toteutuessaan tarkoittaisi Fortumin voimaloiden siirtymistä Putinin hallinnon omistukseen kuten myös Nokian Renkaiden tehtaan. YIT, Kone, Nokia ja kaikki muutkin maassa toimivat voivat kärsiä. Riskit ovat suuret ja ruplan arvo sukeltaa joka tapauksessa kovaa vauhtia. NR on kuljettamassa varastoaan pois Venäjältä mutta tuotannon osalta on valtavia haasteita edessä jos tuotanto siellä loppuu. Ja kuka ostaa renkaita Venäjän ulkopuolella joiden kyljessä lukee “made in Russia”? No ehkä kiinalaiset? Venäläisillä ei ole varaa ruplan heikennettyä ja kun eivät Swift-blokin takia edes pysty ja luottokortit eivät toimi. Riski Venäjän sotilaallisista toimista Suomea kohtaan on olemassa ja sekin voi rajoittaa osakekurssien kehitystä Suomessa ja Ruotsissa.

Tässä on valtavasti muitakin asioita aiheesta, joista voisi kirjoittaa mutta hyvin tiivistetysti tässä oma näkemykseni siis tilanteesta.

Kunnia Ukrainalle! честь Україні! Maailma muistaa käärmesaaren sankarit, Kiovan Haamun (Ghost of Kiev) sekä sankarillisen presidentti Zelenskyin ikuisesti. Putinia, pikku miestä bunkkerissaan, ei kukaan halua muistaa.

Ericssonilla melko kalliit “tietullit” Irakissa

Wednesday 16.02.2022

Ericsson on löytänyt sisäisissä tarkastuksissaan epäselvyyksiä koskien Irakin verkkokauppoja. Yhtiön on ilmeisesti maksanut “tietulleja” tai suojelumaksuja jotka ovat päätyneet suoraan Isiksille kertoo Helsingin Sanomat. Myös korruptiosta on jälkiä. Ericssonilla on näitä ollut ennenkin ja viime vuonnahan yhtiö maksoi 80 miljoonan korvaukset kilpailijalleen Nokialle koska oli laittomin keinoin voittanut Nokian nenän edestä tarjouskilpailuita. Ericsson myös joutui maksamaan miljardin dollarin sakot pari vuotta sitten näistä toimistaan. Saas nähdä millaiset sanktiot yhtiö tulee saamaan. Sinällään yhtiön markkina-arvosta on tänään niistetty pois yli neljä miljardia dollaria osakkeen laskettua yli 13%. Nokian sensijaan on yli 4% nousussa juuri nyt.

YIT:n 4Q 2021. Loppusiivouksen makua

Monday 7.02.2022

YIT julkaisi 4Q 2021 tuloksensa perjantaina 4.2. Pääkohdat:

  • 4Q liikevaihto 929 miljoonaa euroa (975)
  • Koko vuoden liikevaihto 2.86 miljardia euroa (3.07)
  • 4Q oikaistu liikevoitto oli 45 miljoonaa euroa (56)
  • Koko vuoden oikaistu liikevoitto oli 114 miljoonaa euroa (85)
  • 4Q oikaistu liikevoittoprosentti 4.8% (5.5)
  • Koko vuoden oikaistu liikevoittoprosentti 4.0% (2.8%)
  • 4Q osakekohtainen tulos -0.04 (0.19)
  • Koko vuoden osakekohtainen tulos 0.00 (0.13)
  • Nettovelka 303 miljoonaa euroa (628). Alimmillaan 15 vuoteen
  • Tilauskanta 4.04 (3.53) miljardia euroa
  • Osinkoehdotus 0.16 euroa per osake (0.14). Maksetaan kahdessa erässä

YIT:ssä alkaa olla loppusiivous ohi tai ainakin pahimmat rytöläjät on siivottu. Toimitilat-segmentti teki käänteen ja nousi oikaistun liikevoiton osalta plussalle. Infrassa sama muutos on pääosin tehty, mutta muutamat pidemmät projektit säteilee tappioita vielä parin seuraavan vuoden ajan, mutta pääosin projektikanta on terveellä pohjalla. Kiinteistöt-segmentissä on tehty iso rakenneuudistus myös vuonna 2021, mutta silti segmentin oikaistu liikevoitto oli positiivinen. Vuoden 2021 rakennuudistuksiin ja alaskirjauksiin meni vuoden 2021 aikana 100 miljoonaa euroa joista 66 miljoonaa euroa 4Q:n aikana. Johtamisjärjestelmät, prosessit ja kontrollit on täysin uusittu joten pohja pitäisi olla nyt kunnossa tehdä voitollista tai voitollisempaa tulosta vastaisuudessa.

Venäjän osalta yhtiö miettii strategiaa, luopuako toiminnoista siellä vaiko ei. Sinällään ne ovat voitollisia mutta tuntuu tuo Venäjä olevan muuten melkoisen suuririskinen toimintaympäristö muutenkin kuin valuuttakurssien osalta.

YIT odottaa konsernin oikaistun liikevoiton olevan korkeampi kuin vuonna 2021 (2021: 114 miljoonaa euroa).

Osinkotuottoprosentti on nykykurssilla 4.386 euroa 3.65%. Omistan YIT:n osakkeita. Toivottavasti suursiivous yhtiössä saa nyt toivotun tuloskäänteen aikaan, kurssinousua ja edelleen kohoavia osinkoja. Yhtiö itse ainakin uskoo siihen kun maksaa noin reilut osingot 0.0 euron epsillä.

Vincitillä erinomainen loppuvuosi ja fuusio Bilotin kanssa

Thursday 3.02.2022

Vincit järjesti tänään tulospäivän suurimman yllätyksen ilmoittamalla fuusiostaan Bilotin kanssa. Ja toki julkaisi samalla myös tuloksensa. Pääkohdat:

  • 2H liikevaihto oli 30,8 (25,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli 5,2 miljoonaa euroa eli 20,3 %. Kasvusta 57 % oli orgaanista ja 43 % yrityskaupoista johtuvaa
  • 2H oikaistu liikevoitto (liikevoitto ennen liikearvopoistoja) oli 2,4 (4,2) miljoonaa euroa eli 7,8 (16,6) % liikevaihdosta
  • Koko vuoden liikevaihto oli 61,5 (52,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli 9,2 miljoonaa euroa eli 17,5 %. Kasvusta 68 % oli orgaanista ja 32 % yrityskaupoista johtuvaa
  • Koko vuoden oikaistu liikevoitto oli 5,9 (7,6) miljoonaa euroa eli 9,6 % (14,5 %) liikevaihdosta
  • Osakekohtainen tulos 0.29 (0.36) euroa.
  • Osinko 0.2 euroa (0.18)

Näkymät vuodelle 2022:

  • Vincitin liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan välillä 12 % ja 18 %
  • Oikaistun liikevoiton (liikevoitto ennen liikearvon poistoja) arvioidaan olevan välillä 9 % ja 13 % liikevaihdosta
  • Tämä ennuste ei sisällä vielä Bilot-fuusion aiheuttamia muutoksia, sen osalta ohjeistus päivittyy 3Q aikana

Vincitin PE-luku nykykurssilla 7.56 euroa on 26 ja osinkotuotto 2.6%. Omistan yhtiön osakkeita.

Fuusio Bilotin kanssa on erinomainen uutinen. Vincit tarvitsee kokoa ja muskeleita päästäkseen mukaan kilpailemaan mm. isoista Sote-sopimuksista. Vincit kasvoi vuoden 2021 aikana rekrytoimalla yli sata ihmistä, ostamalla Vurian ja Bonsky Digitalin. Vincitin ja Bilotin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2020 oli noin 70.6 miljoonaa euroa. Bilotin liikevaihto vuonna 2021 on arviolta 27 miljoonaa euroa joten vuoden 2021 kokoluokka yhtiöillä on 88.5 miljoonaa euroa. Vertailuksi Goforen liikevaihto vuonna 2020 oli 78 miljoonaa euroa

Goforen osalta kilpailu hieman kiristyy. Fuusio tuo Vincitille ja Bilotille synergietuja ja hybrityömalli mahdollistaa sen että pääkaupunkiseudulla luovutaan osasta toimistotiloja. Yhtiön asiakaskunnan erilaisuus ja toimintamaat täydentävät toisiaan. Bilot toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa. Vincit Suomessa ja USAssa. Isomman koon omaavana yhtiö voi myös saada kustannussäästöjä pilvipalveluntarjoajilta ja muilta palveluntoimittajiltaan. Bilotilla on 260 työntekijää, Vincitillä 579. Ilman tätä fuusiota orgaaninen kasvu siihen kokoluokkaan missä pääsee isojen sote-tilausten kokoluokkaan olisi ollut vaikeaa. Yhdellä Bilotin osakkeella saa arviolta 0.747 Vincitin osaketta. Yhdistymisen pitäisi tapahtua heinäkuussa 2022.

Alan konsolidaatiokehitys jatkuu. Syö tai tule syödyksi. Vincit haluaa olla kuskin paikalla. Päätyessään syödyksi on preemioita tarjolla. Pääkonttori säilyy Tampereella.

Nokian 4Q 2021 ja näkymät

Thursday 3.02.2022

Nokia julkaisi tänään 4Q 2021 tuloksensa, missä ei aiemmin annetun posarin jälkeen ollut paljoa yllätyksiä tarjolla. Mutta kuten olin aiemmin arvellut palaa yhtiö osingonmaksajaksi ja aikoo myös ostaa omia osakkeitaan eli rahaa palautetaan omistajille mukavasti. Yhtiö myös antoi posarin koskien pidemmän aikavälin näkymiään. Pääkohdat vuoden 2021 tuloksesta:

  • Liikevaihto 22.2 miljardia euroa (21.85). +2%
    • Matkapuhelinverkot 9.72 miljardia euroa (10.40). Laskua 7%
    • Verkkoinfra 7.67 miljardia euroa (6.74). Kasvua 14%
    • Pilvi- ja verkkopalvelut 3.09 miljardia euroa (3.09). Kasvua 0%
    • Teknologia 1.5 miljardia euroa (1.4). Kasvua 7%
  • Bruttokate 39.8% (37.5%)
    • matkapuhelinverkot 36.9% (35.2%)
    • verkkoinfa 34.7% (34.0%)
    • Pilvi- ja verkkopalvelut 35.9% (27.4%)
    • Teknologia 99.6% (99.3%)
  • R&D kulut 4.21 miljardia euroa (4.09). Kasvua 3%
  • Myynnin ja hallinnon kulut 2.79 miljardia (2.90). Laskua 4%
  • Liikevoitto 2.16 miljardia euroa (0.89). Kasvua 144%
    • Matkapuhelinverkot 765 miljoonaa euroa (818). Laskua 3%
    • Verkkoinfra 784 miljoonaa euroa (457). Kasvua 72%
    • Pilvi- ja verkkopalvelut 166 miljoonaa euroa (-67)
    • Teknologia 1.19 miljardia euroa (1.12). Kasvua 6%
  • Liikevoittoprosentti 9.7% (4.0%)
    • matkapuhelinverkot 6.6% (5.0%)
    • verkkoinfra 5.6% (-2.3%)
    • Pilvi- ja verkkopalvelut 2.6% (-10.8%)
    • Teknologia 78.8% (79.9%)
  • Ei-IFRS liikevoittoprosentti 12.5%
  • osakekohtainen tulos 0.29 euroa (-0.45)
    • Ei-IFRS osakekohtainen tulos 0.39 euroa (0.25). Kasvua 48%
  • Nettokassa 4.62 miljardia euroa (2.49). Kasvua 86% ja 2.13 miljardia euroa
  • Osinkoehdotus on 0.08 euroa osakkeelta ja omien osakkeiden osto-ohjelman koko on 600 miljoonaa euroa ja pituus kaksi vuotta.

Uudelleenjärjestelykulut tippuivat vuonna 2021 263 miljoonan euron tasolle vuoden 2020 651 miljoonasta eurosta. Ja niiden määrä on kuluvana vuonna noin 100 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 200 miljoonaa euroa.

Verkkoinfra on tosissaan noussut kolmanneksi pilariksi Nokialle matkapuhelinverkkojen ja teknologian rinnalle ja pienenä pilarina kasvua suuremmaksi yrittää pilvi- ja verkkopalvelut ja 4Q oli todella hyvä. Matkapuhelinverkkojen pahin vaihe on takana kuten Alcatel-Lucent fuusion sulattelu pääosin pieniä häntiä lukuunottamatta. Nyt Nokian verkkolaitteet ovat teknisesti iskussa ja sen pitäisi pärjätä todella hyvin vastaisuudessa tarjouskilpailuissa etenkin kun Huawein tilanne länsimaissa on mitä on. Kaikkien bisnessegmenttien bruttokatteet ovat nyt hyvällä tasolla. Mutta kaukana Ericssonin 4Q 43.5 prosentista. No toki teknologia on se liki sata.

Matkapuhelinverkkomarkkina kasvoi vuonna 2021 ilman Kiinaa noin 5% ja oli kooltaan 46 miljardia euroa. Nokian liikevaihto laski 13% joten siitä näkee selkeästi markkinaosuuden laskun. Ericsson kasvoi ykköseksi kasvattaen liikevaihtoaan verkkobisneksessä 7%. Tässä bisneksessä liikeet on hitaat, sillä Nokian korjausliikkeet alkoivat jo pari vuotta sitten ja ne alkavat näkyä kunnolla liikevaihdossa vasta ehkä ensi vuoden aikana. Tuotteiden iskukyky pitäisi olla aina ykkösprioriteetti, liikaa aikaa ja resursseja meni Alcatel-Lucent fuusion kanssa. Sehän toteutui jo 2015. Reefshark-piirien osuus toimituksista kipusi 4Q:lla jo 68 prosenttiin ja joulukuussa 76 prosenttiin, mikä kohentaa kannattavuutta. Tavoite on 100% taso vuoden 2022 loppuun mennessä. Tänä vuonna koko matkapuhelinverkkomarkkinan kasvuennuste on 3%

Verkkoinfrasegmentin kohdemarkkinan koko ilman Submarine Networks liiketoimintaa oli viime vuonna noin 42 miljardia euroa eli aikalailla kooltaan samaa kaliiberia kuin mobiiliverkkomarkkina. Kohdemarkkinan koko kasvoi 5% ja Nokian liikevaihto kasvoi 14% joten se kahmi markkinasuutta selvästi. Tänä vuonna kohdemarkkinan kasvuennuste on 3%.

Pilvi- ja verkkopalveluiden kohdemarkkinoinen koko vuonna 2021 oli 26 miljardia euroa ja kasvua tuli 4%. Nokian liikevaihto pysyi ennallaan joten markkinaosuuksia menetettiin. Kasvua on ennustettu 5% kuluvalle vuodelle.

Kuten ylläolevista luvuista näkee toimii Nokia melkoisen savupiippuisessa toimintaympäristössä siinä mielessä että sen toimintasegmentit kasvava hyvin hyvin hitaasti. Kasvua on mahdollista kiihdyttää markkinaosuuksia napsimalla. Nokia on nyt saanut korjattua suurimmat ongelmansa ja koneisto alkaa olle iskukunnossa. Pekka Lundmark tiimeineen on tehnyt hyvää duunia. Yhtiön tavoitteena on jatkaa kasvua niin että kannattavuus samalla vahvistuu. Tilauskanta on vahva.

Vuoden 2022 ennuste:

  • Liikevaihto 22.6 – 23-8 miljardia euroa
  • ei-IFRS liikevoittoprosentti 11 – 13.5%

Nokia tulee siis kasvamaan hieman kuluvana vuonna ennusteen mukaan ja sillä on mahdollisuus samalla nostaa Ei-IFRS liikevoittoprosenttiaan. Kertaluontoisten erien määrä pitäisi pientyä joten raportoidun liikevoittoprosentin pitäisi kasvaa suhteessa enemmän. Nokialla on siis hyvä mahdollisuus kasvattaa voittoaan. Parempaa on luvassa ensi vuonna ja myöhemmin:

Pidemmän aikavälin ennuste:

  • liikevaihto kasvaa markkinoita nopeammin eli markkinaosuus kasvaa
  • ei-IFRS liikevoittoprosentti yli 14%

Osingonmaksajaksi palaaminen ja omien osakkeiden ostamisen paluu ohjelmaan oli hieno signaali ja osinkojen pitäisi nousta vuosien myötä. 600 miljoonalla eurolla Nokia saa ostettua 2% osakekannastaan pois olettaen että osakekurssi pysyisi näissä lukemissa. Osinkoa se maksaa 450 miljoonaa euroa. Nettokassa kasvoi viime vuonna 2.13 miljardia euroa joten se pystyy tulevaisuudessa maksamaan selvästi suurempia osinkoja ja kasvattamaan omien osakkeiden osto-ohjelmiaan samalla kun investoi.

Nokian PE-luku on nykykurssilla 5.17 euroa on 17.8. Osinkotuottoprosentti on 1.5%. Omistan yhtiön osakkeita. Nokian kurssi laski tänään 2%.

Konecranesin 4Q 2021 hyvä. Fuusion kanssa haasteita

Thursday 3.02.2022

Konecranes julkaisi tänään 4Q 2021 tuloksensa ja tietoja fuusion tilanteesta. Pääkohdat:

  • Saadut tilaukset olivat 892,3 miljoonaa euroa (843,3), +5,8 prosenttia
  • Kunnossapidon sopimuskannan arvo kasvoi 5,3 prosenttia ja oli 290,4 miljoonaa euroa (275,7)
  • Tilauskannan arvo oli 2 036,8 miljoonaa euroa (1 715,5) joulukuun lopussa, +18,7 prosenttia
  • Liikevaihto oli 948,9 miljoonaa euroa (936,8), +1,3 prosenttia
  • Oikaistu EBITA-kateprosentti oli 11,9 prosenttia (10,9)
  • Liiketulos oli 86,0 miljoonaa euroa (83,0), 9,1 prosenttia liikevaihdosta (8,9). Uudelleenjärjestely- ja fuusioon liittyvät kustannukset olivat 19,0 miljoonaa euroa (10,1)
  • Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,86 euroa (0,69)

Koko vuoden poimintoja:

  • Liikevaihto oli 3 185,7 miljoonaa euroa (3 178,9), +0,2 prosenttia
  • Oikaistu EBITA-kateprosentti oli 9,8 prosenttia (8,2)
  • Liiketulos oli 220,0 miljoonaa euroa (173,8), 6,9 prosenttia liikevaihdosta (5,5). Uudelleenjärjestely- ja fuusioon liittyvät kustannukset olivat 59,1 miljoonaa euroa (51,1).
  • Laimennettu osakekohtainen tulos oli 1,85 (1,54) euroa
  • Nettovelka oli 541,6 miljoonaa euroa (577,1) ja nettovelkaantumisaste 39,8 prosenttia (46,1)
  • Hallitus ehdottaa osingoksi 0,88 euroa (0,88) osaketta kohti vuodelta 2021

Konecranesin ennuste kuluvalle vuodelle:

Konecranes odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. Konecranes odottaa vuoden 2022 oikaistun EBITA-kateprosentin paranevan vuodesta 2021

Kommenttipoiminta:

Komponenttien saatavuus, asiakkaista johtuvat viivästykset ja muut toimitusketjun rajoitteet vaikuttivat edelleen liikevaihtoomme neljännellä vuosineljänneksellä, mutta aktiivisen toimintamme ansiosta saimme estettyä toimittamattomien tilausten kasvun kolmanteen neljännekseen verrattuna. Näistä haasteista huolimatta myyntimme pysyi hyvällä tasolla ja neljännen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vahvan neljännen vuosineljänneksen tilauskertymän seurauksena tilauskantamme saavutti jälleen uuteen ennätykseen ollen 2 036,8 miljoonaa euroa joulukuun lopussa.

Teimme uuden neljännen vuosineljänneksen kannattavuusennätyksen, kun oikaistu EBITA-kateprosenttimme oli 11,9 prosenttia rikkoessamme edellisen vuodentakaisen ennätyksen. Tämä on erinomainen saavutus, kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen komponenttien saatavuusongelma ja muut toimitusketjun ongelmat sekä pandemian edelleen aiheuttamat häiriöt. Kannattavuus parani kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja myyntimix oli suotuisa.

Konecranes ja Cargotec kommentoivat yhdessä että kilpailuviranomaisten vaatimat toimenpiteet ovat odotettua monimutkaisempia. Yhtiöt ovat esittäneet kilpailuviranomaisille toimenpidepaketin jonka ne katsovat olevan riittävät ja toteutuskelpoiset. Tavoite on saada fuusio maaliin 1H aikana.

Tämänpäiväisen hyvän tuloksen jälkeen kurssi halpeni jostain syystä 7.4% 33.57 euroon. PE-luku on 18.1. Osinkotuottoprosentti on 2.6%.

Nordean 4Q ja 2021 sujuivat loistavasti

Thursday 3.02.2022

Nordea julkaisi tänään pörssin supertorstaina heti aamulla aikaisin 4Q tuloksensa. Pääkohdat:

  • Korkokate 1.26 miljardia euroa (1.17). Kasvua 7%
  • Palkkiotuottojen netto 0.92 miljardia (0.79). Kasvua 16%
  • Liiketoiminnan kulut 1.10 miljardia euroa (1.22). Laskua 10%
  • Liikevoitto 1.28 miljardia euroa (0.97). Kasvua 32%
    • Koko vuoden liikevoitto 4.94 miljardia euroa (2.96). Kasvua 67%
  • Kulu/tuottosuhde 47% (57%)
    • Koko vuoden kulu/tuottosuhde 48% (55%)
  • Oman pääoman tuotto 11.3% (8.4%)
    • koko vuoden oman pääoman tuotto 11.2% (7.1%)
  • eps 0.26 (0.18)
  • Koko vuoden eps 0.95 (0.55)
  • Osinkoehdotus 0.69 euroa eli 70% tuloksesta mikä on kestävällä tasolla Nordean osingonmaksupolitiikkaan verrattuna (60-70%). Osinko saattaa hieman heilua riippuen siitä paljonko Nordea on ostanut omia osakkeitaan markkinoilta. Osinkoa maksetaan 2.68 miljardia euroa.
  • Ydinvakavaraisuussuhde on 17.0%. mikä ylittää regulaatiovaatimukset 6.8%-yksiköllä
  • Jakokelpoiset voittovarat 18.9 miljardia euroa

Kulu/tuottosuhde kehittyi 4Q:lla ja koko vuonna mahtavasti kuten liikevoitto. Nordean markkinaosuus kasvoi Pohjoismaissa. Asuntoluottovolyymit kasvoi 6%, hoidossa oleva varallisuus kasvoi 17% ja sitä perua palkkiotuotot 18% koko vuonna. Asiakastyytyväisyys parani. Kulut laskivat erityisesti loppuvuonna. Luottosalkun laatua kuvaa hyvin pieni luottotappioiden määrä. Luottotappiopuskurin koko korona-aikana on 610 miljoonaa euroa ja sitä ehkä päästään purkamaan viimeistään ensi vuonna?

Osinkoa maksetaan tosiaan 0.69 euroa, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuoden 2020 tuloksesta maksettu 0.39 euroa. Kahden miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelmasta on käytetty jo 75% ja ostettu takaisin siis 141 miljoonaa osaketta mitätöitäväksi. Ohjelma saanee jatkoa sillä Nordea teki tammikuussa EKP:lle virallisen hakemuksen ohjelman jatkamiseksi. Vuodelle 2022 asetetut tavoitteet saavutettiin vuoden etuajassa.

Nordean ennuste kuluvalle vuodelle:

  • Oman pääoman tuotto yli 11%
  • Kannattava kasvu jatkuu
  • kulu/tuottosuhde 49-50% eli hieman heikompi kuin 2021

Nordean ennuste vuodelle 2025:

  • Oman pääoman tuotto yli 13%
  • kulu/tuottosuhde 45-47%
  • omavakavaraisuussuhde 15-16%

Helmikuun 17 järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä kerrotaan lisää näistä tavoitteista.

Nykykurssilla 10.508 on PE-luku vain 11.1. Osinkotuottoprosentti on 6.6%. Hivenen olen hämmästellyt tänään tuloksensa julkistaneiden yhtiöiden kurssikehitystä, erityisesti Nordean sillä tuolla tuloksella, 2025 tavoitteilla, omien osakkeiden osto-ohjelmilla ja taitaanrannassa häämöttävien koronnostojen tuomilla kohoavilla korkotuotoilla pitäisi tuottaa mukavasti massia. Sinällään minulle Nordea on ainoa ns. ikihold-osake ja sen arvolla ei nyt oikeastaan ole suuremmin väliä. Osingolla on. Jos kurssi tästä laskisi, se olisi tulevien osinkojen kannalta hyvä asia, sillä Nordea saisi pienemmällä rahalla ostettua enemmän omia osakkeitaan mitätöitäväksi ja osakekohtainen osinko kasvaisi vaikka tulos pysyisi samana. Nordea on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus. Ostaisin lisää ellei se olisi jo aivan liian suurella painolla. Olen ostanut sen osakkeita aika monessa erässä alkaen huhtikuussa 2016 ja viimeisimmän erän ostin koronakuopasta maaliskuussa 2020 hintaan 4.49. Kiitoksia myyjälle.

Inderesin 4Q ja vuosi 2021 sujuivat hienosti

Tuesday 1.02.2022

Inderes julkaisi 4Q tuloksensa tänään. Pääkohdat:

Koko vuosi

  • Liikevaihto kasvoi 35,7 % ja oli 11,8 (8,7) miljoonaa euroa
  • Jatkuva liikevaihto kasvoi 21,4 % ja oli 6,1 miljoonaa euroa, jatkuvan liikevaihdon osuus oli 51,2 % (57,3 %) liikevaihdosta
  • EBITA-liikevoitto oli 2,3 (1,7) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali oli 19,5 % (19,9 %)
  • Osakekohtainen tulos oli 0,87 (0,76) euroa per osake
  • Osakekohtainen tulos ilman konserniliikearvon poistoja oli 1,09 (0,99) euroa per osake
  • Listautumiskulut rasittivat nettotulosta noin 0,3 miljoonalla eurolla
  • Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,80 euroa per osake

Nykykurssilla 39.2 euroa on PE-luku 45 ja osinkotuottoprosentti 2.0%. Melko kallishan tuo osake on, kasvusta huolimatta. Omistan osakkeita pienen määrän.

Vuodelle 2022 yhtiö ennustaa 14.0 – 15.5 miljoonan euron liikevaihtoa ja 1.9 – 2.8 miljoonan euron EBITAa. Kasvupanostukset Ruotsiin hieman näkyvät kannattavuudessa. Pitkän tähtäimen tavoite 30 – 50% liikevaihdon kasvusta säilyy ennallaan.

Tammikuussa 2022 vuoristorataa

Tuesday 1.02.2022

Tammikuu oli melkoista vuoristorataa. Se alkoi ihan hyvin ja oli jo runsaat 3 prosenttia plussalla, kunnes korko/Ukraina/korona/tulos/Kiina/ yms. hermoilu alkoi ja pudotti mm. Nasdaqin market correction – tilaan eli eli 10% laskuun huipuista. Ilman viimeisten viiden päivän nousua olisi ollut suhteellisen rumaa jälkeä salkussa ja etenkin indekseissä. Nyt salkkuni arvo laski vain 1.00% tuoton ollessa -1.23%. Indeksit laskivat seuraavasti tammikuussa: Nasdaq -9.0%, S&P500 -5.3% ja OMX HEX CAP -4.7%.

Salkkuni sankariosakkeet:

  • UCITS (Brasilia) ETF +13.9%
  • EWZ Brasilia ETF +12.7%
  • Lockheed Martin +9.3%
  • Ali Baba +5.4%
  • ETFS Coffee +4.1%
  • kahvifutuuri +3.8%

Salkkuni luuseriosakkeet:

  • Modulight -20.4%
  • Spinnova -19.0%
  • Puuilo -15.0%
  • RSX (Venäjä) ETF -10.1%
  • Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF 1C -9.9%
  • Vincit -8.0%
  • Nokia -5.9%
  • Softbank -3.6%

Äskeittäin listautuneiden osakkeiden laskuprosentit oli hulppeita, Ukrainan tilanne painoi Venäjä ETF:ää. Nokian laskua en oikein ymmärrä, mutta kai se painui Jenkkiteknojen vanavedessä vaikka Ericsson nousi reippaasti. Olisiko Softbank vihdoin löytänyt pohjansa? Samaa taisin kysyä jo kuukausi sitten.

Ostin tammikuussa lisää Puuiloa tuon rökäkelaskun päälle ja salkun ulkopuolella lisää Nordnet Suomi indeksirahastoa laskun jälkeen. Osinkoa salkkuun tuli Brasiliasta EWZ ETF:stä.

Ohjauskorko nousee USA:ssa maaliskuussa yli 80% todennäköisyydellä 0.25%-yksikköä, mutta myös 0.5%-yksikön nousun todennäköisyys on yli 10%. Elvytyshanoja laitetaan kiinni ja jossain kohtaa FED alkaa keventämään tasettaan eli alkaa myydä ostamiaan arvopapereita. Perinteisesti nousevat korot eivät ole laskeneet osakekursseja heti vaan vasta parin vuoden päästä kun ne ovat alkaneet painaa taloutta ja hidastamaan kasvua niin että yläkuolokohta alkaa olla käsillä. Aika näyttää käykö nytkin niin vai onko kova inflaatio, valtavaksi paisunut FEDin tase ja sen tuleva kevennys asioita mitkä vaikutavat eri tavalla. Nordean analyytikot uskovat että osakemarkkina nousee 10-15% tänä vuonna Helsingissä, itsekin olen tällä kannalla. Talouskasvu on edelleen vahvaa ja inflaatio tullee hidastumaan tästä piikistä lähiaikoina. Salkkuni osakeallokaatio on 100%. 4Q tulosjulkistukset ensi viikolla määrittävät aika paljon lyhyen tähtäimen suuntaan. Mm. Nordea, Nokia ja Konecranes julkaisevat tuloksensa torstain superpäivänä.