Posts Tagged ‘dollari’

Sijoitusvuosi 2022 oli vaikea

Saturday 31.12.2022

Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.

Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.

Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.

Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.

Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.

Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.

Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.

Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.

Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.

Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%

Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.

Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.

Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.

Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?

Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.

Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.

Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:

  • Tesla -65%
  • Netflix -51%
  • Nvidia -50.3%
  • Amazon -49.6%
  • Intel -48.7%
  • TTWO -41.4%
  • Google -39.1%
  • Microsoft -28.7%
  • Apple -26.8%

Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.

Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.

Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.

Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:

Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.

  • Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
  • Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%

Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia

Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!

Erinomaista sijoitusvuotta 2023!

EKP nosti odotetusti ohjauskorkoa 0.75 %-yksikköä.

Thursday 27.10.2022

Tämänpäiväisellä koronnostolla perusrahoitusoperaatioiden korko nousee 2,00 prosenttiin, talletuskorko 1,50 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,25 prosenttiin. Euro heikkeni tänänä 1.29% dollari vasten ja pariteetin huonommalle puolelle koska markkina uskoo korkotason nousevan jatkossa kovempaa USA:ssa kuin Euroopassa jolloin myös dollari vahvistuu.

Inflaation arvioidaan olevan vuonna 2023 5,5 prosenttia ja 2,3 prosenttia vuonna 2024.

Syyskuussa salkkuni arvo laski 11.2%

Sunday 2.10.2022

Syyskuu oli todella huono sijoituskuukausi. Salkkuni arvo laski 11.2% tuoton ollessa -11.7%. Samaan aikaan verrokki-indeksit laskivat vähemmän: OMX HEX CAP -7.3%, S&P500 -9.3% ja Nasdaq – 10.5%.

Salkkuuni osui historiani ensimmäinen konkurssi Pyynikin Brewining ja sillä toki oli oma vaikutuksensa huonoon syyskuuhun. Ilman konkurssia kuukausilasku olisi jäänyt alle kymmeneen prosenttiin. Yllätyksenä tämä konkurssi ei tullut, mutta huono maku tästä jäi. Johtaminen oli huonoa ja toiminta muutenkin amatöörimäistä. Tuotteet ja brändi erinomaisia. Voi olla että konkurssipesän ostaneen tahon myymiä Pyynikin oluita ei tule osteltua, sen verran paha maku koko touhusta jäi. Saa nähdä. Ainakaan hetkeen ei tarvitse, kun jääkaapin ja keittiön Pyynikki-varastot on vielä varsin hyvässä iskussa. Eivät lopu ainakaan kuluvan vuoden aikana.

Salkkuni sankariosakkeet:

  • Puuilo +1.4%. Antoi posarin.

Salkkuni luuseriosakkeet:

  • Spinnova -31.7%
  • Inderes -25.0%. Antoi negarin
  • Vincit -22.4%
  • Gofore -16.4%
  • Ali Baba -16.3%
  • Kreate -14.1%. Antoi negarin
  • Konecranes -12.7%
  • Oshkosh -11.9%
  • Softbank -11.9%
  • Nokia -11.8%
  • Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF -9.4%
  • Lockheed Martin -8.2%
  • Bioretec -8.1%
  • Witted Megacorp -5.6%
  • Nordea -5.1%

Salkun ulkopuolelta mainittakoon Fortum, joka nousi syyskuussa 34%. Myin erittäin huonolla ajoituksella omat osakkeeni pois. Harmi kun hermo ei pitänyt. Nokian Renkaat painui alle kymmenen euron, mitä ennustelin huhtikuussa kun yhtiön kurssi oli 13.55 euroa. Etteplan painui 16% kun yritysosto Ruotrista kariutui.

Minulla on excelissä heinäkuusta 2007 alkaen kuukausikirjanpito salkkuni kehityksestä. Yli 15 vuotta siis. Tuona aikana salkkuni on laskenut yli 10% kuukausitasolla kuusi kertaa aiemmin, tämä oli siis seitsemäs kerta. Edellisen kerran näin kävi maaliskuussa 2020 jolloin koronavirus lähti leviämään globaalisti ja sitä edellinen kerta oli toukokuussa 2012. Kahtena kerta näin kovan laskun jälkeen on nähty iso rekyyli ylöpäin, kerran on menty iso vauhtia alaspäin edelleen.

Syyskuun teemat olivat Ukrainan sota (Venäjä päätti anneksoida osittain valtaamansa alueet järjestämiensä naurettavien valevaalien jälkeen ja maassa on käynnissä osittainen liikekannellapano tuossa “kolmen päivän erikoisoperaatiossa”), inflaatio jyllää. Euroalueen inflaatio nousi jo tasan kymmeneen prosenttiin syyskuussa. Britanniassa on talousongelmia. Markkinoilla liikkuu huhuja Credit Suissen ja Deutsche Bankin ongelmista. Öljyn hinta sentään on laskussa ja OL3 tuotanto on saavuttanut täyden tehonsa. Dollari vahvistui 2.4% ja yhdellä dollarilla saa enää 0.98 euroa. 12kk euribor on jo 2.6%.

Ensi talvena monien ihmisten käytettävissä olevat rahat menevät kohoaviin lainakorkoihin ja sähkölaskuihin. Ruoka kallistuu. Bensa on jo kallista. Jää uudet telkkarit, kännykät ja ravintolaillalliset väliin. Asuntomarkkina hiipunee kuten asuntojen hinnat. Apple kertoi pienentävänsä tuotantoaan.

Oman salkun osalta loppuvuonna posarin saattavat antaa Nokia, Nordea ja Sampo. Puuilo jo antoi. Ekaa hyödyttää dollari ja hyvä kysyntä sekä yhtiön parantunut tehokkuus. Nordeaa hyödyttää nousevat korot ja Sampoa nousevat vakuutusmaksut. Ne kaikki myös ostavat omia osakkeitaan mitätöitäväksi ja siten tulevaisuuden osinkovirrat ovat parempia joka vuosi. Ensi vuonna uskon Nokian nostavan reilusti osinkoaan. Nordean osinko nousee myös. Sampoa aion ostaa lisää ja ostin sitä jo syyskuussa. Nokiaa ostin myös lisää syyskuussa. Fortumit myin pois. Muita kauppoja en tehnyt. Osinkoa tuli Lockheed Martinilta.

Osakemarkkina, talous ja turvallisuustilanne Euroopassa näyttävät huonoilta. On vaara että sota eskaloituu. Itämerellähän Venäjä jo järjesti sotilaallisen operaation räjäyttämällä Nord Stream – kaasuputkensa. Niitä ei toivottavasti koskaan uudelleenrakenneta. Venäjän sotilaallinen voima on liikekannallepanosta huolimatta niin heikkoa että aloite on Ukrainalla jonka valtaa takaisin menettämiään alueita. Tappio ei ole mahdollisuus Putinille. Käyttääkö Venäjä taktisia ydinaseita vai loppuuko Putinin hallinto? Voi vaan kuvitella jälkeä myös pörssissä mikäli ydinaseet otetaan käyttöön edes rajoitetusti. Toisaalta jos Putin syrjäytetään ja maassa alkaisi demokratiakehitys, nousisi pörssi valtavasti.

Euro ja dollari pariteetissa

Wednesday 13.07.2022

Euron arvo on tippunut, tai miten päin asiaa ajattelee, dollari vahvistunut vuodessa noin 15%. Tuo heijastelee sitä että USA:n talous on vahva ja korot nousee siellä euroaluetta nopeammin ja enemmän. Tällä on vaikutuksensa. Yhtiö jolla on kulut dollareissa mutta tulot euroissa ei tänä vuonna vietä juhlia, mutta toisinpäin on paremmin. Samalla euro on vahvistunut vuodessa 4% kruunua vastaan. Suomen suhteellinen kilpailukyky on siis hieman heikentynyt Ruotsia vastaan. Euron ja dollarin pariteetista, missä nyt ollaan, pitäisi hyötyä ainakin Nokia, Kone, Konecranes ja toisaalta kaikki suomalaiset sijoittajat joilla on dollaripohjaisia sijoituksia kun euromääräiset osinkovirrat ovat kasvaneet pelkästään valuuttamuutosten takia euroissa sen 15%.

FEDin koronnosto käynnisti markkinakyykkäyksen

Friday 13.05.2022

FED nosti viime viikolla korkoa odotetusti 0.5 prosenttiyksikköä ja aikoo tehdä niin jatkossakin kun keskuspankki kokoontuu päättämään koroista. Ensireaktio oli helpotusralli kun nosto ei ollut suurempi eikä jatkossakaan tule suurempia hyppyjä, mutta sen jälkeen on ollut synkempää sukellusta. Inflaatiokin laukkaa edelleen yli 8% vauhdissa USAssa. Hienoista laskua, mutta hieman vähemmän mitä markkina odotti. Erityisesti teknot ovat tulleet alas. Teslan kurssikin oli painut jo 700 dollariin.

EKP ei korkoja nosta ennen heinäkuuta, jolloin ehkä saattaa jotain värinää ylöspäin jo tapahtua aikaisintaan.

Ei ole keskuspankeilla helppoa, valtava elvytys pitäisi vaihtaa suht nopeasti tasaiseen kiristämiseen niin että inflaatio saadaan kuriin ilman että talous samalla sakkaa. Korkea inflaatio satuttaa taloutta, mutta niin satuttaa myös korkeat korot. Osakemarkkina sitten murehtii tätä ja pelko on ollut viime aikoina niskanpäällä. Nyt viimeiset pari päivää on taas ahneus ollut niskan päällä.

Valuuttapuolella euro ja dollari lähestyvät pariteetia. Yhdellä eurolla saa enää 1.04 dollaria. Tietää hyvää eurooppalaisille vientifirmoille. Viime vuoden toukokuussa yhdellä eurolla sai yli 1.22 dollaria. Viimeksi on euro ollut näin halpa vuonna 2002. Ja vahvistuva dollari tietää hyvää myös dollaripohjaisille sijoituksille euromaassa asuessa.

Heinäkuussa 2019 salkun arvo nousi 4.9%

Friday 2.08.2019

Heinäkuu oli hyvä kuukausi salkulleni, sillä sen arvo nousi 4.89% (salkun tuotto oli 4.23%). Lisätty raha meni Pyynikin Käsityöläispanimon osakkeiden tankkaamiseen. Uusi osakeanti on käynnissä ja se on toistaiseksi suunnattu nykyisille omistajille joita on jo yli 6000. Myöhemmin osakeanti avataan myös uusille sijoittajille. Osakeannilla rahoitetaan seuraavaa kasvuloikkaa ja kerätään rahoja omaan panimorakennukseen. Löin tällä kertaa indeksit sillä OMX Hex Cap laski 1.3%, S&P500 nousi 1.3% ja Nasdaq nousi 2.1%.

Salkkuni sankariosakkeet:

  • Nokia +11.7%
  • Softbank +10.8%
  • Etteplan +7.5%

Salkkuni luuseriosakkeet:

  • Kahvifutuuri -11.7%
  • Nordea -8.9%
  • Vincit -8.4%
  • YIT -7.2% huolimatta hyvästä tuloksesta
  • ETFS Coffee -8%. Vaihteeksi taas kahvi sakkaa
  • Nokian Renkaat -5.4%

Saa nähdä mistä Nordea löytää pohjansa ja miten. Mikäli yhtiö kykenee kasvattamaan osinkonsa ja mielenkiintoista nähdä kurssikehitys. Nokian Renkaat raportoi tuloksensa ensi viikolla.

Salkun ulkopuolelta mainittakoon konepajat Cargotec ja Valmet jotka laskivat molemmat liki 20%. TTWO jatkoi edelleen nousussa (122 dollaria) ja vanha omistukseni Universal Health Services UHS hyppäsi 15.7% hyvän tuloksen siivittämänä.

Käteisen määrä putosi 1.8 prosenttiin edelliskuun 5.8 prosentista johtuen siitä että ostin lisää Nordeaa ja Oshkoshia. Osinkoa tuli Lockheed Martinilta.

Dollari vahvistui liki 2%.

 

EKP elvyttää lisää

Thursday 10.03.2016

EKP ilmoitti tänään odotetusti uusista elvytystoimenpiteistä, joista osa oli kylläkin aikamoisia yllätyksiä. Pääkohdat:

  • Ohjauskorko laskee nollaan 0.05%:sta
  • Talletuskorko painuu entistä syvemmälle miinukselle -0.4%:iin (-0.3%)
  • Osto-ohjelman kuukausivolyymi kasvaa 80 miljardiin euroon entisestä 60 miljardista. Samalla osto-ohjelma laajenee myös yritysten bondeihin.

Lyhyesti: elvytysohjelma on paljo suurempi mitä markkina odotti. Siitä huolimatta kurssit painuivat lopulta laskuun vaikka vielä tunti-pari julkistuksen jälkeen kurssit olivat selvässä nousussa. Ja samoin painui dollari euroa vasten vaikka olisi pitänyt käydä just toisin. Negatiiviset korot tietävät hankaluuksia pankeille, mikä osin selittää kurssilaskua.

Pahiten salkustani laski tänään Cargotec joka sai tänään Danskelta suosituksen laskun. Ilmeisesti pelätään että satamanostureiden myynti kehittyy odotettua huonommin?

Kiinan devalvointi jatkuu

Wednesday 12.08.2015

Tässä kuvassa näkyy kahden päivän devalvoinnin vaikutusta suhteessa US dollariin:

YuanLähde: XE.com

Mutta kun katsoo kymmenen vuoden kuvaa ei tämä pieni devalvointi näy kuin pienenä värähdyksenä. Melkoisesti on Yuan revalvoitunut dollaria vastaan kymmenen vuoden aikana, mikä kertoo Kiinan talouden kasvusta ja toisaalta USA:n talouden vaikeuksista. Saas nähdä kuinka paljon Yuan devalvoituu. Joissain arvioissa puhuttiin 6.5 Yuanista yhtä dollaria kohden ja tuonne ei ole kauhean pitkä matka enää.

Osakemarkkinat tämä on jokatapauksessa painanut reippaaseen laskuun globaalisti ja laittanee myös FEDin harkitsemaan hyvin tarkkaan koronnostoa syyskuussa kun devalvoinnin myötä USA:n vienti Kiinaan laskee.

Kreikan konkurssi ja euroero lähestyy – mitenkä markkina reagoi huomenna?

Sunday 28.06.2015

Kaksi pörssipäivää kesäkuuta jäljellä ja melkoista heiluntaa voidaan nähdä ja varmaankin enemmän laskusuuntaista. Kreikka on ajanut itsensä taloudelliseen ja poliittiseen umpikujaan ja sillä tuskin on varaa maksaa tiistaina erääntyvää IMF:n lainaa eikä EU:lta heru enää tuon Kreikan oudon kansanäänestysfarssin jälkeen. Eiköhän se ole aika päästää Kreikka konkurssiin kun saksalaiset pankit jo saatiin pelastettua ja niiden vastuut siirrettyä eurooppalaisten veronmaksajien niskaan.

Ilmeisesti kreikkalaiset pankit tulevat olemaan kiinni koko ensi viikon ja rahaa ei saa mistään. Voi olla melkoinen kaaos edessä ja pitkässä juoksussa Kreikka tulee kohtaamaan taloudellisen katastrofin. Oma valuutta, iso devalvaatio, konkursseja, ostovoiman romahdus, köyhyyttä ja murhetta. Vaikutukset EU-alueelle pitäisi olla rajatut, mutta osakemarkkina ei pidä epävarmuudesta. Jos on pienikin epäilys että jollain firmalla on kädessään Musta Pekka painuu kurssi alas. Kreikkalaisfirmoista ainakin pihisee ilmat pois.

Itselläni pitäisi olla salkku ainakin jollain tavalla turvattu. 35% osakesalkusta on käteistä odottamassa ostotilaisuutta, joka nyt kenties tulee. Dollaripohjaisia sijoituksia on 24% ja Saksan kautta omistettu japanilainen Softbank on noin 20% koko salkun arvosta. Suomalaisosakkeiden arvoksi jää noin 20% ja ne kaikki ovat vientifirmoja. PKC toimii pitkälti USA:ssa. Saa myös nähdä laskeeko euro ja kuinka paljon.

Kreikka on modernina aikana mennyt konkurssiin viisi kertaa. Viimeksi 30-luvulla. Nyt siis edessä kuudes kerta. Toivottavasti lainoittajat ovat viisaampia tulevaisuudessa.

Katsotaan kuinka paljon kurssit laskevat. Laitan sitten haavia alle jos alkaa näyttää siltä että nyt ylireagoidaan. Uskon Kreikka alen jäävän lyhytaikaiseksi ja loppujen lopuksi markkina tulee olemaan tyytyväinen kun Kreikasta päästään eroon.

Vuosi 2015 alkoi hyvin. Salkku nousi vahvasti tammikuussa

Saturday 31.01.2015

Osakesalkkuni arvo nousi vahvasti tammikuussa ja oli parhaimmillaan jo 10% nousussa ja uudessa ATH arvossaan mutta markkinoiden pettymys Nokian ja Ali Baban tuloksiin laski muutamassa päivässä salkkuni arvoa niin että kuun lopussa kirjattiin “vain” 4.5% arvonnousua. Salkun lisäpääomasta putsattu tuotto oli 4%.Tammikuu näytti tältä:

Kehitys1kk

Olen osakesäästäjä eli säästän joka kuukausi palkasta osan rahoista osaketilille. Suosittelen samaa muillekin. Säästäminen onnistuu kyllä kunhan menot on tasapainossa. Lisäpääoman lisääminen salkkuun selittää siis eron salkkuni arvonnousulla ja tuotolla. OMX Hex Cap teki hirmuisen 9.3% nousun tammikuussa EKP:n ja halventuvan dollarin vauhdittamana, sensijaan USA:ssa Nasdaq laski 2.13% ja S&P500 laski 3.11%. Viime vuonna muuten tammikuu sujui huomattavasti huonommin, mutta helmikuussa nousu oli voimakasta.

Tammikuussa tuli myytyä Metsot pois mukavalla voitolla. Samoin Nokian tulosjulkistuksen jälkeisessä laskussa avasin long-position Nokiaan ja suljin sen vajaan 3% voitolla paria tuntia myöhemmin. Ei muita kauppoja. Ai niin, osinkoakin tuli hieman EMC:ltä.

Tammikuun salkkusankarit:

  • PKC Group +10%. Joulukuussa PKC:n arvo nousi 11%. EI sinällään ihme kun yhtiö saa merkittävän osan tuloistaan dollareissa
  • Metso +8%, tosin myin osakkeeni 11% nousun kohdalla. Tämä oli tarkoitettukin lyhyen tähtäimen sijoitukseksi velkavivulla
  • Nokian Renkaat +8%. Edelliskuussa tulikin 11% lunta tupaan.
  • Softbank +7%
  • Dollari vahvistui euroa vastaan 6.7%
  • Nokia +4%

Tammikuun salkkuluuserit:

  • EMC -13% dollareissa.
  • Universal Health Services (UHS) -8% dollareissa
  • EWZ (Brasilia) ETF -6% dollareissa

Laskijat olivat siis dollaripohjaisia sijoituksia, onneksi dollarin vahvistuminen lievensi laskua tai jopa kuittasi sen. Öljyn halventuminen jatkui. EKP aloitti elvytyksen ja sen seurauksena euro heikkeni ja korot laskivat entisestään. Tuo markkinoille tuleva ylimääräinen raha tulee hakeutumaan osakkeisiin ja kohottamaan kursseja.

Salkun ulkopuolelta mainittakoon YIT:n vahva 20% nousu, Sammon 11% nousu sekä Valmetin 12% nousu. TTWO:n osake on noussut jo 29.7 dollariin.

Hivenen huolissani olin USA:n pörssien kehityksestä tammikuussa, öljy sekä vahvistuva dollari vaikuttavat. Toivottavasti helmikuussa indeksit nousevat USA:ssakin.