Sijoitusvuosi 2022 oli vaikea

Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.

Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.

Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.

Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.

Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.

Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.

Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.

Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.

Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.

Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%

Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.

Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.

Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.

Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?

Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.

Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.

Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:

• Tesla -65%
• Netflix -51%
• Nvidia -50.3%
• Amazon -49.6%
• Intel -48.7%
• TTWO -41.4%
• Google -39.1%
• Microsoft -28.7%
• Apple -26.8%

Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.

Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.

Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.

Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:

Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.

• Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
• Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%

Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia

Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!

Erinomaista sijoitusvuotta 2023!

Sijoitusvuosi 2021 oli erinomainen

Näin vuodenvaihteessa on hyvä vähän kertailla päättynyttä sijoitusvuotta, päivittää tilastot, miettiä mikä meni hyvin ja missä voisi parantaa. Otetaan tärkein luku ensin. Osakesalkkuni arvo nousi 28.1% tuoton ollessa 23.7%. Tuotto on siis pääoman lisäyksestä eli rahan siirroista palkkatililtä osaketilille putsattu salkun arvonnousu. Vuonna 2021 OMX HEX CAP nousi 21.4%, S&P500 nousi 26.9% ja Nasdaq nousi 21.4%. Nordnetin Indeksirahasto Suomi nousi 25.7%. S-Pankin Varainhoito 100A rahasto nousi 25.9% Eli ihan hyvin meni verrokkeihinkin nähden. Sijoitustavoitteeni edistyi hienosti ja olen tavoitettani kaksi vuotta edellä. Tavoitteestani voi lukea täältä. Sijoitusteni vuosiseurantasivu on täällä.

Erityisen hyvin meni seuraavien sijoitusten osalta arvonnousun osalta:

• Kahvifutuuri +83.5%
• Kahvi-ETF +80.2%
• Nokia +76.9% vuodessa
• Nordea +61.7% vuodessa ja isot osingot päälle
• Gofore +39.9%
• Oshkosh +31.5%

Huonosti meni näiden sijoitusteni kanssa:

• Ali Baba. Laskua vuodessa 50.1%
• Softbank. Laskua vuodessa 34.6%. Vuonna 2020 se nousi 66%
• EWZ (Brasilia) ETF. Laskua vuodessa 24.5%
• Amundi UCITS ETF (Brasilia). Laskua vuodessa 19.2%
• YIT. Laskua vuodessa 12.5%

Brasilia ja Kiina olivat siis syynä miksi salkkuni tuotto ja arvonnousu eivät olleet yli 30%. Softbankin kanssa tuli tehtyä virhe. Olin liian ahne. Kurssin ollessa alle 70 euroa, päätin että kun se korkkaa 70 euroa niin myyn. En myynyt, mutta sensijaan päätin että kun kurssi korkkaa 80 euroa niin myyn. No en myynyt. Mutta 82 eurossa päätin että kurssi kun ylittää 85 euroa niin sitten myyn. Ja tällä kertaa olisin todellakin myynyt. Kurssi ei vaan ylittänyt sitä 85 euroa vaan huippuhinnaksi jäi 82.67 euroa ja siitä on sitten laskiteltu nykyiseen 41.38 euroon. On tuo jännä osake. Hinta on ollut kroonisesti aliarvostettu koko ajan mitä olen sitä omistanut. Tuossa 80 euron nurkilla ali-arvostus alkoi olla jo aika pientä. Kiinan toimet ovat pääsyy omien osakkeiden osto-ohjelman loppumisen myötä tuossa laskussa samoin kuin Ali Baban laskun takana. Softbankin suurin omistus on Ali Baba ja Softbankin sijoitusmassasta ja strategiasta iso osa on ollut Kiinalaisten teknofirmojen varassa. Hälytyskellot soi päässä kun nuo Kiinan toimet alkoivat. Se että en reagoinut siihen myymällä pois BABAt ja Softbankit oli virhe. Ali Babasta olisin päässyt eroon voitolla ja Softbankista olisi ollut tarjolla huikeat voitot, edelleen toki olen voitolla siinä. Brasilian laskun takana on oikeastaan yksi pääsyy. Bolsonaro. Brasilian Trump. Toivottavasti siellä asiat parantuu kun maa saa uuden hallinnon aikanaan. Seuraavat presidentinvaalit ovat lokakuussa 2022. Siitä voisi käänne tulla Brasilian osalta ja osakemarkkina ennakoi tuota toki jo aikaisemminkin.

Osinkojen osalta sijoitusvuosi 2021 oli toiseksi parhain mitä tulee ihan absoluuttiseen rahaan. Kauas ei jääty ennätysvuodesta 2007. Vaikka Nordean maksamat osingot vuonna 2022 eivät kasvakaan vuodesta 2011, on ihan kohtuulliset mahdollisuudet yltää parempaan osinkovuoteen 2022 muiden osakkeiden vetämänä. Nokia alkaa myös maksaa osinkoja pienen paussin jälkeen, tosin alkuun todella maltillisesti. Vielä ei pelkkä osinkovirta riitä kattamaan menoja. Tarvisi olla ainakin tuplasti enemmän. Toki osinkotuottoprosentti koko salkulle oli maltilliset 2.6%. Laittamalla kaikki rahat kiinni Nordeaan olisi alkaisi osinkovirta jo riittää kaikkien menojen kattamiseen. Riskiä siinä toki olisi aivan liikaa. Mutta allokoimalla sijoituksia salkussa hyviä ja kasvavia osinkoja maksaviin firmoihin se olisi mahdollista muutaman vuoden sisään.

Listautumismarkkina oli kuuma vuonna 2021. Osallistuin itsekin useampaan listautumisantiin.

Olen eriyttänyt käyttötilin ja osaketilin rahat toisistaan ja vaikka käyttötililtä on osakkeisiin kertynyt kolmeen eri rahastoon rahaa yli 30k niin en ota tätä rahaa millään tavalla huomioon osaketilin tilastoissa. Mulla on sellainen strategia että kun aikanaan jään elämään sijoitustuottojen varaan, niin tuo käyttötili ja sieltä rahastoihin siirretyt varat toimivat puskurina. Eli maksan laskut sieltä ja siirrän kerran vuodessa osaketililtä sinne rahaa ja tarvittaessa voin jättää siirrot tekemättä parin vuoden ajan jos tilanne on huono. Vähintään parin vuoden ajan. Näyttää siltä että sinne kertyy rahaa sitä tahtia että puskuri voi olla neljäkin vuotta. Korona-aikana on rahaa kulunut vähemmän. Ei ole ollut ulkomaanreissuja, ei lounasruokailua ulkona, ei baareja eikä ulkona syömistä viikonloppuisin. Vuosi 2022 jatkuu samanlaisena. Olen tehnyt pelkkää etätyötä viimeiset pari vuotta ja tulen jatkamaan etätyötä myös koronan jälkeen. En aio palata toimistolle. Parasta tässä on silti ollut ajansäästö. Ei tarvitse istua bussissa 1.5h joka päivä ja herätä aikaisin, mikä ei minulle ilta-ihmisenä sovi.

Sijoitusasuntosijoitukseni suhteen en tehnyt mitään. Siellä se kerryttää tasaista vuokratuottoa. Tämän sijoituksen osuus on pieni verrattuna osakesalkkuuni. Aloitin myös pienimuotoisen taidesijoittamisen ostamalla Hannu Palosuon taidegrafiikkaa.

Viisi vuotta. Neuvostoliitossa tehtiin ymmärtääkseni viiden vuoden suunnitelmia ja tavoitteita. Kunnon toverihenkeen oma viisivuotissuunnitelmani on olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2026. Ja olen tosiaan nyt kaksi vuotta edellä tavoitettani. On hyvät mahdollisuudet että siihen pääsen, sillä siihen riittää vajaan 8% arvonnousu. Ja koko ajan osakesäästän eli tarvittava tuotto on pienempi kuin 8%. Jos suunnitelma menee pieleen, syytän amerikkalaisia. Käyttämäni laskennallinen vuosittainen arvonnousuprosenttini on ollut jo pitkään 11.4%. Viimeisen seitsemän vuoden aikana toteutunut vuosittainen arvonnousu on ollut keskimäärin 14.2% ja viimeisen 21 vuoden aikana 18%. Tilastollisesti näyttää siis melko todennäköiseltä että pääsen tavoitteeseeni. Jos ja kun sinne pääsen aion vähentää työn osuutta elämässäni tavalla tai toisella. Luulen että tuonne päästessäni en aio enää tehdä viisivuotissuunnitelmia vaan pikemminkin vuosisuunnitelmia.

Vuoden 2022 osalta uskon että EKP ei vielä nosta korkoja mutta FED aloittaa koronnostot. Nousevat korot ovat pitkässä juoksussa uhka osakkeille tai ainakin joillekin osakkaille, mutta itse ens usko niiden olevan uhka ainakaan vuoden 2022 aikana. Jim Cramer on samaa mieltä.

If you look at the whole period from the middle of 2015, when we started hearing rate-hike chatter like now from then Fed-chief Janet Yellen, through September of 2018, when the newly appointed Jay Powell practically declared war on the entire economy, the stock market had an incredible run,” Cramer said. “The S&P gained 41%, Dow gained 50%, and Nasdaq gained 61%.”

To be sure, Cramer said central bank policy can wreck the stock market, such as toward the end of 2018. But the damage typically occurs in the late stages of a tightening cycle, “not near the beginning where we are,” he said.

“If you sold stocks in 2015 because you were worried about a looming series of rate hikes and many did, you missed out on some tremendous gains over the following three years,” he said.

Nordea kuten muut pankkiosakkeet hyötyvät nousevista koroista joten uskon että Nordea pärjää hyvin myös vuonna 2022 samalla kun yhtiön omien osakkeiden ohjelmat pienentävät osakemäärää ja lisäävät jäljelle jäävien osakkeiden osaketuottoa. Nokialla on myös hyvä momentum ja se palaa osingonmaksajaksi. Sinällään melkoinen kontrasti tähän, jolloin usko hetkeksi loppui ja päädyin myymään puolet Nokioista pois (virhe). Uskon myös kahvin nousevan hintakehityksen jatkuvan, siitä pitää huolen jo inflaatio ja energian hinnan kohoaminen. Kaikenkaikkiaan odotan positiivista sijoitusvuotta. Uhkia ja riskejä toki on kuten inflaatio, energian hinta, Venäjän uhittelu, osakemarkkinan korkea arvostustaso jne.

Vuonna 2022 minulle tulee täyteen 25 vuotta osakesijoittamista. Tyhjästä aloitin itsekseni ja ilman mitään osaamista. Näin pitkälle on päästy. Jos vielä mietit sijoittamisen aloittamista, niin aloita vaan äläkä mieti. Opit kyllä. Toki mitä enemmän tietoa hankit ennen aloitusta, sitä paremmin vältyt suurilta virheiltä. Mutta niitä tulee, joka vuosi. Tärkeintä on se että hyviä päätöksiä ja sijoituksia on enemmän kuin niitä huonoja.

Hyvää sijoitusvuotta 2022.

Sijoitusvuosi 2020 kirjoissa ja kansissa

Vuosi vaihtui ja on aika tehdä pieni katsaus mitä vuoden 2020 aikana tapahtui ja kuinka salkku kehittyi. Salkkuni arvo nousi lopulta heilahteluiden ja maaliskuun koronapaniikin jälkeen lopulta 10.7% tuoton ollessa vaatimaton 6.2%. Tähän ei voi kyllä olla tyytyväinen, vaikkakin saavutin arvonnousulle minimitavoitteen. Samaan aikaan OMX HEX CAP nousi 10.45%, S&P500 nousi 16.3% ja Nasdaq peräti 43.6%. Dow Jones nousi vuodessa 7.2%.

Helmikuun puolivälin nurkilla salkkuni arvo ja tuotto oli vajaan 10% nousussa vuodenvaiheesta, sitten saapui korona ja jo helmikuun lopulla salkun arvo oli 3.5% miinuksella vuoden vaihteesta. Tai oikeastaan koronahermoilua näkyi salkussa jo tammikuussa joka päättyi 2.3% miinukselle salkkuni osalta. Maaliskuun lopulla salkkuni arvo oli 17.5% vuoden 2019 loppua alempana. Tuohon nähden koko vuoden +10.7% arvonnousu on toki hyvä saavutus. Käänne saatiin jo maaliskuun loppupuolella ja huhtikuussa salkku loikki hienosti ylöspäin. Kaikki kuukausikatsaukset löytyvät tästä linkistä.

Mikä meni pieleen vuonna 2020? Tai oikeastaan mikä meni pieleen viimeisten kolmen-neljän vuoden aikana kun pääosin hävisin indekseille? Stock picking ja osin myös ajoitus. Olen hakenut ylituottoa sijoittamalla osakkeisiin indeksin sijaan lyödäkseni indeksin, mutta olen epäonnistunut siinä. Parempaa tuottoa saisin siis pienemmällä vaivalla sijoittamalla indeksiin. Harkitsen vakavasti sijoituksieni painon muuttamista enemmän indeksin suuntaan ja hakisin sitten pienemmällä määrällä suoria osakesijoituksia ylituottoa.

Esimerkkinä stock pickingin epäonnistumisesta mainittakoon Nokia, jonka kurssi laski 4.4%, Nordea laski 7.9%. Kumpikin olivat isolla painolla salkussani ja Nordea ei saanut lupaa maksaa osinkoa ollenkaan ja Nokia ei pystynyt. Nordea on osoittanut merkkejä käänteestä ja vajaan 10% osingot yhteensä vuodelta 2019 ja 2020 on jossain vaiheessa tulossa. Nokian käännettä saanee odottaa ja sen osuus salkusta laskikin tulosvaroituspäivänä. Sitä käännettä odotin tälle vuodelle ja se jäi pahasti piippuun ja sitäkautta salkkuni tuotto ja arvonnousu. Nokian osalta loppui usko ja kevennän osaketta salkussa entisestään vuoden 2021 aikana. Kahvisijoitukset ovat myös pettäneet pahasti, hintakäännettä edelleen odottelen.

Toisaalta Goforen ja Vincitin osalta stock picking onnistui hienosti. Gofore on salkussa plussalla yhteensä 59% ja Vincit 22%. Molempia olen tankannut lisää nouseviin kursseihin. Softbank lukeutuu myös onnistumisiin 66% kurssinousulla vuodessa ja se on ollut suurella painolla. Nokia ja Nordea suuresta painosta johtuen ovat olleet salkkuni käsijarru jo pidempään. Nordean kurssi on laskenut viidessä vuodessa 34%, toisaalta se on maksanut erittäin hyviä osinkoja. Nokian viiden vuoden suoritus on -52%. Toki olen sitä veivannut salkussa ja se on myös aiemmin maksanut osinkojakin.

Tesla olisi voinut olla se super stock pick kun sormi kävi sen osalta ostonapilla maaliskuussa. Kurssi oli silloin sadan dollarin kieppeissä ja nyt 700 dollaria. Mutta liki ei lasketa. Nordeaa olen pitänyt salkussa sen erittäin hyvän osinkotuoton takia, ei ole ollut kuitenkaan ehkä toimiva strategia. Mutta katsotaan jos se onnistuu tekemään hienon käänteen ja nousee salkkuni sankarien joukkoon tulevina vuosina. Nasdaqista olisi pitänyt salkussa olla enemmän lappuja ja digitalisaation kiihtymisen hedelmiä olisi pitänyt olla salkussa muitakin kuin Gofore ja Vincit, jotka olivat vuoden alkupuolella vieläpä liian pienellä painolla.

Mainittakoon että käyttörahasijoitukseni (eivät sisälly salkun lukuihin) ovat tehneet mahtavan suorituksen. Myin ne pois helmikuun lopulla koronan takia ja ostelin niitä sitten ajallisesti hajauttaen alkaen maaliskuulta. Nordnet indeksirahasto Suomi positioni arvo on 44.1% plussalla salkussa ja S-Säästörahaston Rohkean arvo 29.4% plussalla. Olisipa muu salkku samoissa lukemissa.

Koronan takia osinkotuotto jäi huonoksi. Yhtiöt jättivät omilla päätöksillään osinkoja maksamatta tai ne määrättiin jättämään osingot maksamatta. Osinkovirta tippui 66.2% edellisvuodesta osinkotuottoprosentin ollessa 0.89% edellisvuoden 2.9% sijaan. Osakesijoitusteni sekä sijoitusasunnon arvo kasvoi 10.3% vuodessa.

Olen vajaan vuoden edellä sijoitustavoitettani tulla taloudellisesti riippumattomaksi vuonna 2026. Siihen on matkaa enää kuusi vuotta. Olen siihen mennessä kerryttänyt eläkkeen, jolla pärjään ihan ok sitten aikanaan. Eli periaatteessa osakesalkkua tarvitaan elämiseen vain 11 vuotta. Laskelmissani en ole kuitenkaan ottanut eläkettä mitenkään huomioon, pärjään pelkän sijoitussalkkuni tuotolla, pääomaa ei tarvi syödä. Siis jos saan sijoitussalkulleni 5% tuoton.

Tavoittelen vuodelle 2021 jälleen indeksien lyömistä. Ei tule olemaan helppoa ja jos kuluvana vuonnaki epäonnistun niin painoarvo sijoituksissa siirtyy indeksisijoittamiseen. Hyvää sijoitusvuotta kaikille lukijoille.

Salkkukatsaus vuonna 2019.

Sijoitusvuosi 2019 oli OK

Sijoitusvuoteni 2019 ei ollut huono, mutta ei se ollut erityisen hyväkään. Salkkuni arvo nousi 16.4% ja salkkuni tuotto oli 11.9%. Vuonna 2019 OMX Hex Cap nousi 14.75%,  Nasdaq 35.2% ja S&P500 28.9%. Joten turpiin tuli indekseille tänäkin vuonna kuten kahtena edellisenäkin. Ero etenkin amerikkalaisiin indekseihin oli suuri.

Omassa salkussani suurella painolla ovat olleet Nordea ja suurin pettymys Nokia, joka laski vuonna 2019 peräti 34.5%. Nordea laski vain hieman. Kohtalaisella painolla salkussa on myös Nokian Renkaat, jonka kurssi laski 4.4%. Nordean takia ensi vuoden osinkotuoton paranemisen kanssa voi olla tekemistä eli ongelmat eivät rajoitu tähän vuoteen. Aion kuitenkin Nordeat pitää sillä uskon että yhtiö näki ja koki pohjansa bisneksessään ja osakekurssiin tänä vuonna. Uskon myös Nokian saavan 5G-siruongelmansa korjattua ja kun ALU:n sulattelu alkaa olla loppusuoralla tänä vuonna, niin uskon Nokian kurssin korjaavan tänä vuonna voimakkaasti. Nokian Renkailla on vähän heikompi kausi nyt menossa, mutta uskon senkin tulevaisuuden olevan hyvä, USA:n tehdas aloittaa tuotantonsa aivan pian.

Heikkojen suoritusten vastapainoksi Oshkosh nousi 53%, Lockeed Martin 48.7%, Softbank 33%. Softbank kävi vuoden aikana ihan myyntitavoitehintani tuntumassa ja hivenen kun olisi vielä noussut olisin myynyt ja saanut rahastettua paljon tuota 33% arvonnousua suuremman voiton.

Osakkeiden poiminta-algoritmi ei toiminut siis ihan tyydyttävästi, mutta pitäähän tuohon tulokseen olla ihan suht tyytyväinen. Osinkotuotto euroissa nousi 14,4% ja osinkotuottoprosentti oli 2.91%. Koko sijoitusalkkuni arvonnousu oli 15.7%. Sijoitussalkkuni kattaa siis osakesalkkuni jossa osakkeita, ETF:iä ja käteistä sekä velattoman osuuden vuonna 2012 hankitusta sijoitusasunnosta. En ole kirjanpidossani muuttanut tuon sijoitusasunnon arvoa mihinkään suuntaan koko aikana. En aio kasvattaa sijoitusasuntojen osuutta salkussani ja saatan luopua asuntosijoittamisesta muutenkin. Liikaa vaivaa ja huono tuotto.

Vuosikymmenessä salkulle tuli arvonnousua 150%. Ja tämä oli se ns. menetty vuosikymmen, jolloin Suomen BKT ei juurikaan kasvanut ja Euroopassakin kokonaisuudessaan kasvun kanssa oli vähän niin ja näin. USA ja Aasia ovat porskuttaneet hyvin. Enemmän olisi vielä voinut allokoida sijoituksia Suomen ulkopuolelle.

Olen noin vuoden edellä aikataulustani tulla taloudellisesti riippumattomaksi vuonna 2026. 600+k. Siihen on vajaa 7 vuotta aikaa. Olen siihen mennessä kerryttänyt eläkkeen, jolla pärjään ihan ok sitten aikanaan. Eli periaatteessa osakesalkkua tarvitaan elämiseen vain 11 vuotta. Laskelmissani en ole kuitenkaan ottanut eläkettä mitenkään huomioon, pärjään pelkän sijoitussalkkuni tuotolla, pääomaa ei tarvi syödä. Siis jos saan sijoitussalkulleni 5% tuoton. Tämänhetkinen salkun keskimääräinen arvonnousu vuosien 2001 ja 2019 välisenä aikana on 17.9% eli merkittävästi parempi kuin viisi. Viimeisten viiden vuoden keskiarvo on 12.2%. Huonoin vuosi oli heti 2001 jolloin salkun arvo laski 51% ja paras on vuonna 2004 ja 2005, jolloin arvo nousi 101% ja 100%. Toiseksi huonoin vuosi salkulla oli 2008 jolloin arvo laski 41%. Jos kaikki menee hyvin ja suunnitelmien mukaan 2026 loppupuolella irtisanoudun ja siirryn päätoimiseksi sijoittajaksi. 11 vuotta myöhemmin eli 2037 alkaa eläke juosta ja salkun pääoma on vähintään samalla tasolla kuin 2026. Yllätyksiä tulee toki aina ja vuodet eivät ole keskiarvoja. Seuraavan vajaan 7 vuoden ajalle mahtuu vähintään yksi laskukausi ja siellä on sitten hyvä mahdollisuus haihduttaa salkun arvoa merkittävästi jos pelaa väärin. Mutta tänään alkanut vuosikymmen tulee siis olemaan suunnitelmien mukaan viimeinen palkkatyövuosikymmen ja uuden elämänvaiheen aloitusvuosikymmen.

En aioa ottaa osakesäästötiliä käyttöön, ainakaan heti. En ole laskenut ollenkaan kannattaako se omalla sijoitusstrategiallani enkä ole laskenut millaisia hallinointikuluja siinä on. Suurin syy negatiiviseen fiilikseen on poliitikoissa. Epäilen että tulevaisuudessa poliitikot säätää tuolle jotain kateusveroja ja hyödyt oli sitten siinä. Osakesäästötili voi olla kyllä ihan hyvä idea, voi olla että olen vain ennakkoluuloinen ja näen sosialisteja sielläkin missä niitä ei ole. Sinällään kun tämän vihersosialistisen nykyhallituksen toimintaa seuraa, niin omat epäluuloni ovat ainakin lisääntyneet. Suomen tilanne tulee menemään huonompaan suuntaan tämän hallituksen aikana. Sipilän hallitus sai paljon hyvää aikaan, ja tämän nykyhallituksen kantava voima tuntuu olevan purkaa kaikki nuo hyvät asiat. Kiristetään palkkaveroja ja muita veroja ja jaetaan enemmän vastikkeetonta rahaa uunipankon päällä makailijoille oman elämänsä intiaaneille ja elintasopakolaisille.

Tavoittelen vuodelle 2020 indeksien lyömistä. Ei tule olemaan helppoa. Hyvää sijoitusvuotta kaikille lukijoille.

Katsaus sijoitusvuoteen 2018

Vuodenvaihteessa on yleensä hyvä pysähtyä miettimään hetkeksi mennyttä vuotta ja yrittää katsoa myös eteenpäin.  Mennyt vuosi 2018 oli sijoitusmielessä huono. Osakesalkkuni arvo laski 6.95% ja kaikkien sijoitusten arvo laski 6.7 %. Osakesalkkuni tuotto (huomioitu salkkuun lisätty käteinen) oli -10.64%. Samaan aikaan OMX HEX Cap laski 7.7%, Nasdaq laski 10.5% ja S&P500 laski  6.2%. Sen lisäksi että salkun arvo laski nousun sijaan, oli myös sen tuotto huonompi mitä kaikilla vertailuindekseillä.Viime vuonna meni näin. Ja vuonna 2016 meni näin. En ole tyytyväinen kahteen viimeiseen vuoteen indekseihin verrattuna. Paremman tuoton olisi saanut paljon pienemmällä vaivalla sijoittamalla indekseihin. Turha se on päätään hakata seinään jos ei homma toimi, joten enemmän indeksisijoitusten suuntaan tulevaisuudessa jos ei indekseille pärjää paremmin.

Joulukuussa salkun arvo romahti 8.21% ja tuotto oli -8.56%. S&P500 tippui 9.17%, Nasdaq 9.49% ja OMX Hex Cap vain 3.36%.

Joulukuun sankariosakkeet:

• Nokia +3.5% Woohoo!!

Joulukuun luuseriosakkeet:

• Softbank -22%
• Cargotec -21.4% (myin pois tulosvaroituksen jälkeen. Lasku kait jatkui vielä siitä)
• Oshkosh -15.5%
• Lockheed Martin -13%
• Metso -9%
• Venäjä (RSX) ETF -8.3% (yli 5% osinkokin tosin irtosi)
• Nordea -8%
• Kahvifutuuri JO -7.8%
• Cemex -6.8% Kiitos ja näkemiin muuri jonka piti näkyä avaruuteen
• Alphabet (Google) -5.2%
• Nokian Renkaat -5%
• YIT -5%
• Brasilia (EWZ) ETF -4.3%
• Etteplan -3%
• Vincit -3%

Käteisen osuus salkusta on pieni, vain 2.7% on nyt käteisenä huolimatta joulukuun Cargotec ja Cemex myynneistä. Osinkoa virtasi joulukuussa Oshkoshilta, Softbankilta, EWZ:lta ja RSX:ltä.

Salkkuni vuoden 2018 huiput osui syyskuulle jolloin salkkuni arvo oli noin 11% korkeammalla kuin loppuvuonna 2017. Hexissä huiput nähtii elokuussa, Nasdaqissa ja S&P500:ssa muistaakseni lokakuussa. Jos tämä lasku on karhumarkkina, laskua tulee vielä lisää vuonna 2019 ja joskus 2020 alkaa nousu. Mutta ei nyt ihan vielä heitetä hohtimia kaivoon, ehkä näemme vielä uudet huiput ennen seuraavaa taantumaa. Toisaalta salkkuni on enemmän defensiivinen kuin edellisen taantuman yllättäessä ja osinkotuotto hieman kompensoi.

Taloudellinen riippumattomuus karkasi vähän kauemmaksi ja alkuperäinen vuonna 2001 asetettu tavoite saavuttaa taloudellinen riippumattomuus vuonna 2021 näyttää aika vaikealta. Tavoitetta pitää siirtää eteenpäin ja päätin siirtää sitä eteenpäin viidellä vuodella. Kahdesta syystä. Ensinnäkin eläkekertymä tulee olemaan paljon parempi mikäli eläkkeitä vielä maksetaan siinä kohtaa kun eläkkeelle jään. Periaatteessa jos työelämä rullaa vuoteen 2026 asti mukavasti, tulen elämään siihen asti kertyneellä eläkekertymällä perushyvää elämää sitten kun eläke alkaa rullata jos siihen asti henki pihisee edellyttäen ettei merkittäviä heikennyksiä tehdä. Toisekseen sen verran hyvin olen viihtynyt työelämässä nyt viimeisten vuosien ajan että ei sieltä nyt mikään kauhea kiire ole pois. Ja itseasiassa jos ja kun pääsen tavoitteeseeni ja olen taloudellisesti riippumaton vuonna 2026, tulen varmaankin jatkamaan työelämässä silti, mutta kevennetyin tunnein. Ehkä 3-4 päivää viikossa keskimääräisellä työajalla. Uusi päivitetty tavoite, samoin kuin muut pidemmän ajan tilastot näkyy täältä.

Menestyksestä sijoitusvuotta 2019!

Katsaus sijoitusvuoteen 2017

Tänään vuoden 2018 ensimmäisenä päivänä on aika katsoa sekä eteenpäin että myös taaksepäin, sijoitusvuoteen 2017 ja käydä läpi pettymyksiä ja ilonaiheita. Tässä kuitenkin ensin kertauksena linkki sijoitusvuoteen 2016.

Ja käydään läpi vielä joulukuu ennen koko vuotta. Joulukuussa salkkuni arvo 1.11% edelliskuun laskun perään. Ja salkun tuotto oli -1.45%. Myin salkusta pois Googlet ja ostin ne takaisin ja vähän lisääkin vähän myöhemmin (verosyistä). Osinkoa salkkuuni jakoivat Oshkosh, Softbank, RSX ja EWZ.

Salkun sankariosakkeet:

• Valmet +6%
• YIT +5.5%
• EWZ (Brasilia) ETF +4.5%
• Nokian Renkaat +3%
• Google +2.5%
• Nordea +2%

Salkun luuseriosakkeet:

• Nixu -9%
• Nokia -8%
• Etteplan -7.4%
• Softbank -6%
• Metso -4%
• Remedy -3%
• Kahvifutuuri (JO) -3%

Osakesalkkuni arvo kasvoi vuonna 2017 12.26% ja salkkuni tuotto oli 7.6%. Vertailun vuoksi OMX Hex Cap nousi 7.27%, S&P500 19% ja Nasdaq 28%. Toki pitää olla tyytyväinen että saavutin kuudennen perättäisen nousuvuoden salkulleni mutta kahden viimeisen kuukauden bull-markkina rekyyli laski arvonnousuprosentin yli 20%:sta tuohon 12.26%:iin. USA:ssa oli todella erinomainen sijoitusvuosi, olisikin pitänyt allokoida enemmän varoja sinne mitä tein.

Salkkuni arvonnousu muodostui osakkeideni arvon noususta, osinkotuotoista, vuokratuotoista sekä rahasiirroista palkkatililtä osaketilille. Osinkotuotto kasvoi vuonna 2017 peräti 31.5% edellisvuodesta jolloin osinkotuotto kasvoi 18%. Olenkin hieman painottanut enemmän osakkeita joiden osinkotuotto on suurempi. Osinkotuottoprosentti oli silti vaatimaton 1.52%.

Vuoden 2017 parhaimmat sijoitusideani rahallisesti olivat PKC, joka nousi 46% tammikuussa lunastarjouksen siivittämänä, Oskosh, Sandvine ja Google (Alphabet). Lunastuksia osui salkkuun muitakin sillä Comptel ja Sandvine lähtivät salkusta lunastustarjousten myötä. Pettymyksiä oli mm. Nokia, Cemex ja kahvifutuuri JO sekä osin myös Softbank vaikkakin sen arvo nousi.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu (huom! ei tuotto) osakesalkulleni on nyt 19.6% (keskiarvo, ei korkoa korolle) vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 19.6% keskimäärin viimeisen 17 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Vuosi 2017 sujui siis keskimääräistä huonommin.

Kokonaisuudessaan vuonna 2017 sijoitusteni arvonnousu oli 11.7% eli pienempi kuin osakkeissa, sillä asuntosijoituksen arvo ei muuttunut. Tai tarkalleen ottaen en muuttanut sen arvo mihinkään omassa kirjanpidossa. Voi olla että arvo olisi hieman noussutkin.

Olen vuoden perässä pitkän ajan sijoitustavoitettani tulla taloudellisesti riippumattomaksi vuonna 2021. Eli vuonna 2022 pitäisi taloudellinen riippumattomuus olla tosiasia. Tuon seuraavan viiden vuoden nähtäneen kyllä melko varmasti bull-markkinan loppu ja kunnon rytinät osakemarkkinoilla. Keskiarvot on keskiarvoja ja se miten nuo isot heilahtelut osaa hanskata joko kaataa tavoitteen tai vie sen kirkkaasti maaliin.

Käteistä ei salkussa juuri ole nyt.

Sijoitusakviitisuuteni oli matalin vuosiin ellei ehkä koskaan. Priorisoin käytössä olleen ajan vähän muihin asioihin, mutta vuonna 2018 on tarkoitus panostaa enemmän sijoitusasioihin jos saisi siten myös tuoton paremmaksi, mutta se toki riippuu siitä mihin suuntaan markkina menee. Laskumarkkinassa voittojen tekeminen on vaikeaa, ainakin minulle. Enemmän on silloin kyse tappioiden minimoimisesta. Uskon kuitenkin että vuonna 2018 jatketaan edelleen nousussa, ainakin Euroopassa.

Hyvää ja menestyksekästä sijoitusvuotta 2018!

Sijoitusvuosi 2016 takana

Vuoden 2016 sijoitukset on nyt historiaa ja edessä on toivottavasti erinomainen sijoitusvuosi 2017. Lyhyt katsaus kuluneen vuoden sijoitustoiminnastani. Tässä muuten linkki sijoitusvuoteeni 2015.

Ensin kuitenkin pikaisesti joulukuun luvut läpi. Salkun arvonnousu 3.65% ja tuotto 3.23%. Yksi ainoa kauppa. Ostin lisää kahvifutuuri JO:ta. Osinkoa ropisi salkkuun Oshkoshilta, Softbankilta, EWZ:lta ja RSX:lta. Voittaosastoa:

• Softbank +11.5%
• PKC +10%
• Nordea +8%
• Venäjä (RSX) ETF +8%
• Brasilia (EWZ) +6%

Luuseriosastoa:

• Sandvine -9%
• Oshkosh -8%
• JO -6%

Osakesalkkuni arvo kasvoi vuonna 2016 29.5% ja salkkuni tuotto oli 17.4%. Arvonnousu muodostui osakkeideni arvon noususta, osinkotuotoista, vuokratuotoista sekä rahasiirroista palkkatililtä osaketilille. Tänä vuonna tuli laitettua selvästi normaalia enemmän rahaa palkkatililtä salkkuun johtuen edellisen työnantajani kanssa solmimastani vapaaehtoisesta irtisanoutumispaketista. Koko pakettia en osakkeisiin kuitenkaan laittanut vaan jätin normaaliin elämiseen puskuriksi. Onneksi uusi työpaikka löytyi nopeasti ja olen viihtynyt.

Mitenkä pärjäsin indeksejä vastaan vuonna 2016?

• OMX Hex Cap +8.23%
• Nasdaq +7.5%
• S&P500 +9.5%
• Dow30 +13%

Oma suoritus näyttää aika hyvältä indekseihin verrattuna. Olenkin erittäin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen sijoitusmielessä ja sain hieman kiinni tavoitettani olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2021. Eihän tuohon ole enää kuin viisi vuotta aikaa. Tämän tavoitteeni asetin tätä blogia perustettaessa vuonna 2007 eli kymmenisen vuotta sitten ja tällä hetkellä olen noin vuoden perässä tavoitteesta eli jos seuraavat vuodet menevät “suunnitelman mukaan” olen taloudellisesti riippumaton vuonna 2022.

Osakesalkkuni osinkotuotto kasvoi 18%, mutta osinkotuottoprosentti 1.32% oli huonoin sitten vuoden 2000 jolloin osinkotuotto oli 0.26%.  Parhaimmillaan osinkotuottoprosenttini on ollut 9.19% vuonna 2007. Nykyinen verotus ei pahemmin kannusta osinkotuottoon panostamiseen. Tai oikeastaan yhtään mihinkään. Toivottavasti verotusta kautta linjan tultaisiin tulevaisuudessa laskemaan merkittävästi, niin hyvinvointiyhteiskunta voisi pelastua.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu (huom! ei tuotto) osakesalkulleni on nyt 20.1% (keskiarvo, ei korkoa korolle) vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 20.1% keskimäärin viimeisen 16 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Vuosi 2016 sujui siis keskimääräistä paremmin, edelliset kaksi vuotta taas keskiarvoa huonommin. Tuottoa en ole laskenut, eikä se minua kiinnostakaan. Ihan sama millä salkun arvo nousee, vaikka pulloja keräämällä.

Vuoden 2016 parhaimmat sijoitusideani rahallisesti olivat Softbank, Oshkosh, Cargotec, YIT, Nordea ja Nokian Renkaat. Vincit nousi myös prosentuaalisesti hienosti antihinnastaan mutta taloudellisesti sillä ei ollut juuri mitään merkitystä. PKC jatkoi sumussa taivallustaan, mutta uskon että ensi vuonna sujuu paremmin. Trumpin USA lisännee panostuksiaan infraan ja dollari vahvistunee entisestään. Se satanee PKC:n laariin.

Kokonaisuudessaan sijoitusteni arvo kasvoi 25.4% sillä sijoitusasunto-osuuteni arvo ei muuttunut mihinkään. Tai ehkä muuttui, mutta minä en sen arvoa muuttanut “kirjanpidollisesti” mitenkään. Siellä se generoi velattomana tasaista vuokratuottoa.

Vuodelle 2017 minulla on vähän kaksijakoiset fiilikset. Osakkeiden arvo alkaa olla aika korkealla, joten jos talouskasvu ei ala kiihtyä USA:ssa ja globaalisti tulee osakemarkkina alas. Sitäpaitsi osakemarkkina on ollut kasvussa jo useamman vuoden. Laskuvuosi alkaa olla tilastollisesti pian tuloillaan. Ehkä ei kuitenkaan vielä vuonna 2017. Ehkä on vielä kunnon bileiden aika ennen krapulaa? Tuon jos osaisi ajoittaa hienosti ja tyhjentää salkkunsa huippujen tuntumassa ja malttaa mielensä ostojen kanssa olisin sijoitustavoitteideni kannalta erinomaisissa asemissa.

Osakesalkkuni arvosta on nyt vuoden vaihtuessa 24% käteisenä. Pitäisi laittaa raha tuottamaan eikä makuuttaa tilillä. Ei vaan oikein tunnu löytyvän hyviä kohteita. Ehkä en yritä tarpeeksi ja tee tarpeeksi duunia sijoituskohteiden kartoituksessa. Ajankäyttö sijoittamiseen tänä vuonna on ollut kyllä ehkä vähäisintä koskaan sijoitus”urani” aikana. Ehkä ihan hyväkin niin. Mutta pitäisi sen verran puristaa lähiaikoina että löytäisin uusia sijoituskohteita itselleni.

Menetyksekästä sijoitusvuotta 2017!

Vuonna 2015 salkun arvo kasvoi 13.16%

Vuosi vaihtui ja on aika vilkaista tilastoja. Vuonna 2014 osakesalkkuni arvo kasvoi 13.6% ja nyt siis 13.16% eli melkolailla samanlaiset vuodet olivat tuoton suhteen. Koko vuoden 2015 arvon kasvu oli 13.6% kun otetaan huomioon myös sijoitusasunto. Sain nimittäin maksettua pois lainan jonka tuon asunnon ostoa varten otin joten asunnon nettoarvo kasvoi ja loppuvuoden aikana tuli sitten nettona vuokratuottoakin.

Tämä oli nyt neljäs vuosi peräkkäin kun sijoitusteni arvo kasvoi. Vuonna 2011 osakesalkun arvo laski ikävät 29%. Arvonnousu vuonna 2015 muodostui osakkeiden arvon kasvusta, osingoista sekä sekä säännöllisestä kuukausittaisesta säästämisestä palkasta osaketilille. Jos verrataan indekseihin niin tässä joidenkin indeksien kehitys vuonna 2015:

• Dow Jones -2.2%. Ensimmäinen miinusvuosi sitten 2008.
• S&P500 -0.7%
• Nasdaq +5.7%
• Raakaöljyn hinta vuodessa USA:ssa -30.5%
• OMX HEX Cap +11.7% (tuottoindeksi johon sisältyy myös osingot kasvoi 15.9%)

Kai tähän tuottoon tyytyväinen pitäisi olla, mutta olin kesällä jo reilusti yli 20% kasvuvauhdissa kunnes huiput nähtiin ja kurssit laskivat. Eli pettymyksen makua on mukana. Viimeisen viiden vuoden muutosprosentit sijoitusteni arvossa. Suluissa ko. vuoden osinkotuottoprosentti:

• -29% (4.97%) vuonna 2011
• +1.9% (4.51%) vuonna 2012
• +34.5% (2.94%) vuonna 2013
• +15.7% (2.63%) vuonna 2014
• +13.6% (1.42%) vuonna 2015

Osinkotuotto laski 39% vuoden 2014 tasoon nähden. Painotukset eivät olleet osinkotuotossa kuten eivät ole olleet oikeastaan enää sen jälkeen kun osinkojen tuplaverotus astui voimaan. Euromääräinen osinkotuotto oli heikoin sitten vuoden 2005. Tämä oli itseasiassa jonkinlainen yllätys kun ajattelin että osinkotuotto olisi ollut aika tarkkaan sama kuin vuonna 2014.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu osakesalkulleni on nyt 19.5% (keskiarvo, ei korkoa korolle) vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 19.5% keskimäärin viimeisen 15 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Viime vuosi ja myös toissa vuosi sujui siis keskimääräistä huonommin ja keskiarvo laski. Vuoden 2014 lopulla keskiarvo oli 19.9%.

Parhaimmat euromääräiset voitot vuonna 2015 tuli tehtyä Nokialla, Nokian Renkailla, Universal Health Serviceksellä (UHS). Tappioita tuli kotiutettua oikeastaan vain Fortumista ja Valmetista ja niistäkin hyvin hyvin pienet. Voittoja olisi tullut merkittävästi lisää jos olisin ymmärtänyt myydä Softbankin ja Sandvinen osakkeeni pois niiden ollessa huipuissaan tai niiden tuntumassa. Tämän vuoden pahin pettymys oli PKC ja Softbank. Toivottavasti vuonna 2016 molemmat pärjäävät paremmin.

Vuonna 2015 kotimaisten osakkeiden osuus salkusta kasvoi selvästi ja vuoden lopussa osuus oli jo 63% kun vuoden 2014 lopulla kotimaisten osakkeiden osuus oli hieman alle 50%. Isoin sijoitukseni tällä hetkellä on japanilainen Softbank ja toiseksi suurin kotimainen PKC. Alcatel-Lucentin kanssa yhdistyvä Nokia on hiipinyt kolmanneksi suurimmaksi. Rahasto-osuuksia ei ole ja käteistä rahaakaan ei juuri nyt yhtään, kaikki on kiinni osakkeissa tai ETF:ssä.

Onnea ja menestystä sijoitusvuodelle 2016! Ensimmäisten pörssipäivien aikana on nähty laskua ja se ei ole koskaan hyvä merkki vuoden alkuun. Yleensä tammikuussa kurssit nousee ja niinä vuosina kun tammikuussa on kurssilaskua nähty on yleensä koko vuoden tuottokin jäänyt miinukselle. Epävarmuustekijöitä on jälleen ilmassa kuten FEDin koronnostojen suuruus ja niiden vaikutus mm. maailmantalouteen, raaka-aineisiin ja kehittyvien maiden kasvuun. Kohoavat korot vetävät osakemarkkinoilta pois rahaa pienempiriskisiin korkosijoituksiin. Kiinan pörssikupla on oireillut jo jonkun aikaa ja vuoden alussa on nähty Kiinassa reipasta laskua. Öljyn heikko hinta painaa Venäjää ja myös Brasiliaa. Monet öljysidonnaiset yhtiöt ovat vaikeuksissa ja niiden osakekurssit ovat alhaisimmilla tasoillaan vuosiin. Joku voisi jopa sanoa että öljyn on pohjannut tai pohjaamassa ja öljysidonnaisten yhtiöiden ostaminen saattaisi olla hyvä idea. Suomen talouden ennustetaan taas kasvavan ensi vuonna. Aika monena aikaisempanakin vuonna on talouden pitänyt kasvaa mutta haaveeksi on kasvu jäänyt. Nyt sitä kasvua ehkä oikeastikin tulee ellei koko hommaa pilata lakkoilulla. AKT ja muut liitot saisivat pikkuhiljaa ymmärtää missä Suomi menee. Verotus on vuonna 2016 edelleen kireää ja kiristyvää, julkinen talous velkaantuu edelleen. Kireä verotus leikkaa yksityistä kulutusta. Tilanne on kotimaassa vaikea ja vältän siksi edelleen pelkästään kotimarkkinoilla toimivien firmojen ostamista.

Olen panostanut kaiken rahan kiinni osakkeisiin ja ETF:iin ja odotan siis kurssinousua, mutta alkuvuoden parin kolmen ensimmäisen päivän huono kehitys hieman hermostuttaa.

Vuosi 2014 on nyt historiaa, edessä sijoitusvuosi 2015

Se on taas aika laittaa vuosi 2014 historian kirjoihin ja alkaa miettiä sijoitusvuotta 2015 ja millä strategialla tehdä hyvä tuotto. Vilkaistaan nyt ensin kuitenkin taaksepäin. Vuosi 2013 sujui muuten näin.

Osakesalkkuni arvo kasvoi 13.6% vuonna 2014 ja salkkuni arvo kohosi uuteen ennätykseen. Arvonnousu muodostui osinkotuotosta, osakkeiden arvonnoususta sekä säännöllisestä kuukausittaisesta säästämisestä palkasta osaketilille. Eli ihan suoraan ei voi indeksiin sellaisenaan verrata, mutta minä vertaan kuitenkin. Koko sijoitussalkkuni arvo kasvoi 15.7% vuonna 2014 kun sijoitusasuntoni nettoarvo kasvoi. Lyhensin vuoden aikana vuokratuloilla ja hieman palkkatuloillakin lainaa mitä otin tuohon vuonna 2012 ostamaani osuuteen sijoitusasunnosta. Saan lainan maksettua pois kesäkuussa jonka jälkeen vuokratulot alkavat satamaan salkkuun eikä lainanmaksu enää rasita. Mitään arvonnousua tai -laskua en ole tuohon asunnon arvoon leiponut mukaan. Katsotaan sitten alanko tulevina vuosina leipoa jonkun pienen laskennallisen arvonnousun mukaan. Pidemmässä juoksussa pitää harkita toisen sijoitusasunnon tai osuuden ostoa. Toki se tietäisi taas lainan ottamista. Sijoitusasunto toisi hajautusta ja varmaa kassavirtaa.

Osinkotuottoni kasvoi vuonna 2014 2.0% verrattuna edelliseen vuoteen, mutta osinkotuottoprosentti laski 2.63%:iin (2.94%). En erityisemmin panostanut osinkoihin eikä verotus siihen liiemmin nykyään enää kannusta. Suurin yksittäinen euromääräinen osinko salkkuuni tuli Nokialta.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu osakesalkulleni on nyt 19.9% (keskiarvo, ei korkoa korolle) vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 19.9% keskimäärin viimeisen 14 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Viime vuosi sujui siis keskimääräistä huonommin ja keskiarvo laski. Vuoden 2013 lopulla keskiarvo oli 20.4%.

En kauhean tyytyväinen ole tuohon koko vuoden 2014 salkkuni arvonnousuun mutta jos vertaa tuota indekseihin niin kai siihen pitää tyytyväinen olla. Näin kehittyivät indeksit maailmalla vuonna 2014:

• Kiina Shanghai +55.2%
• OMX Kööpenhamina +15.8%
• OMX Stockholm +11.9%
• Nasdaq +14.3%
• Oma osakesalkkuni +13.6%
• S&P500 12.4%
• Dow Jones +8.4%
• Japani Nikkei +7.1%
• OMX Helsinki Cap +5.4%
• EUROSTOXX 600 +4.7%
• Saksa DAX +3.9%
• Brasilia Bovespa -1.3%
• Moskova RTS -45.2%
• Euro heikkeni dollaria vastaan 11.7% mutta vahvistui Ruotsin kruunua vastaan 6.6% ja Japanin jeniä vastan 15.3%
• Raakaöljyn hinta laski vuodessa 43.4%

Globaalissa taloudessa USA:n meno alkoi näyttää hyvältä. Ainakin ennen Ukrainan kriisiä. USA:ssa talous kasvoi, työttömyys väheni, dollari vahvistui ja FED alkaa seuraavaksi kiristämään korkoja, ei tosin ihan vähään aikaan vielä. Euroopassa ei tapahtunut oikein mitään, on kuin seuraisi hidastettua elokuvaa. Ongelmat tiedostetaan eri maissa mutta eipä poliitikot niille oikein mitään tee. Ei Suomessa eikä muuallakaan. Saksa on vahva. Venäjä koki romahduksen Ukrainan kriisin talouspakotteiden ja öljyn hinnan romahduksen takia eikä taida vähään aikaan nousta.  Kiinassa talouskasvu hidastui ja erilaisia elvytystoimia on aloitettu. Brasilissa talous on taantumassa ja sosialistien vaalivoitto ja korruptio ei tilannetta helpota. Intiassa vaalitulos on otettiin positiivisesti vastaan ja osakekurssit ovat sen jälkeen nousseet, mutta itselläni meni maahan usko tuon Nokiaan ja eräisiin muihin yhtiöihin kohdistuvan veropelleilyn takia. Pitäkööt tunkkinsa.

Osakesalkkuni koostuu tällä hetkellä hieman alle 50%:sta kotimaisista pörssiosakkeista, lisäksi on pieni osuus listaamatonta kotimaista osakeyhtiötä X. Loput muodostuu Softbankista ja Yhdysvaltalaisista osakkeista ja EWZ (Brasilia ) ETF:stä. En muista että salkkuni ulkomaisten sijoitusten osuus olisi koskaan ollut näin suuri. Vahingossa tähän ei ole tultu. Suomi on taantumassa ties monettako vuotta ja sijoittamisen verotusta ja muitakin veroja nostetaan koko ajan ja Venäjän talouden romahdus tulee aihauttamaan ongelmia. Kotimaiset poliitikot eivät viime vuonnakaan kyenneet luomaan maahan sellaista toimintaympäristöä joka olisi johtanut talouskasvuun ja kansankapitalismin kehittymiseen. Päinvastoin. Olen siirtänyt sijoituksia muualle saadakseni parempaa tuottoa ja hyötyäkseni vahvistuvasta dollarista. Voi olla että vuonna 2015 kotimaisten osakkeiden osuus salkussa entisestään kutistuu. Suurin yksittäinen sijoitukseni on  kirkaasti Nokia. Toiseksi suurin on japanilainen Softbank ja kolmanneksi suurimpana yhdysvaltalainen EMC.

Yksittäisistä osakkeista mainittakoon TTWO. Kun osake saavutti 20 dollarin tavoitteena aloin katsella myyntipaikkaa ja lähdin siten myymään ajallisesti hajauttaen. Eka erä lähti 21 dollarilla 17.kesäkuuta. Toinen erä heinäkuun alussa 22.7 dollariin. Parhaan hinnan sain heinäkuun lopulla noin 23.5 dollaria myydessäni kolmannen erän. Loput lähtivät sitten tulosjulkistuksen jälkeen 21.5 dollarilla. TTWO:n osakekurssi on nyt 28.09 dollaria joten holdaamalla pidempään olisin tehnyt merkittävästi enemmän voittoa. Jälkiviisaus on jälkiviisautta. Myin kun tavoitehintani täyttyi enkä nähnyt enää merkittävää nousupotentiaalia, markkina tuntuu näkevän. Tein vuonna 2014 suurimmat voittoni TTWO:lla. Kotiutin voittoja myös Fortumista, Sammosta, Metsosta, Valmetista, FXI (Kiina) ETF ja EWM (Malesia) ETF:stä. Tappioita kotiutin IFN (Intia) ETF:stä, RSX (Venäjä) ETF:stä (onneksi jo alkuvuonna kun selvisi pienellä tappiolla) ja YIT:stä. Mistään ei tullut merkittäviä tappioita. Tällä hetkellä salkussa on merkittävästi kotiuttamattomia voittoja Nokiassa, EMC:ssä ja myös UHS:ssä ja Sandvinessä. Kotiuttamattomia tappioita on merkittävästi PKC:ssa ja myös Nokian Renkaissa, Softbankissa ja EWZ (Brasilia) ETF:ssä.

Sijoitusvuoden 2015 yksi suurimmista teemoista taitavat olla energia, Venäjä ja globaalin talouskasvun elpyminen(?). Uskon öljyn hinnan edelleen laskevan, minkä pitäisi kyllä vauhdittaa talouskasvua globaalisti. Venäjän talous sen seurauksena tosin tulee laskemaan yhdessä pakotteiden kanssa. Nokian Renkailla voi olla edessään hankala vuosi. Toivottavasti Venäjä ei kuitenkaan aloita uusia kriisejä hyökkäämällä johonkin muuhun naapurimaahansa tai maan sisäisillä levottomuuksilla. Verkkokauppa tulee edelleen kasvamaan merkittävästi globaalisti ja Ali Baba ja sitäkautta Softbank tulee siitä hyötymään. Uskon edelleen Softbankin olevan hyvä sijoituskohde kokonaisuutena ja uskon ja toivon sille merkittävää kurssinousua Ali Baban kasvun myötä. Samoin uskon Nokian olevan hyvä sijoituskohde vuonna 2015. Tänä vuonna patenttitulojen pitäisi merkittävästi kasvaa ja yhtiö itse ennusti hyvin kannattavaa kasvua verkkopuolelle. Uskon myös virtualisoinnin, BiG Datan, internetin datamäärien kasvun (ja QoS panostuksien) siivittävän EMC:n ja Sandvinen hyvään kasvuun.Ja näen tasaista kasvua myös UHS:lle. Toivon PKC:n bisneksen toipuvan pikkuhiljaa ja kurssin nousevan sitä myötä.

Tulen ostamaan tänä vuonna USO ETF:ää ajallisesti hajauttaen ja uskon tekeväni tuolla sijoituksella merkittävän voiton muutaman vuoden sisällä. Katselen myös sopivia sijoituskohteita USA:sta kasvualoilla ja aion hieman lisätä panostuksia yhtiössä X (suomalainen listautumaton osakeyhtiö). Jokerivetona voisi olla Venäjä ETF. Jatkan säännöllistä osakesäästämistä ja tavoittelen ensi vuodelle vähintään 15% arvonnousua osakesalkulleni. Uskon siis että osakekurssit nousevat kuluvana vuonna.

Menestyksestä sijoitusvuotta 2015!! Ai niin tässä hieman tilastoja vuodesta 2014 blogini osalta. Paljon tuli taas vierailuja blogiini, kiitos siitä.

 

Vuosi 2013 oli erinomainen sijoitusvuosi!

Näin vuoden vaihtuessa on aina hyvä katsoa ensin taaksepäin miten vuosi sujui, mitkä olivat sijoitusmielessä suurimmat tuotontuojat ja mitkä toivat pettymyksiä. Taaksepäin katsomisen jälkeen on hyvä katsoa eteenpäin.

Globaalitalous oli hivenen alamaissa oikeastaan koko vuoden, Kiinan kasvu hiipui, USAssa käänne parempaan vahvistui. Monessa isossa maassa kuten Egyptissä nähtiin levottomuuksia mikä luonnollisesti näkyy myös taloudessa. Euroopassa mentiin kriisistä toiseen Saksaa lukuunottamatta. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla alkoi tosin näyttää siltä että Euroopassa taitaa pahin olla takana.

Nokia teki vuoden aikana merkittäviä ja valtavia muutoksia. Se hankki Siemensin osuuden NSN:stä erittäin halvalla. Tuo lienee Suomen taloushistorian yksi parhammista kaupoista koskaan. Myöhemmin yhtiö päätti myydä kännykät pois Microsoftille. Mielestäni erittäin hyvä päätös osakkeenomistajien ja Nokian kannalta. En koskaan tätä Nokian 112 strategiaa ymmärtänytkään. Muutosten seurauksena Nokian kurssi nousi vuodessa 100%. En ollut tämän salonkivaunun kyydissä kuin osan aikaa mutta siitä huolimatta Nokia toi vuoden 2013 parhaat tuotot euroissa mitattuna. Uskon että vuosi 2014 tuo lisää kurssinousua koska yhtiö pystyy rahastamaan paremmin patenteillaan ja NSN takoo rahaa.

Rautaruukki toi myös hienon 35% sijoitustuoton kahdessa kuukaudessa. Kurssi oli heinäkuun alussa painunut niin alas että sitä oli suorastaan pakko ostaa. Kotiutettua voittoa tuli kivasti vuonna 2013 myös PKC:lla, Sammolla, Metsolla ja Neste Oililla.

Kotiutin tappioita vuonna 2013 Atriasta, Stockmannista ja kokonaisuudessaan myös YIT:stä. Mistään ei merkittäviä summia. Kokonaisuudessaan vuoteen ei osunut mitään katastrofiosaketta, katkoin tappiot nopsaan ja annoin voittojen juosta. Tosin paremminkin olisin voinut noiden voittojen antaa juosta. Myin jälkikäteen katsoen useampien firmojen osakkeita hiukan liian aikaisin.

Kotiuttamattomia voittoja salkussa on Fortumista, jota omistan lähinnä osinkotuottojen takia. Lisäksi Sammosta, YIT:stä ja TTWO:sta. Siis mainitsemisen arvoisia voittoja. Kotiuttamattomia tappioita on kolmesta BRIC maiden ETF:stä jotka tuottivat ehkä sen suurimman pettymyksen vuonna 2013. Ei mitään merkittävää kuitenkaan. Josko tänä vuonna kulkisi paremmin?

Siirsin omia sijoituksiani pois Suomesta vuoden aikana lähinnä amerikkalaisiin osakkeisiin johtuen mm. veropäätöksistä ja sijoitusilmaston huononemisesta Suomessa. Sekä tietysti siitä syystä että uskon saavani tuolta paremman tuoton kuin mitä Suomesta saisin. Grand Theft Auto pelisarjaa julkaiseva Take Two Interactive eli TTWO tuli salkkuni suurimmaksi osakkeeksi vuoden aikana. Ostin sitä useampaan otteeseen lisää ja osakkeen arvo kasvoi 11 dollarista nykyiseen 17.37 dollariin. Nousua tuli siis 58%. Osake kipusi jo parhaimmillaan yli 19 dollariin. Uskon että tänä vuonna kurssi kipuaa yli 20 dollarin päälle ja sitten myyn. Rahat on tarkoitus sijoittaa muihin amerikkalaisfirmoihin. En kuitenkaan kasvata Netflixin osuutta salkusta nykyisestä. Firma on tunnusluvuilla mitattuna niin kallis että siihen en uskalla sijoittaa enää lisää, toivottavasti kasvu- ja tulospettymyksiä ei Netflixille tule, muuten kurssi syöksyy. Nousupotentiaalia on silti mielestäni olemassa, jopa reilustikin. Ala kasvaa hurjaa vauhtia. Netflixin osake nousi vuodessa 295.6%. Toivottavasti en hypännyt kyytiin liian myöhään.

Osakesalkkuni arvo nousi vuodessa 31.5% ja sijoitusteni arvo kokonaisuudessaan 34.5%. Omistan osuuden sijoitusasunnosta, jonka ostin vuonna 2012 kokonaan lainarahalla. Sijoitusasuntoni velaton arvo kohosi vuodessa lainojen lyhennyksen johdosta. Mitään laskennallista arvonnousua en ole tuolle osuudelleni laskenut. Vuokratulot ovat menneet lainanlyhennykseen. Teen niin että kun saan vuonna 2015 maksettua tuon lainan pois niin alan lisäämään prosentin joka vuosi osuuteni arvoon.

Jos verrataan indekseihin niin vuonna 2013 Nasdaq kohosi 38.3% (paras vuosi sitten 2009), S&P500 kohosi 29.6% (paras vuosi sitten 1997), Dow Jones 26.5% (paras vuosi sitten 1995). OMX Hex Cap nousi 26%. Volatiliteettia mittaava indeksi VIX laski vuodessa 23.9%

Osinkotuloni laskivat jo kolmatta vuotta putkeen ja osinkotuottoprosentti laski 2.94%:iin. Parhaimmillaan osinkotuottoni on ollut vuonna 2007 jolloin osinkotuottoprosentti kohosi 9.19%:iin. Verot ohjaavat sekä firmoja että sijoittajia ja oma kiinnostukseni osinkoja kohtaan on laskenut samaa tahtia kun verotus on kiristynyt. Luonnollisesti myös vuodesta 2008 alkanut heikko suhdanne näkyy myös firmojen maksamissa osingoissa.  Uskoisin kuitenkin että tänä vuonna nähdään käänne ja salkkuni osinkotuotto kääntyy kasvuun. Ei tosin välttämättä kuitenkaan osinkotuottoprosentti.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu osakesalkulleni on nyt 20.4% vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 20.4% keskimäärin viimeisen 13 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Viime vuosi sujui siis keskimääräistä paremmin ja siitä on syytä olla iloinen.

Olen hieman jäljessä tavoitettani tulla taloudellisesti riippumattomaksi vuonna 2021 kahden edellisen vuoden huonon menestyksen johdosta. Sain tänä vuonna kuitenkin merkittävästi taas tavoitettani kiinni. Toivottavasti sama tahti jatkuu tänäkin vuonna niin pääsen jo lähelle.

Vuodesta 2014 uskon tulevan hyvän sijoitusvuoden. USA:n talous elpyy hyvää vauhtia mikä tulee yhdessä FEDin elvytyshanojen kiinnipäin menon kanssa vahvistavan dollaria euroa vastaan. Eurolla saa nyt 1.37 dollaria, uskoisin että loppuvuodesta ollaan lähempänä 1.2 dollaria. Olen sijoittanut suoraan yhdysvaltalaisiin osakkeisiin ja dollaripohjaisiin ETF:iin eli vahvistuva dollari tuo sitten hieman valuuttavipua salkkuni tuottoon. Toki samalla noiden yritysten saamat rahavirrat euroalueelta tulevat dollareissa kutistumaan. Halventuva euro saattaa elvyttää euroaluettakin joka ehkä alkaa jo osoittaa jonkinlaisia elonmerkkejä. Saksa on toki ollut koko ajan vahva, mutta muu Eurooppa koomapotilaan tapaisessa tilassa. Suomessakin vientitiastot ovat taas vaihteeksi plussalla, firmat ovat vähentäneet väkeään reippaasti ja jos talous elpyy, tulevat takomaan melko hurjalla liikevoittoprosentilla voittoja. Ensin elpyvät vientifirmat ja myöhemmin kotimarkkinafirmat. Välttelen suomalaisia kotimarkkinafirmoja. Rakennusfirmoillakaan ei tule Suomessa menemään kauhean hyvin, mutta YIT saa suuren osan tuloistaan Venäjällä jossa asuntojen kysyntä on hyvällä mallilla.

Metson jakaantumisen seurauksena salkussani on nyt sekä Valmettia että Metsoa. Pitkässä juoksussa uskon Metson pärjäävän hyvin, Valmet voi muotoutua osinkokoneeksi joka ei tarjoa juurikaan kasvua, ainakaan lähivuosina. Voi olla että Valmet lähtee salkusta nopeastikin pois.

Vuonna 2014 minua kiinnostavia uusia sektoreita voisivat olla M2M (machine to machine, internet of things), 3D printtaus jne. Sijoitusmielessä nuo tosin ovat vaikeita. Saarion sijoitusoppaassa on hyvä esimerkki siitä kun rautatiet ja junat olivat kuuminta hottia ja uudelle alalle syntyi paljon uusia firmoja. Harvat niistä pärjäsivät. Samoin käy kaikissa uusissa aloissa ja sektoreissa. Kilpailu tappaa monia firmoja, vain harvat pärjäävät loistavasti. Pitäisi osata poimia ne parhaat osakkeet noilta uusilta aloilta salkkuun.