Sijoitusvuosi 2022 oli vaikea

Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.

Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.

Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.

Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.

Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.

Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.

Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.

Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.

Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.

Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%

Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.

Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.

Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.

Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?

Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.

Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.

Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:

• Tesla -65%
• Netflix -51%
• Nvidia -50.3%
• Amazon -49.6%
• Intel -48.7%
• TTWO -41.4%
• Google -39.1%
• Microsoft -28.7%
• Apple -26.8%

Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.

Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.

Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.

Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:

Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.

• Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
• Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%

Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia

Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!

Erinomaista sijoitusvuotta 2023!

Syyskuussa salkkuni arvo laski 11.2%

Syyskuu oli todella huono sijoituskuukausi. Salkkuni arvo laski 11.2% tuoton ollessa -11.7%. Samaan aikaan verrokki-indeksit laskivat vähemmän: OMX HEX CAP -7.3%, S&P500 -9.3% ja Nasdaq – 10.5%.

Salkkuuni osui historiani ensimmäinen konkurssi Pyynikin Brewining ja sillä toki oli oma vaikutuksensa huonoon syyskuuhun. Ilman konkurssia kuukausilasku olisi jäänyt alle kymmeneen prosenttiin. Yllätyksenä tämä konkurssi ei tullut, mutta huono maku tästä jäi. Johtaminen oli huonoa ja toiminta muutenkin amatöörimäistä. Tuotteet ja brändi erinomaisia. Voi olla että konkurssipesän ostaneen tahon myymiä Pyynikin oluita ei tule osteltua, sen verran paha maku koko touhusta jäi. Saa nähdä. Ainakaan hetkeen ei tarvitse, kun jääkaapin ja keittiön Pyynikki-varastot on vielä varsin hyvässä iskussa. Eivät lopu ainakaan kuluvan vuoden aikana.

Salkkuni sankariosakkeet:

• Puuilo +1.4%. Antoi posarin.

Salkkuni luuseriosakkeet:

• Spinnova -31.7%
• Inderes -25.0%. Antoi negarin
• Vincit -22.4%
• Gofore -16.4%
• Ali Baba -16.3%
• Kreate -14.1%. Antoi negarin
• Konecranes -12.7%
• Oshkosh -11.9%
• Softbank -11.9%
• Nokia -11.8%
• Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF -9.4%
• Lockheed Martin -8.2%
• Bioretec -8.1%
• Witted Megacorp -5.6%
• Nordea -5.1%

Salkun ulkopuolelta mainittakoon Fortum, joka nousi syyskuussa 34%. Myin erittäin huonolla ajoituksella omat osakkeeni pois. Harmi kun hermo ei pitänyt. Nokian Renkaat painui alle kymmenen euron, mitä ennustelin huhtikuussa kun yhtiön kurssi oli 13.55 euroa. Etteplan painui 16% kun yritysosto Ruotrista kariutui.

Minulla on excelissä heinäkuusta 2007 alkaen kuukausikirjanpito salkkuni kehityksestä. Yli 15 vuotta siis. Tuona aikana salkkuni on laskenut yli 10% kuukausitasolla kuusi kertaa aiemmin, tämä oli siis seitsemäs kerta. Edellisen kerran näin kävi maaliskuussa 2020 jolloin koronavirus lähti leviämään globaalisti ja sitä edellinen kerta oli toukokuussa 2012. Kahtena kerta näin kovan laskun jälkeen on nähty iso rekyyli ylöpäin, kerran on menty iso vauhtia alaspäin edelleen.

Syyskuun teemat olivat Ukrainan sota (Venäjä päätti anneksoida osittain valtaamansa alueet järjestämiensä naurettavien valevaalien jälkeen ja maassa on käynnissä osittainen liikekannellapano tuossa “kolmen päivän erikoisoperaatiossa”), inflaatio jyllää. Euroalueen inflaatio nousi jo tasan kymmeneen prosenttiin syyskuussa. Britanniassa on talousongelmia. Markkinoilla liikkuu huhuja Credit Suissen ja Deutsche Bankin ongelmista. Öljyn hinta sentään on laskussa ja OL3 tuotanto on saavuttanut täyden tehonsa. Dollari vahvistui 2.4% ja yhdellä dollarilla saa enää 0.98 euroa. 12kk euribor on jo 2.6%.

Ensi talvena monien ihmisten käytettävissä olevat rahat menevät kohoaviin lainakorkoihin ja sähkölaskuihin. Ruoka kallistuu. Bensa on jo kallista. Jää uudet telkkarit, kännykät ja ravintolaillalliset väliin. Asuntomarkkina hiipunee kuten asuntojen hinnat. Apple kertoi pienentävänsä tuotantoaan.

Oman salkun osalta loppuvuonna posarin saattavat antaa Nokia, Nordea ja Sampo. Puuilo jo antoi. Ekaa hyödyttää dollari ja hyvä kysyntä sekä yhtiön parantunut tehokkuus. Nordeaa hyödyttää nousevat korot ja Sampoa nousevat vakuutusmaksut. Ne kaikki myös ostavat omia osakkeitaan mitätöitäväksi ja siten tulevaisuuden osinkovirrat ovat parempia joka vuosi. Ensi vuonna uskon Nokian nostavan reilusti osinkoaan. Nordean osinko nousee myös. Sampoa aion ostaa lisää ja ostin sitä jo syyskuussa. Nokiaa ostin myös lisää syyskuussa. Fortumit myin pois. Muita kauppoja en tehnyt. Osinkoa tuli Lockheed Martinilta.

Osakemarkkina, talous ja turvallisuustilanne Euroopassa näyttävät huonoilta. On vaara että sota eskaloituu. Itämerellähän Venäjä jo järjesti sotilaallisen operaation räjäyttämällä Nord Stream – kaasuputkensa. Niitä ei toivottavasti koskaan uudelleenrakenneta. Venäjän sotilaallinen voima on liikekannallepanosta huolimatta niin heikkoa että aloite on Ukrainalla jonka valtaa takaisin menettämiään alueita. Tappio ei ole mahdollisuus Putinille. Käyttääkö Venäjä taktisia ydinaseita vai loppuuko Putinin hallinto? Voi vaan kuvitella jälkeä myös pörssissä mikäli ydinaseet otetaan käyttöön edes rajoitetusti. Toisaalta jos Putin syrjäytetään ja maassa alkaisi demokratiakehitys, nousisi pörssi valtavasti.

Ostin lisäerän Nokiaa

Kesällä nähty pienoinen kurssilasku sai aikaan sen että ostin lisää Nokiaa. 1Q tulos oli olosuhteisiin nähden erinomainen ja patenttisopimus Applen kanssa tuo ison kertaerän 2Q:lla ja kvartaalituloja siitä lähtien. Ja kenties myös lisäosingon? Nokia ilmoitti myös tänään patenttisopimuksesta kiinalaisen Xiaomin kanssa.

Nokia kurssi nousi 5.88 euroon Applen patenttisopimuksen julkistamispäivänä. Nokian kurssi sulki tänään 5.47 euroon.

Nokia patenttisopimukseen Applen kanssa

Nokia tiedotti tänään päässeensä patenttisopimukseen Applen kanssa. Osakekurssi nousi 6.4% 5.88 euroon. Patenttisopimus on monivuotinen ja tuo Nokialle kertakorvauksen ja jatkuvia patenttituloja sekä avaa oven myös yhtiöiden väliselle yhteistyölle. 2Q tuloksessa tämä sopimus näkynee isosti kun Apple maksaa patenttituloja takautuvasti.

Ilmeisesti tuota massia on tulossa Applelta ihan kunnon määrä kun Nokian tiedotteessa lukee näin: “Applelta saatavan ennakkomaksun vuoksi Nokia aikoo antaa kattavan päivityksen pääomarakenteen optimointiohjelmastaan vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksensa yhteydessä”. Tuleekohan lisäosinkoa?

Omenoiden myynti on loistavaa bisnestä operaattoreille?

Törmäsin tänään uutiseen jonka mukaan Verizon on sitoutunut ostamaan tänä vuonna 23.5 miljardin dollarin edestä iPhoneja ja Verizon on pahasti jäljellä myynnissä kun iPhonet eivät ole oikein menneet odotusten mukaisesti kaupaksi. Jutun mukaan Verizon voi jäädä jopa 14 miljardin dollarin myyntiä vajaaksi mitä Apple ei tule hyväksymään vaan tulkitsisi sopimusrikkomukseksi. Tilanne voi mennä niin että Verizon joutuu tuon määrän luureja ostamaan ja koittaa sitten jotenkin päästä eroon tuosta läjästä.

Se voi olla niin että nuo Applen ehdot alkaa pikkuhiljaa kyrsiä operaattoreita. Venäjällä MTS on lopettanut iPhone myynnin kokonaan juurikin näiden Applen älyvapaiden ehtojen takia. Voi olla että tulevaisuudessa operaattoreiden asenne Applea kohtaan alkaa olle negatiivinen ja markkinaosuus tulee laskemaan. Android ja ehkä myös Windows Phone nappaa sitten tuon osuuden. Ja toivottavasti myös Jolla saa pienen nurkan, jolla se voisi tehdä voitollista bisnestä.

Apple julkisti myös tuloksensa

Joulukvartaalilla se myös iPhone peräti 47.8 miljoonaa iPhonea ja teki hirmuisen voiton joka oli selvästi koko Nokian liikevaihto suurempi. Mutta kun odotukset olivat liian korkeat sekä toteutuneet joulukvartaalin että erityisesti kuluvan kvartaali osalta on osake nyt yli 11% laskussa 450 dollarin hinnoissa. Melkoisesti on tultu alas syyskuun puolivälin yli 700 dollarin hinnoista.

Nokian arvo?

Innostuin arvioimaan Nokian arvoa, ilman kännykkäpuolta. Aloitetaan NSN:stä josta Nokia omistaa puolet ja Siemens toisen puolen. Ericssonin markkina-arvo on nyt 24 miljardia euroa (32 miljardia dollaria). NSN:n ja Ericssonin tilannetta vertailin 3Q aikaan tässä kirjoituksessa. Tuon perusteella voisi laskeskella että NSN:n markkina-arvo voisi olla jopa puolet Ericsson markkina-arvosta. NSN:n liikevaihto on 55% Ericssonin liikevaihdosta ja NSN on nyt noussut suhteellisesti kannattavammaksi kuin Ericsson joten 50% markkina-arvo olisi mielestäni perusteltu mikä tarkoittaisi 12 miljardia euroa josta Nokian osuus olisi 6 miljardia.  Nokialla on osakkeita noin 3.7 miljardia kappaletta joten per osake tuosta tulisi 1.6 euroa.

Navteq. Nokia maksoi siitä aikanaan 5.7 miljardia euroa ja missään tapauksessa noin paljoa siitä ei nyt saa. Arvo voisi olla puolet, ellei jopa enemmän, silloisesta ostohinnasta jos esim. Google, Apple ja Microsoft huutaisivat sitä kilpaa. Lasketaan että arvo olisi puolet eli 2.85 miljardia euroa ja per osake tuo tekee 0.8 euroa.

Patenttisalkku joka tuottaa vuodessa 0.5 miljardia euroa tuloa. Patenttisalkku on alan kattavin ja se kiinnostaisi kaikkia alan toimijoita ja patenttitrolleja. Muistellaan että Nortelin patenttisalkku tuotti omistajilleen huutokaupassa 4.5 miljardia dollaria. Tämän viime kesäkuussa tehdyn arvion mukaan Nokian patenttisalkun arvo olisi yli 7.6 miljardia euroa. Tuolla arvoa tulisi 2 euroa per osake.

Nettokassan arvo 3Q:n lopulla 3.6 miljardia eli kutakuinkin euro per osake.

Mitäs vielä? Nokia kait omistaa vielä jonkun verran kiinteistöjä, tehtaita sun muita. Mutta ei lasketa niille mitään arvoa eikä lasketa arvoa kännykkäpuolellekaan, ei euroakaan. Mitä saadaan kun lasketaan edelliset yhteen? 1.6 + 0.8 + 2 + 1 euroa = 5.4 euroa. Nokian arvo pilkottuna olisi siis 5.4 euroa per osake ilman kännykkäpuolta ja ilman kiinteistöjä, brändiä jne. Osake sulki tänään vähän päälle 3 euroon Helsingissä. Osakkeessa on kyllä mielestäni merkittävästi nousupotentiaalia kun ja jos luuripuoli saadaan kuntoon. Halpisluureissa Ashat ovat kai myyneet hyvin eli ongelmia on lähinnä älyluuripuolella. Pilkottuna Nokian arvo olisi helposti tuplat nykyisestä.

Myin kuitenkin eilen, epäilen että lyhyen aikavälin ongelmat varjostavat pitkän tähtäimen potentiaalia. Voin olla toki väärässä ja 4Q tulosjulkistuksen yhteydessä nähdään pyörremyrskynousu ja Sinkko rikkoo taas säästöpossunsa ja keittää Nokia-kahvit ja meikäläinen kiroaa että piti sitten mennä myymään. Näillä mennään, onnea matkaan kaikille.

Nokia myi pääkonttorinsa, kurssi riehaantui

Näyttäisi hiukkasen siltä että markkina oli edelleen hinnoitellut merkittävää kassaongelmaa Nokian osakkeeseen sillä tänään kun se ilmoitti myyneensä kotimaisille eläkesijoittajille pääkonttorinsa 170 miljoonalla eurolla lähti kurssi kunnon nousuun, ei kylläkään Suomessa vaan USA:ssa. En usko että myynnillä on sen kummenpaa merkitystä ja mitään muuttoaikeita tuskin on ja Nokia jää pikällä vuokrasopimuksella taloon, mutta kassaan tulee 170 miljoonaa euroa kahisevaa ja se riitti triggamaan kurssinousun. Toki kurssinousun saattoi trigata myös uutisoitu iso Lumia diili Kiinaan. Tai sitten NSN:stä nykyään melkein päivittäin tippuvat pääosin positiiviset uutiset.

Nokian osakkeista on shortattuna nyt ennätysmäiset miljardi kappaletta, Trooli.fi keskustelupalstan mukaan. En ole tarinoiden todenperäisyyteen perehtynyt mutta mikäli näin on niin määrä on merkittävä kun osakkeita on kokonaisuudessaan 9.5 miljardia. Olisi kyllä aika kiva nähdä oikein kunnon short squeeze, jonka voisi trigata vaikkapa posari. Itse en kyllä posaria odottele, eiköhän tuo Lumian ei-oo kauppatilanne johdu enemmänkin komponenttipulasta kuin kysynnästä vaikkakin se uskoakseni on kohtuullisen hyvää myös. Onhan se toki mahdollista, NSN:n tilanne vaikuttaa hyvältä ja Lumia kerää positiivista mediapöhinää päivittäin. Ei savua ilman tulta?

Mitäs muuten Seppo Saarion sijoutusraamattu sanookaan yhtiöstä joka myy pääkonttorinsa? En nyt muista enkä ehdi tarkistaa, mutta sen muistan että Seppo kehoittaa myymään firman joka rakentaa prameaa pääkonttoria? Mitähän tästä Applen “avaruussukkulasta” pitäisi ajatella? Onkohan tuolla antigravitaatiokoneisto RDF:n lisäksi? Apple on laskutrendissä.

Applelta jälleen huikea tulos

35 miljoonaa myytyä iPhonea (volyymikasvua 88% vuodentakaisesta), 11.8 miljoonaa iPadia (kasvua 151%). Macceja meni 4 miljoonaa (kasvua 7%) ja 7.7 miljoonaa iPodia. Liikevaihto kvartaalissa 39 miljardia ja voitto11.6 miljardia. Hurjia lukuja, hurja tulos ja kasvu jatkuu käsittämättömän kovana edelleen. Nokialla ja monella muullakin luurifirmalla on kova paikka tapella Applea ja Samsungia vastaan.

Applelle jälleen uusi patenttihaaste. Nokia mukana kuviossa

Muistatteko kun Nokia ilmoitti syyskuussa ulkoistavansa osan patenteistaan Mosaid – nimiselle kanadalaisfirmalle hoidettavaksi. Idea oli maksimoida patenttiportofolion tuotto. Mukana kuviossa on myös Core Wireless niminen patenttifirma jonka Nokia ja Microsoft perustivat yhdessä hallinnoimaan tiettyjä patentteja yhdessä. Tänään tuo Mosaid ilmoitti haastaneensa Applen patenttioikeuteen Texasissa koskien kahdeksaa Core Wirelesin hallinnoimaa alunperin Nokian kehittämää patenttia. Onpas mielenkiintoinen tapaus! Ei siitä ole montaakaa kuukautta kun Nokia ja Apple päätyivät sopuun aiemmassa pari vuotta kestäneessä taistelussaan jonka Apple hävisi. Uskon että Nokia, tai siis Core Wireless tulee voittamaan tämänkin ceissin. Ja eiköhän se tiedä satojen miljoonien eurojen korvaussummaa josta Nokia sitten saa oman osansa. Haaste koskee iPad, iPad 2, iPhones 3G, 3GS, iPhone 4 ja iPhone 4S laitteita.