Huhtikuussa vaihteeksi kasvua salkun arvolle

Huhtikuussa salkkuni arvo kasvoi 0.6% tuoton ollessa 0.1%. Lisäsin hieman normaalia enemmän rahaa palkkatililtä osaketilille. Verrokki-indeksit olivat pakkasella. OMX HEX CAP laski 1.1%, S&P500 laski 8.8% ja Nasdaq peräti 13.3%. Vuoden alusta salkkuni on miinuksella 7.1% kun OMX HEX CAP on miinuksella 13.5%. Nasdaq on vuoden alusta 22% alempana. Ei tämä vuosi nyt ole ihan toiveiden mukaisesti mennyt.

Salkkuni sankariosakkeet:

• Inderes +6.8%
• Spinnova +5.1%
• Sampo +4.6%
• Gofore +3.6%
• Nordea +2.1%

Salkkuni luuseriosakkeet:

• EWZ (Brasilia) ETF -13.4% dollareissa. Euroissa lasku ei niin suurta
• Amundi Brasilia ETF -11.1%. Myin pois hieman pienemmällä laskuprosentilla
• Ali Baba -10.7%
• Oshkosh -8.2%
• Bioretec -7.2%
• Kreate -4.7%
• Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF -3.9%
• Konecranes -3.5%
• Vincit -3.3%
• Softbank -3.0%
• Puuilo -2.2%
• Nokia -2.1%

Käteistä on salkussa nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin, 7.3% salkun arvosta. Huhtikuussa osinkoa tuli seuraavilta: Nordea, Gofore, Kreate ja Inderes. Myin pois Amundi Brasilia ETF:n, otin pikavoitot LappWallin annista ja ostin hieman lisää Nokian osakkeita sekä Sampoa pitkästä aikaa. Katson Sammon olevan hyvä inflaatiosuoja. Vakuutusyhtiöt osaavat korottaa laskujaan.

Salkun ulkopuolelta mainittakoon isot laskuprosentit USA:ssa. Erityisesti teknot ovat hermoilleet. Googlen osake laski 17.7%, Netflix tippui 50%, Amazon tippui 25%. TTWO on pudonnut marraskuun 196 dollarista nykyiseen 119 dollariin. Korkean PE:n lapuista on niistetty ilmaa. TTWO alkaa kyllä jo PE:llä 26 vähän kiinnostamaan. Otetaanpa osake tarkempaan seurantaan. Näin halpaa on TTWO ollut viimeksi koronakuopan nurkilla. Googlen PE on myös 20. Teslan arvo on myös laskenut Elonin Twitterin oston myötä 870 dollariin, sen PE-luku on edelleen huima 177. Netflixin enää 17.

Mainittakoon myös Modulightin lasku huhtikuussa 26.4% (myin maaliskuussa). Stockmannin käänne jatkui ja kurssi nousi 8.0%. Nokian Renkaat putosi 12.9% 12.9 euroon.

Inflaation nousupiikki on kova mutta joidenkin ennusteiden mukaan inflaatio alkaa selvästi laskemaan seuraavan tai viimeistään sitä seuraavan kvartaalin aikana. Ehkä koronnostojakaan ei tarvita niin paljon ja niin suurina kuin pahimmat markkinapelot ovat.

Salkussa on nyt käteistä ja lisää tulee toukokuussa kun Sammon, Nokian ja Oshkoshin osingot tulevat. Kesäkuussa tulee sitten Konecranesin ja Lockeed Martinin osinko.

Hyvää Vappua!

Konecranesin 1Q 2022

Konecranes julkaisi 1Q tuloksensa 27.4. Tässä pääkohdat:

• Liikevaihto oli 672,1 miljoonaa euroa (704,0), -4,5 prosenttia (-6,7 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna). Liikevaihto kasvoi Kunnossapidossa ja Teollisuuslaitteissa mutta pieneni Satamaratkaisuissa.
• Liiketulos oli -19,5 miljoonaa euroa (37,5), -2,9 prosenttia liikevaihdosta (5,3). Oikaisut olivat yhteensä 56,7 miljoonaa euroa (10,3) ja koostuivat pääasiassa Ukrainan sodan vaikutuksiin liittyvistä kustannuksista ja sulautumiseen liittyvistä kustannuksista.
• Oikaistu EBITA-kateprosentti 6,6 prosenttia (8,0) ja oikaistu EBITA-kate 44,1 miljoonaa euroa (56,2). Oikaistun EBITA-kateprosentin lasku johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta sekä Teollisuuslaitteisiin vaikuttaneesta kustannusinflaatiosta.
• Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,26 euroa (0,23)
• Nettovelka oli 545,3 miljoonaa euroa (569,2) ja nettovelkaantumisaste 40,3 prosenttia (47,4).
• Hallitus ehdottaa osingoksi 1,25 euroa (0,88) osaketta kohti vuodelta 2021
• Saadut tilaukset olivat 1 029,6 miljoonaa euroa (762,8), +35,0 prosenttia (+32,4 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna). Kasvua vauhditti saatujen tilausten kasvu kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella.

Tilauskannan roima kasvu oli selvästi tulosjulkistuksen parasta antia. Yhtiö sai historiansa toiseksi suurimman tilauksen USA:sta mikä näkyy 1Q tilauskannassa. Tämän vuoden ennuste:

Konecranes odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. Konecranes odottaa vuoden 2022 oikaistun EBITA-kateprosentin paranevan vuodesta 2021.

Omistan yhtiön osakkeita ja harkitsen lisäostoja, sillä yhtiön osakekurssissa on nähdäkseni aika paljon nousupotentiaalia. Inderesin tavoitehintakin on 39 euroa, kun kurssi on nyt 27 euroa. Siinä on 44% nousuvaraa jos tuo toteutuu. Osinkotuotto% nykykurssilla on 4.6%.

Nokia noussut Ericssonin ohi

Siitä onkin hetki aikaa, mutta Nokia teki 1Q:lla Ericssonia enemmän voittoa (EI-IFRS). Otetaanpa pieni vertailu:

	Nokia	Ericsson
Liikevaihto	5.35 mrd €. +5%	4.8 mrd €. +3%
Bruttokate	40.6%. +2.7%-yksikköä	42.3%. -0.05%-yksikköä
Ei-IFRS liikevoitto	583 milj. €. +6%	460 milj. €. -10%
liikevoitto	354 milj. €. -18%	450 milj. €. -10%
Venäjä-alaskirjaukset	104 milj. €	87 milj. euroa
Osakekurssi vuoden alusta	-12.6%	-19.4%
Markkina-arvo	27.7 mrd €	25.7 mrd €
Nettokassa	4.9 mrd €. +6%	6.29 mrd €. +51%

Ericssonilla on ollut tänä vuonna hieman hankalaa. Kohu Irakin epäselvyyksien takia on laskenut osakekurssia ja Nokia on pääsemässä niskan päälle voitollisesti. Molempia rasitti 1Q:lla Venäjän alaskirjaukset ja Ericssonilla oli lisäksi 1Q:n aikana matalakatteisia toimituksia (eli paljon rautaa, vähemmän softaa) mikä näkyi kannattavuudessa. Myös yhden ison softaprojektin tuloutus siirtyi 2Q:lle. Nokialla kaikki bisnesalueet ovat kehittyneet hyvin, toki 1Q:lla teknologialta jäi lisenssituloja saamatta, mutta se saa nyt todennäköisesti myöhemmin. Parhaiten Nokian kirin huomaa bruttokatteen kovasta noususta. Vielä on kirittävää Ericssoniin nähden mutta hyvältä alkaa näyttää.

Ericsson kerrytti kvartaalin aikana komponenttivarastojaan sen varalta, että logistiikkaketjuissa tulee ongelmia. Shangain satamassahan on koronan takia täysi kaaos päällä. Nokian raportista en vastaavaa varautumista nähnyt.

Kertaluontoisista eristä putsattu liikevoitto oli toki Ericsonilla parempi, mutta onko enää kauaa? Irakin takia yhtiö joutuu maksamaan isot jättisakot ja kenties Nokia saa jälleen myös korvauksia.

Ericssonin koko raportti luettavissa täältä. Mielenkiintoinen maininta oli tämä, mitä yhtiö on aiemminkin toistanut:

In our core mobile infrastructure business, we foresee a longer investment cycle compared with previous mobile generations as 5G’s broad application usage will drive a continued need to increase capacity.

5G syklistä tulee siis pidempi kuin 4G-syklistä eli kasvua riittää pidemmäksi aikaa kuin 4G-päivityssyklistä.

Sampo myi kaikki Nordean osakkeensa ja Nordea osti osan

Sampo ilmoitti perjantaina myyneensä kaikki Nordean osakkeensa. Alunperin se ilmoitti myyneensä puolet, mutta kun kysyntää oli se myikin kaikki. Osakkeita oli 200 miljoonaa ja se sai niistä yhteensä 1.84 miljardia euroa eli osakkeelta 9.2 euroa. Nordea osti tuosta potista Sammolta 40 miljoonaa kappaletta 9.2 euron hintaan. Nordean osakkeen kurssi on nyt 9.58 euroa joten se sai tuon ison määrän hankittua kivaan alennushintaan.

Nyt kun Sammolla ei ole enää myytäviä Nordean osakkeita, voisi ajatella että yksi Nordean osakkeen arvoa laskeva tekijä on poissa. Sampo aikoo käyttää saamiaan rahoja omien osakkeidensa ostamiseen ja mitätöimiseen. Omistan molempien yhtiöiden osakkeita.

Nokian 1Q oli hyvä

Nokia jatkoi käännettään ja julkaisi tänään hyvän 1Q tuloksen. Pääkohdat:

• Liikevaihto 5348 (5076) miljoonaa euroa. Kasvua 5% ja 1% ilman valuuttakurssimuutoksia.
  • matkapuhelinverkkojen liikevaihto 2268 miljoonaa (2262). kasvua 0% ja valuuttakurssimuutokset poislukien kasvua -4%
  • verkkoinfran liikevaihto 1974 miljoonaa (1727) euroa. Kasvua 14% ja valuuttakurssimuutokset poislukien 9%
  • pilvi- ja verkkopalveluiden liikevaihto 736 miljoonaa (674) euroa. Kasvua 9% ja 5%.
  • Teknologian liikevaihto 306 miljoonaa (365) euroa. Laskua 16% ja 17%
• Bruttokate 40.6% (37.9%). Mojova 2.7 prosenttiyksikön kasvu
  • matkapuhelinverkot 39.8% (33.2%)
  • verkkoinfra 34.7% (34.9%)
  • pilvi- ja verkkopalvelut 38.6% (33.4%)
  • teknologia 99.7% (99.7%)
• R&D – kulut 1052 (973) miljoonaa euroa
• Liikevoitto 354 miljoonaa euroa (431)
  • matkapuhelinverkot 171 miljoonaa (76) euroa. Kasvua 125%
  • verkkoinfra 195 miljoonaa (187) euroa.
  • Pilvi- ja verkkopalvelut 20 miljoonaa (-20) euroa.
  • Teknologia 220 miljoonaa euroa (286) miljoonaa euroa.
• Ei-IFRS liikevoitto 583 miljoonaa (551 miljoonaa)
• Liikevoittoprosentti 6.6% (8.5%)
• Ei-IFRS liikevoittoprosentti 10.9% (10.9%)
• EPS 0.04 euroa (0.04)
• EI-IFRS EPS 0.07 (0.07)
• Nettokassa 4.9 miljardia (4.615 miljardia). Kasvua 6%
• Yhtiö palaa osingonmaksajaksi ja maksaa 0.02 euron kvartaaliosingon toukokuussa ja samalla jatkaa omien osakkeiden osto-ohjelmaa.

Parasta tuloksessa oli bruttokatteen nousu ja kaikkien segmenttien voitollisuus. Bruttokate nousi noin hienosti vaikka komponenttikustannukset nousivat voimakkaasti. Nokia on saanut iskukykynsä hyvään kuntoon matkapuhelinverkoissa samalla kun verkkoinfra on jatkanut hyvässä vireessä ja pilvipuoli on tekemässä nousua. Teknologian heikko suoritus laski koko yhtiön muuten erinomaista suoritusta. Teknologian huonohko suoritus johtui 2021 päättyneistä lisenssisopimuksista joita ei vielä ole uusittu mutta joissa neuvottelut ovat käynnissä ja joista 1Q:n aikana jäämättä saaneet rahat tuloutuvat myöhemmin kun sopimukseen päästään.

Kun poistetaan Venäjän vaikutus ja teknologian saamatta jääneet lisenssitulot havaitaan että yhtiön kehitys oli hyvää 1Q:n aikana.

Venäjän tilanteen takia yhtiö teki 104 miljoonan euron varauksen mikä näkyy raportoidussa liikevoitossa. Yhtiö säilyttää koko vuoden tavoitteensa ennallaan. Yhtiö päätti vetäytyä Venäjän markkinoilta.

Yhtiön mukaan kysyntä on säilynyt voimakkaana.

ReefShark-piirien osuus toimituksista oli jo 82% ja vuoden lopussa osuuden pitäisi olla 100%

Ostin tänään lisää yhtiön osakkeita. Odotin että markkina ottaa tuloksensa hyvin vastaan ja niin se alkuun ottikin, mutta USA:n avauksen jälkeen yhtiön kurssi laski lopulta 3.15% 4.659 euroon.

Nordean moottori hyrräsi hienosti 1Q:lla

Nordea julkaisi tänään erinomaisen 1Q tuloksen. Pääkohdat:

• Korkokate 1.31 miljardia euroa (1.21). Kasvua 8%
• Palkkiotuottojen netto 0.87 miljardia (0.83). Kasvua 5%
• Liiketoiminnan kulut 1.39 miljardia euroa (1.32). Kasvua 5%
• Liikevoitto 1.11 miljardia euroa (1.05). Kasvua 6%.
• Kulu/tuottosuhde 48% (48%).
• Oman pääoman tuotto 12.5% (11.0%)
• eps 0.22 (0.19)
• Ydinvakavaraisuussuhde on 16.3% (17.0%). mikä ylittää regulaatiovaatimukset 6.1%-yksiköllä. Lasku johtui omien osakkeiden ostosta.

Kulut kasvoivat ja se johtui tästä

Kulu/tuotto-suhteemme oli 48 prosenttia, kuten vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotot kasvoivat 3 prosenttia poikkeuksellisen vahvasta vertailuneljänneksestä huolimatta. Tuottokasvua siivitti pääasiassa korkokatteen 8 prosentin nousu. Korkokate parani kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja parasta kehitys oli pienten ja keskisuurten yritysten sekä suuryritysten segmenteissä. Liiketoiminnan kulut kasvoivat lähinnä nousseiden viranomaismaksujen eli nousseiden vakausmaksujen ja Ruotsin pankkiveron seurauksena. Kun näitä maksuja ei oteta huomioon, kulut kasvoivat ainoastaan 2 prosenttia liiketoiminnan aktiviteetin lisääntymisestä huolimatta.

Sota vaikutti myös Nordeaan

Vaikka kehityksemme oli neljänneksen aikana vakaata, Ukrainan sota on vaikuttanut liiketoimintaamme. Hoidossa oleva varallisuus supistui 5 prosenttia edellisneljänneksestä markkinoiden epävakauden ja kausiluonteisten nettolunastusten vuoksi. Pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli kuitenkin positiivinen, vaikka markkinat olivat erittäin levottomat. Lisäksi monia corporate finance -järjestelyjä lykättiin lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden takia. Asiakastoiminta on taas alkanut vilkastua, mutta taloudellinen epävarmuus pysyy epäilemättä suurena ja sekä yritysten että kotitalouksien luottamus omaan talouteensa on hauraampi kuin vuonna 2021.

Luottosalkkumme laatu säilyi vahvana. Luottotappiotaso oli ensimmäisellä neljänneksellä -1 korkopistettä eli luottotappioiden nettomäärä oli positiivinen. Konfliktin laajempiin vaikutuksiin – kuten energian, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousuun – liittyy edelleen epävarmuutta. Johdon harkintaan perustuva 610 miljoonan euron suuruinen koronapandemian aikana korotettu luottotappiovarauspuskuri tarjoaa meille hyvän suojan luottotappioita vastaan. Odotamme saavamme toisen neljänneksen aikana nykyistä selvemmän kuvan makrotalouden kehityksen mahdollisista vaikutuksista asiakkaisiimme.

Yhtiön ennusteet säilyivät ennallaan. Vuoden jälkipuoliskolla aiotaan aloittaa uusi omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma. Nordea on salkkuni kivijalka. Jostain syystä markkina otti tuloksen huonosti vastaan ja osakekurssi laski 4.3% 9.371 euroon.

Vincitin 1Q oli ihan ok

Vincit julkaisi 1Q tuloksensa tänään ja se oli ihan ookoo. Pääkohdat:

• Liikevaihto oli 17,5 (14,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli 2,9 miljoonaa euroa eli 19,7 %.
• Oikaistu liikevoitto (liikevoitto ennen liikearvopoistoja) oli 1,8 (1,7) miljoonaa euroa eli 10,3 % (11,5 %) liikevaihdosta
• Henkilöstömäärä katsauskauden päättyessä oli 603 (31.12.2021: 579)
• Bilot sulautumisen takia yhtiön antaa koko vuotta kosven ennusteen vasta 3Q:n aikana. Sulautiminen tapahtuu 1.7. Sulautumisen jälkeen yhtiöllä on työntekijöitä 860 eli melkein Goforen suuruisesta yhtiöstä puhutaan. Mikäli yhtiö saa homman toimimaan Goforen tavoin ja alkaa saada jalansijaa paremmin myös julkisella puolella tulee kurssikehitys olemaan kivan näköistä katsottavaa.

Omistan Vincitin osakkeita.

Goforen 1Q oli erinomainen

Gofore julkaisi erinomaisen 1Q tuloksensa jo 20.4. Pääkohdat tuloksesta:

• Liikevaihto kasvoi 40% ja oli 35,4 (25,2) miljoonaa euroa. Erityisen merkittävää oli liikevaihdon orgaaninen kasvu 23%, joka oli vielä hyvää loppuvuotta 2021 nopeampaa.
• Oikaistu EBITA kasvoi 46% ja oli 5,1 miljoonaa euroa. Kannattavuus parani vertailukauteen nähden ja oli 14,4% (13,9%), vaikka kannattavuutta heikensivät poikkeuksellisen kova rekrytointitahti ja koronatilanteesta johtuva normaalia korkeampi sairauspoissaolojen määrä.
• Henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 1 043 (792) henkilöön ja kokonaiskapasiteetti oli 959 (735) henkilöä. Vuosineljänneksen aikana henkilöstömäärä kasvoi 191 henkilöllä Devecto-yrityskaupan ja erittäin hyvin onnistuneen rekrytoinnin ansiosta.
• EPS 0.17 (0.14)

Luvut puhuvat puolestaan. Omistan yhtiön osakkeita. Gofore tulee jatkamaan kasvuaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Hyvä firma ja rekrytointi on aktiivista, koittivat minuakin houkutella.

Kreaten 1Q 2022 oli hyvä

Kreaten vuosi on alkanut hyvin. Tulos julkaistiin eilen 27.4. ja tässä pääkohdat:

• Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 50,4 (38,3) miljoonaa euroa
• Käyttökate oli 2,1 (1,7) miljoonaa euroa eli 4,2 (4,4) prosenttia liikevaihdosta
• EBITA oli 1,1 (0,9) miljoonaa euroa eli 2,2 (2,3) prosenttia liikevaihdosta
• Osakekohtainen tulos oli 0,07 (-0,04) euroa
• Korollinen nettovelka oli 23,1 (18,8) miljoonaa euroa
• Tilauskanta oli 208,8 (158,3) miljoonaa euroa

Vaikka rakennusalaan saattaa vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti Ukrainan sota, arvioi Kreate edelleen että liikevaihto ja EBITA kasvaa edellisvuoteen verrattuna. Kreaten kommentteja:

Vahvan tilauskannan siivittämänä Kreaten ensimmäisen neljänneksen liikevaihto ja liiketulos nousivat odotetusti vertailukautta korkeammalle tasolle. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 50,4 (38,3) miljoonaa euroa ja liiketulos 1,0 (0,8) miljoonaa euroa. Tilauskanta nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle 208,8 (158,3) miljoonaan euroon alkuvuonna voitettujen hankkeiden vahvistamana. Rakennusmateriaalien saatavuuden ja hankkeiden etenemisen varmistamiseksi on varauduttu etupainotteisesti, mikä heikensi alkuvuoden kassavirtaa.

Katsauskauden aikana voitimme kilpailutuksia ja aloitimme useita taito- ja väylärakentamisen hankkeita. Työyhteenliittymänä toteutettava Vt19 Seinäjoki-Lapua siirtyi toteutusvaiheeseen helmikuun puolivälissä ja yli 10 miljoonan euron arvoisen Kirkkonummen ylikulkusillan urakan kehitysvaihe käynnistyi maaliskuussa. Siirtomenetelmällä toteutettavia ratasiltojakin on kuluvana kautena toteutettavana kolme. Maaliskuun lopussa käynnistyi mittava Kupittaa-Turku-ratahanke, josta ratayksikkömme voitti hankkeen ensimmäisen yli viiden miljoonan urakan. Maaliskuun lopussa saimme myös valmiiksi haasteellisessa ympäristössä toteutetun Helsinki-Vantaan lentoaseman T1-T2 yhdyskäytävän, jonka toteuttamisessa kirimme sekä aikataulussa että budjetissa innovatiivisten rakennusratkaisujen jouduttamana.

Erinomaisesti alkanut vuosi sai kuitenkin helmikuun lopussa ikävän käänteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tästä seurasi talouspakotteita, jotka hyvin pian konkretisoituivat myös rakennusalalla kustannusten nousuna ja materiaalien saatavuuteen liittyvinä haasteina. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa sota alkoi näkyä myös yksityisen puolen investoinneissa, kun luottamus- ja kustannustilanne lisäsi epävarmuutta hankkeiden aloituksessa. Yksityisten investointien osalta tilanne näyttää palautuneen samankaltaiseksi kuin koronapandemian alkuaikoina, jolloin investoinnit eivät käynnistyneet odotetusti. Empimisellä ja hankkeiden lykkääntymisen mahdollisella jatkumisella tulee olemaan vaikutuksia erityisesti pohjarakentamisen markkinaan.

Vuonna 2021 alkanut rakennusalan kustannusten nousu voimistui edelleen kuluvan vuoden helmikuussa. Ukrainan sodan alkamisesta lähtien kustannustason nousu on ollut ennennäkemätön ja näkyvyys kustannustason kehittymisestä huono. Samanaikaisesti erityisesti tiettyjen keskeisten raaka-aineiden saatavuudessa on alkanut olla ongelmia. Kreate on jatkanut tarjoustoimintaansa ja projektien toteuttamista ottaen huomioon näiden vaikutukset hinnoittelussaan parhaan kykynsä mukaan. Kreaten tilauskanta on korkealla tasolla ja kustannusrakenne joustava. Tästä syystä tarpeettomia ja hallitsemattomia riskejä ei projektien hankinnassa oteta ja kustannustason nousu pyritään siirtämään toteutushintoihin. Tällä voi olla vaikutusta tilauskannan kertymiseen loppuvuoden 2022 aikana, jos Venäjän sota Ukrainassa ja epävarmuus kustannustason kehityksestä ja materiaalien saatavuudesta jatkuvat.

Julkisen sektorin mahdolliset elvytystoimet sekä siirtymä pois venäläisestä energiasta ja raaka-aineista luo markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille. Lähitulevaisuudessa leikkauksien kohteeksi joutuvat infrahankkeet käynnistynevät pidemmällä aikavälillä korjausvelan kasvaessa entisestään. Kaupungistumisen, infrarakentamisen korjausvelan sekä julkisen sektorin projektien odotetaan edelleen toimivan kysynnän ajureina. Heikentyneestä näkyvyydestä huolimatta Kreate arvioi soveltuvan taito- ja väylärakentamisen markkinan pysyvän vuonna 2022 kokonaisuutena edellisen vuoden tason tuntumassa.

Omistan yhtiön osakkeita. YIT:n osakkeet päätin myydä pois jo aiemmin. SRV ja Lehto julkaisivat tänään roimasti tappiolliset tulokset ja myös YIT:n 1Q saattaa hyvinkin olla negatiivinen. Rakennusala saattaa olla yksi suurimpia kärsijöitä alana Suomessa Ukrainan sodasta ainakin lyhyellä aikavälillä. Infrarakentaminen saattaa olla se poikkeus.

Oshkoshin 1Q 2022 sujui alakanttiin

Oshkosh julkaisi 1Q tuloksensa eilen illalla. Pääkohdat:

• Consolidated sales in the first quarter of fiscal 2022 increased 3.0 percent to $1.95 billion largely as a result of improved pricing and increased product content. Sales volume was relatively flat as increased shipments for access equipment in North America was offset by lower sales volumes in the Defense, Fire & Emergency and Commercial segments.
• Consolidated operating income in the first quarter of fiscal 2022 decreased 79.2 percent to $29.3 million, or 1.5 percent of sales, compared to $140.8 million, or 7.5 percent of sales, for the three months ended March 31, 2021. The decrease was primarily due to higher material & logistics costs and higher manufacturing costs, due in part to parts shortages and labor challenges, offset in part by improved pricing and improved mix.
• fiscal 2022 first quarter net loss of $2.1 million, or $0.03 per diluted share, compared to net income of $99.6 million, or $1.44 per diluted share, for the three months ended March 31, 2021.
• Results for the first quarter of fiscal 2022 included a charge of $18.1 million associated with foreign anti-hybrid tax legislation as a result of comments made by taxing authorities of the applicable jurisdiction during the quarter.
• Excluding these charges, adjusted¹ net income for the first quarter of fiscal 2022 and three months ended March 31, 2021 was $16.0 million, or $0.24 per diluted share, and $102.3 million, or $1.48 per diluted share, respectively.
• Tilauskanta massiivinen 12.7 miljardia dollaria kun vuotta aiemmin se oli 6.7 miljardia dollaria.
  • Access equipment 3.96 miljardia dollaria (1.52)
  • Defense 6.2 miljardia dollaria (3.5)
  • Fire & Emergency 1.92 miljardia dollaria (1.27)
  • commercial 0.63 miljardia dollaria (0.45)

Komponenttipula vaivasi Oshkoshia myös 4Q:lla. Samoin työntekijöiden vaihtuvuus. Tässä yhtiön kommentteja kvartaalista:

“I am proud of the efforts of Oshkosh team members who worked hard and demonstrated great resolve to overcome very challenging conditions in our first quarter,” said John C. Pfeifer, Oshkosh Corporation president and chief executive officer. “Commodity prices showed steady improvement in the first half of the quarter, but significantly reversed course following the Russian invasion of Ukraine as steel and aluminum costs as well as freight costs increased rapidly. Additionally, we continued to experience supply chain disruptions and elevated workforce turnover that remain macro issues affecting many industries. Despite these headwinds, we were able to achieve adjusted earnings per share of $0.24, which exceeded our expectations. In response to the further cost inflation we are facing, we implemented additional surcharges in our Access Equipment and Commercial segments as well as pricing actions in the Fire & Emergency segment. Looking ahead, we are encouraged by the extremely strong demand and high order rates across our business segments, as evidenced by an all-time record backlog of over $12 billion at quarter end.

“During the quarter, we were pleased to receive our first order from the U.S. Postal Service for its new Next Generation Delivery Vehicle (NGDV), which will transform the USPS’s fleet of aged delivery vehicles with our safety-enhancing, cutting edge NGDVs. The $3 billion order for 50,000 vehicles includes requirements for more than 10,000 battery electric vehicles. We look forward to delivering the initial production units to our customer in the back half of 2023.

Metallien ja rahtien kohonneet hinnat johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Kiinan korona lockdowneista aiheuttivat kustannuspaineita joita ei vielä kvartaalin aikana saatu vietyä hintoihin. Yhtiö joutui tästä syystä antamaan koko vuotta koskevan negarin.

As a result of inflation, increased commodity and freight costs and supply chain disruptions intensified by recent COVID lockdowns in China, we are lowering our fiscal 2022 outlook for earnings per share to a range of $4.75 to $5.75 or adjusted earnings per share of $5.00 to $6.00. We remain confident in our ability to grow revenues and earnings as we navigate these headwinds and deliver on the orders in our significant backlog,” added Pfeifer.

Omistan yhtiön osakkeita. Ennustehaarukalla laskettu PE-luku nykykurssilla 92.32 dollaria on 16 – 19.4