Ostin toisen erän Microsoftin osakkeita ja tällä erää viimeisen erän. Nyt vain nautitaan kyydistä. Eiliset julkistukset missä AI:ta leivotaan sisään Microsoftin tuotteisiin ja palveluihin vaikuttaa hyviltä.
Tämä on potentiaalisesti iso uhka Googlelle ja erityisesti Googlen hakutoiminnallisuuksille. Voi olla että Bing voittaa markkinaosuutta hauista. Siksi Alphabetin osake on nyt laskussa 6% samalla kun Microsoftin osake on yli 3% nousussa eilisen nousun päälle.
Google ilmoitti tänään vähentävänsä työntekijöitää 12 000:lla, mikä on 6% koko työvoimasta. Aiemmin Microsoft ilmoitti vähentävänsä 10 000. Jo aiemmin Facebook (Meta), Twitter ja Amazon ovat ilmoittaneet väenvähennyksistä. Yhtiöt ovat reagoineet nopeasti kasvun hidastumiseen.
Noin isot vähennykset helpottavat yhtiön kulupuolta selvästi, mutta toki hetken aikaa vallitsee tietynlainen sekaannus yhtiön organisaatiossa ja joitakin tuotteita lopetetaan.
Olen vähän miettinyt Microsoftin ostamista. Ja ylipäätään katsellut vähän jenkkiteknoja sillä silmällä viimevuotisen roiman laskun jälkeen. Microsoftin AI-strategia näyttää toimivalta ja chatGPT ja sen takana ole AI-teknologia leivotaan sisään yhtiön tuotteisiin. Ei se ihan halpa ole kyllä vieläkään PE:llä mitattuna, mutta mahtaako tuosta halventuakaan.
Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.
Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.
Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.
Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.
Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.
Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.
Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.
Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.
Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.
Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%
Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.
Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.
Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.
Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?
Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.
Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.
Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:
Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.
Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.
Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.
Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:
Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.
- Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
- Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%
Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia
Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!
Erinomaista sijoitusvuotta 2023!
EKP aloitti eilen koronnostot ja 0.5%-yksikön nosto yllätti osin markkinat. Miinuskorkojen aika on nyt ohi ja koronnostot jatkuvat elokuussa. Pankit tästä hyötyvät ja hieno että tästä omituisesta miinuskorkojen maailmasta päästään takaisin normaaliin. Tuntui vihervasemmiston poliitikoiltakin jo kadonneen ymmärrys siitä että se lainaraha ei ole ilmaista, jos sitä koskaan olikaan. Korkojen noustessa valtion ja kuntien lainojen korkomenot tulevat kasvamaan oleellisesti ja ongelmia on julkisessa taloudessa muutenkin jo riittämiin ilman tuotakin. Seuraavalla hallituksella, jonka muodostaa Kokoomus ei tule olemaan helppoa remontoida valtion menopuolta huomattavasti pienemmäksi. Samalla pitäisi keventää kokonaisverotusta oleellisesti. Palkkaverojen progressiota pitää oleellisesti lieventää, pääomatulojen verotusta laskea, alvi on turhan korkea, perintöverosta pitäisi vihdoin luopua. On siinä tekemistä jotta maasta saadaan kilpailukykyinen ja menot saadaan kuriin ja pelastettua se niinkutsuttu hyvinvointivaltio. Mikäli mitään ei tehdä, voidaan hyvinvointivaltiolle sanoa hyvästit.
Mutta takaisin asiaan. Korkojen nousu on alkanut siis Euroopassakin FEDin perässä. Helpon ja halvan rahan aika on nyt ohi. Tuo on jo näkynyt etenkin start-up scenessä että teknologifirmoissa. Siellähän idea on kasvaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita pääomarahoittajien rahoittamina tappiota tehden. Nyt on selvästi pääomarahoittajat laittaneet lompakkonsa kiinni tai raottavat sitä entistä vähemmän minkä seurauksena start-upeissa on YT-kierroksia käynnissä ja isot teknologifirmat kuten Google ovat laittaneet rekrytoinnin jäihin. Tuo varmaan hieman jäähdyttää kuumana käyvää alan työmarkkinaa. Mutta kasvu jatkuu.
Euroopassa ostopäällikköindeksit laskivat alle 50 mikä merkitsee taantuvaa taloutta. Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski 49.6:een (oli 52.1 kesäkuussa), palvelualojen ostopäällikköindeksi laski 49.2 (oli 52.4 kesäkuussa)
3.6.2019 kirjoitin blogiini näin:
Googlen, tai siis Alphabetin, kurssi laski yli 6% huhusta että DoJ aloittaisi kilpailuoikeustutkinnan. Päädyin myymään osakkeeni pois niin kauan kun vielä voittoa saisi kun tuolla tutkinnalla voisi toteutuessaan olla arvaamattomia vaikutuksia, pahimmassa tapauksessa DoJ voisi päätyä pilkkomaan yrityksen pienempiin osiin. En tiedä tulikohan tehtyä virhe myydessä, aika näyttää.
No mitäs luulette, tulikohan tehtyä virhe? Myin osakekurssilla 1028 dollaria. Kurssi on nyt 2922 dollaria ja firma julkaisi muutama päivä sitten huikean tuloksen. Nousua myyntihinnastani tämänhetkiseen osakekurssiin on tullut 184%. Alphabet – pottini arvo myydessä oli vajaa 23 tuhatta euroa. Nyt sen arvo olisi noin 65k. Toki tuo raha minkä sain myydessäni Alphabetin osakkeet on tehnyt työtä muualla koko ajan, mm. Nordeassa. Mutta enemmän se olisi kyllä tuottanut Alphabetissa. Huikea firma. Ei ollut taas malttia vaurastua.
Sijoittaminen harmittaa usein, tulee tulosvaroituksia, makrotalouden yllätyksiä jotka heijastuu yksittäisiin osakkeisiin, tekaa tai katuu tyhmiä ostoja tai myyntejä tai sitä että ei ostanut tai myynyt. Tänään ei mennyt mikään pieleen eilisen nousun päälle. Salkku on noussut tänään noin 3.5% ja vuoden alusta on nousua kasassa 5.9%. All Time High baby, ATH!
Ali Baba on tätä kirjoittaessa noin 4% nousussa. Kurssi oli viime aikoina laskenut, koska markkinoilla oli voimakkaita huhuja että USA estää kaupankäynnin sen ja Tencentin osakkeilla USAssa. Itsekin omistan Ali Babaa USAssa. Tänään levisi uutinen, jonka mukaan tälläistä päätöstä harkittiin, mutta sellaista kieltoa ei ole tulossa. Tämä luonnollisesti nosti myös Softbankkia, joka omistaa ison siivun Ali Babaa. Softbank nousi Saksassa 4%. Softbank on jälleen salkkuni suurin osake.
Nokia nousi 5% julkaistuaan viisivuotisen 5G – sopimuksen T-Mobilen kanssa sekä yhteistyösopimuksen Googlen kanssa pilviyhteistyöstä 5G-verkoissa. Nokian aiemmin antaneet ennusteet eivät muutu. Eli odotettu sopimus, mutta markkina nosti kurssia 5%.
Gofore nousi 7.6% julkaistuaan taloustietojaan joulukuulta.
Goforen liikevaihto oli 7,1 miljoonaa euroa joulukuussa 2020 (2019: 4,6 miljoonaa euroa). Kauden lopussa Gofore-konsernin palveluksessa oli yhteensä 724 henkilöä (582 henkilöä).
Vuoden 2020 liikevaihto oli 78,0 miljoonaa euroa (64,1 miljoonaa euroa), jossa oli kasvua 21,7 prosenttia.
Neljännen vuosineljänneksen (1.10.–31.12.2020) liikevaihto oli 24,3 miljoona euroa (17,3 miljoonaa euroa), jossa oli kasvua 40,6 prosenttia.
Vahva meno siis jatkui. Osake on salkussani keskiostohinnastaan noussut 77%.
Kaikki muutkin osakkeet ja sijoitukset salkussani nousivat. Salkun toiseksi suurin sijoitus Nordea +1.6%.
Jos oli toukokuu surkea, niin kesäkuun alku oli vielä surkeampi. Softbankin kurssi laski Saksassa alle 80 euron eli yli kuusi prosenttia viikonloppuna levinneen tiedon myötä että Softbankin Vision Fund II:n rahoitus olisi kiven alla.
Googlen, tai siis Alphabetin, kurssi laski yli 6% huhusta että DoJ aloittaisi kilpailuoikeustutkinnan. Päädyin myymään osakkeeni pois niin kauan kun vielä voittoa saisi kun tuolla tutkinnalla voisi toteutuessaan olla arvaamattomia vaikutuksia, pahimmassa tapauksessa DoJ voisi päätyä pilkkomaan yrityksen pienempiin osiin. En tiedä tulikohan tehtyä virhe myydessä, aika näyttää. Sama tieto iski myös Facebookkiin, jota en omista. Alphabetin markkina-arvo laski yli 50 miljardia dollaria.
Sijoittamisessa eniten inhoan ulkoapäin tulevia ei-yhtiökohtaisia ikäviä yllätyksiä kuten kauppasota, verottajan iskut (kuten verottajan sittemmin häviämät ceissit Nokian Renkaita vastaan), pankkikriisit (subprime 2008) ja sitten tälläiset yllättävät kilpailuoikeustutkinnat.
Pahenevaa ja laajenevaa kauppasotaa, vaalipettymystä ja hermoilua TMO-Sprint fuusiosta. Sellaista oli toukokuussa. Salkkuni arvo laski 7% (tuotto oli 7.32%). Samaan aikaan OMX HEX CAP laski 5%, Nasdaq 7.93% ja S&P500 6.59%. Aika surkeaa kautta linjan.
Salkkuni sankariosakkeet:
Salkkuni luuseriosakkeet:
Oshkoshin ja Vincitin osingot tulivat tilille. Mitään en ostanut enkä myynyt.
Eniten olen hämmästynyt Oshkoshin laskusta. Firma on antanut kaksi peräkkäistä posaria ja sillä on erittäin pitkä sopimus USA:n armeijan kanssa. Tiedä sitten johtuuko tuo osin Trumpin Meksikolle asettamista asteittain kohoavista tulleista kunnes laittomat rajanylitykset Meksikosta loppuvat. Saattaa olla jopa toimiva keino lopettaa tai ainakin merkittävästi rajoittaa laitonta maahantuloa. Voi olla että Meksikolla on aivan erilainen motivaatio estää tuota. Toki raja on pitkä ja valvonta on vaikeaa. Mutta taloudelle tuo on melko haitallista mm. autonvalmistajille ja Meksikostahan viedään paljon muutakin kuin autoteollisuuden komponentteja USA:han. Yhtiön PE-luku on jo alle 10 ja se maksaa ihan kohtuullista kvartaaliosinkoakin. Ostaisin yhtiön osakkeita jos olisi käteistä.
Etteplanin noususta en ole hämmästynyt, firma raportoi erinomaisen 1Q tuloksen ja posarin.
Ihme kyllä kahvi nousi reippaasti. Toimiikohan jonkinlaisena turvasatamana laskussa vai onkohan tämäkin suoraa seurausta kauppasodasta.
Nokian Renkaiden tulos oli pehmeä, osake laski kuukaudessa 14.2%. Onkohan ylilyöntiä? Nordeassa markkina on jo alkanut pelätä että osinko ei kasvakaan ensi keväänä huonon 1Q tuloksen myötä.
Huawein tilanne on tukala kauppasodassa. Pahimmillaan se ajautuu konkurssiin, sillä ennemmin tai myöhemmin siltä loppuu varastoistaan komponentit joita ilman se ei voi valmistaa oma tuotteitaan. Ja luuripuolella sen Googlen Androidin käyttökielto on jo aikaansaanut kuluttajien suuntaavan ostoksiaan muualle. Softbank valitsi Nokian 5G verkkonsa päätoimittajaksi ja Ericsson toiseksi toimittajaksi. Huawei jäi ilman sopimusta. Pitkään jatkuva kauppasota johtaa siihen että Huaweilla tulee olemaan pahoja vaikeuksia toimittaa verkkolaitteitaan. Huolimatta siitä että niillä on laajaa omaa sirutuotantoa. On mahdollista että lyhyellä aikavälillä myös Nokia ja Ericsson kärsivät jos operaattorit siirtävät 5G tarjouskilpailuitaan Huawein tilanteen takia, mutta eivät nekään pysty kovin kauaa aikaa pelaamaan koska niillä on 5G lisenssiin liittyvät velvoittaa rakentaa verkko tietyssä aikaa ja jos niiden kilpailijat jo rakentaa omia verkkojaan täysillä. Luonnollisesti Kiinan 5G verkkojen rakentamisessa valtio pitää huolen että Huawein ja ZTE:n markkinaosuudet kasvaa Ericssonin ja Nokian kustannuksella, mutta toki sielläkin on sitten edessä sama komponenttiongelma kuin muuallakin. Jos kauppasota ratkeaa, on jopa mahdollista että Huaweille avataan ovea USA:n verkkomarkkinoille, mikä on tietysti Nokialle ja Ericssonille huono asia. Turvallisuusuhkat kummasti katoaa kun nimmarit on kauppasopparissa.
Viime kuussa hehkuttelin kuinka suomalaiset konepajaosakkeet ovat nousseet joka kuukausi koko alkuvuoden. Eivät nousseet enää. Cargotec putosi -19.4%, Valmet -15.7%, Metso -12.8%. Kauppasota saattaa hidastaa investointeja ja osuu siten erityisen pahasti konepajaosakkeisiin.
Vanhan sanonnan mukaan pitäisi myydä toukokuussa ja kävellä pois. Olisi kannattanut myydä vissiin jo huhtikuussa. Miksi en myynyt Softbankkia siinä 100 euron nurkilla? Sellainen ajatus on muutaman kerran käynyt mielessä.Toki se sata euroa rikkoontuu kun ja jos Sprint-fuusio toteutuu ja kauppasota loppuu.
Markkina on hinnoitellut osakkeisiin pitenevän kauppasodan Kiinan kanssa ja jopa ainakin osan siitä että mitään sopua ei tulekaan. Meksikolle määrättyjä tulleja ei hinnoissa välttämättä vielä ole, etenkin jos sielläkin tilanne pitkittyy. Jos kauppasota jatkuu ja se alkaa hidastaa taloutta, nähdään seuraavaksi FEDiltä koronlasku ja elvytystä ja sama täällä.
Huonous on suhteellista mutta Alphabetin 1Q tulos aiheutti osakkeen suurimman päivälaskun kuuteen vuoteen. Kurssi laski 7.7% maaliskuun viimeisenä päivänä ja hieman pienensi salkkuni huhtikuun arvonnousua. Pääkohdat:
Suurin pettymys oli kasvun hidastumisessa, joka tosin osin aiheutui valuuttakurssien vaihtelusta. Voitto heikkeni EU:n määräämästä sakosta, joka jo aiemmin oli tiedossa. Omistan Alphabetin (Googlen) osakkeita.
Salkkuni arvo laski maaliskuussa 1.8% (tuotto oli -2.1%) kun OMX HEX CAP laski -1.16%. Nasdaq nousi 2.6% ja S&P500 1.8%. Indekseille tuli siis turpiin. Tosin pitää huomioida että salkussani näkyy maaliskuussa Nordean, YIT:n, Goforen ja Softbankin osingon irtoamiset ja osinkorahat tulevat vasta huhtikuussa tilille.
Salkun sankariosakkeet:
Salkun luuseriosakkeet:
Kovin oli laskupainotteinen kuukausi salkulleni. Onneksi salkkuni suurin osake Softbank jatkoi kovassa nousussa osingon irtomisestakin huolimatta. Osakkeen arvo käväisi Saksassa jo 89.45 eurossa eli hyvin lähellä myyntitavoitehintaani. On aika todennäköistä että Sprint-TMO fuusion tuomio tulee huhtikuussa ja uskoisin sen olevan fuusiolle myönteinen ja tämä tulee boostaamaan Softbankin osakkeen yli 90 euron Saksassa ja pääsen myymään.
Nokiaa laski yhtiön oma epämääräinen tiedotus Alcatel-Lucentin vanhojen tapahtumien osalta. Markkina hermoili ja osake laski. Nordeaa taas laski pelot siitä että yhtiö ajautuisi pahemmin mukaan rahanpesuskandaaliin ja joutuisi mahdollisesti maksamaan isoja korvauksia. Toki siitä myös irtosi jättimäinen osinko. Yhtiökokouksessa Wahlroos kommentoi että jatkossa mahdollisesti Nordea maksaisi kvartaaliosinkoja, mikä olisi mielestäni todella hyvä idea. Ei ole kauhean tervettä että yhtiön kurssi heilahtelee näin voimakkaasti yhdessä kuukaudessa osingon irtoamisen vuoksi. Toivoisinkin että kaikki yhtiöt siirtyisivät kvartaaliosinkoihin.
Tulevasta taantumasta alkaa tulla heikkoja ja vähemmän heikkoja signaaleita. FED ei nostanut korkoja ja ilmoitti että koronnostot on jäissä. Voi olla että seuraavaksi korkoja lasketaan sitten joskus ehkä ensi vuonna jos taantuma tosiaan saapuu vuonna 2020. USA:n korkokäyrä indikoi myös taantuman alkua. Jossain arveltiin että osakemarkkina tekisi huiput ensi vuoden alkupuolella ja siitä sitten lähtisi lasku ennekoiden myöhemmin samana vuonna alkavaa taantumaa USA:ssa jota seuraisi viiveellä taantuma Euroopassa.
Pörssin ulkopuolelta mainittakoon Pyynikin Käsityöläispanimon merkittävä kolmevuotinen vientisopimus Japaniin. Aiemmin tänä vuonna yhtiö solmi Lidlin kanssa viestisopimuksen muistaakseni kahteentoista maahan Euroopassa. Lisää on luvassa myöhemmin. Panimo on edelleen nopeimmin kasvava pienpanimo Suomessa. Edellä ovat Laitila ja Nokian panimo jotka tekevät myös hyvää tulosta. Laitila maksaa ennätysosingot tänä vuonna. Pyynikki ei ole vielä voittoa tehnyt eikä osinkoa maksa johtuen siitä että se on panostanut voimakkaaseen kasvuun. Tänä vuonna tavoitellaan 50% kasvuvauhtia ja viime vuonna kasvua taisi tulla 100%. Omistan Pyynikin Käsityöläispanimon osakkeita ja kohta lähden hakemaan maaliskuun osakasolutpakettia panimolta. Itseasiassa panimo on nyt myös tislaamo, sillä ensimmäinen gin, Payday, tulee alkon tilausvalikoimiin lähiviikkoina. Kävin sitä jo testaamassa Pyynikin Brewhousella ja hyvää on.
Käteisen osuus salkussa romahti 0.4%:iin. Ostin maaliskuussa lisää Nokiaa ja Nordeaa pariinkin otteeseen. Oshkosh maksoi kvartaaliosinkoa.
Huhtikuussa osinkojen irtoaminen jatkuu ja osinkorahaa virtaa myös salkkuun. Mikäli Brexit toteutuu huhtikuussa ilman sopimusta lienee markkina melko sekaisin vähän aikaa.
Rakas sijoituspäiväkirjani 