Sijoitusvuosi 2022 oli vaikea

Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.

Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.

Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.

Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.

Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.

Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.

Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.

Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.

Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.

Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%

Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.

Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.

Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.

Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?

Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.

Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.

Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:

• Tesla -65%
• Netflix -51%
• Nvidia -50.3%
• Amazon -49.6%
• Intel -48.7%
• TTWO -41.4%
• Google -39.1%
• Microsoft -28.7%
• Apple -26.8%

Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.

Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.

Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.

Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:

Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.

• Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
• Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%

Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia

Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!

Erinomaista sijoitusvuotta 2023!

Salkku nousut 9% kuun alusta

Raamatun mukaan Jeesus nousi Pääsiäisenä kuolleista, oma salkkuni on kokenut kuolleista nousemisen huhtikuussa sillä se on noussut maaliskuun lopulta 9% ja vuoden alusta on miinusta enää 13%. Olen tässä laskussa tankannut lähestulkoon kaiken rahan kiinni osakkeisiin ja ainakin toistaiseksi tuo näyttää hyvältä idealta. Teslaa taas kerran katselin sillä silmällä kun se puolitti koronapaniikissa hintansa. Jäi ostamatta. Tesla on tuosta kuopasta tuplannut hintansa. Melkoinen pelimiesten osake.

Edelleen toki tässä voi olla kyse bear-markkinan kuolleen kissan pompulta ja kohta laskeudutaan syvyyksiin katsomaan todella erikoisia kaloja.

Ai niin, ostin muuten Ali Baban osakkeita lisää tiistaina. USA:ssa Amazon on ATH lukemissa kuten myös Netflix, eiköhän samat driverit päde myös Babaan.

Netflix reippaassa laskussa tulosjulkistuksen jälkeen

Kirjoittelin marraskuussa 2013 Netflixin osakkeita ostaessani näin: “Kuten jo mainitsin firma on järjettömän kallis ja nykyinen markkina-arvo edellyttää valtavaa kasvua tulevaisuudessa”. Osakkeet tuli sittemmin myytyä ja eilen kun Netflix julkaisi tuloksensa kävi sitten niin kuten ylikalliille osakkeille käy kun tulee pienikin hikka kuten tässä tapauksessa odotettua pienempi kasvu tippuu kurssi yli 13%. Kurssi on nyt 85 dollarissa, kurssihuippu nähtiin viime vuoden joulukuussa 130 dollarissa.

Minä myin osakkeeni 15.1.2014 323 dollarin hintaan. Osake on sittemmin splitattu suhteessa 1:7 eli myyntihinta oli tuolloin 46 dollaria. Kurssi on nyt siis 84% korkeammalla kuin myydessäni. Olisi se kannattanut tätä riskisijoitusta holdailla.

Obama otti kantaa nettineutraliteetin puolesta

USAn presidentti Obama otti maanantaina voimakkaasti kantaa nettineutraliteetin puolesta ja suosittelee FCC:lle, että operaattorien suunnittelemat korkean prioriteetin laajakaistat pitää selvästi kieltää. Toteutuessaan nettineutraliteetin säilyminen olisi hyvä uutinen Netflixille ja muille sisällöntuottajille ja huono uutinen operaattoreille ja Sandvinelle, jonka kurssi laski eilen ja tänään.

Hurjaa heilahtelua pörsseissä

Tänään oli todellinen laskittelupäivä Helsingin pörssissä. Nokiakin putosi yli 5% ja USA:n pörssit avasivat syvään laskuun. Tätä kirjoittaessa juuri kun kaupankäynti USA:ssa päättyi on tilanne se että Nasadaq toipui lähellä nollaa ja muut indeksit jäivät noin prosentin laskuun. Volatitiliteetti-indeksi VIX oli tänään jo 30% nousussa mutta nousu hyytyi lopulta “vain” 14%:iin. Vähän poltteli ostonappi mutta Nokian Renkaiden lisäksi en muita osakkeita ostanut. Eiköhän tämä hermoilu ja heilahtelu vielä jatku jonkun aikaa. Ensi viikolla taidan ostaa seuraavaksi.

Netflix julkisti tänään 3Q tuloksensa ja kuten aiemmin olen kirjoittanut on yhtiön arvostustaso sellainen että se ei kestä pienintäkään pettymystä. Nyt sellaisen pettymyksen tuotti se että uusia asiakkaita ei tullutkaan ihan odotetusti ja kurssi on jälkipörssissä 25% laskussa ja kutakuinkin samoissa 330 dollarin hinnoissa mihin omani myin. Päivän päätöskurssi oli 448 dollaria (52 viikon huiput 489 dollaria). Melkoinen pudotus siis. Pitäisiköhän nyt muina miehinä hypätä takaisin kyytiin kuin mitään ei olisi tässä välissä tapahtunut? 🙂

Nettineutraliteetista Netflix kommentoi seuraavasti: “Strong Net Neutrality. We continue to focus on strong net neutrality, including interconnection, to prevent large ISPs from holding our joint customers hostage with poor performance in order to extract payments from us, other Internet content firms, and Internet transit supplier s such as Level 3 and Cogent. We’ve increased awareness of this issue globally. Our efforts have helped generate a record breaking number of comments to the FCC in favor of net neutrality, while in Europe policymakers are beginning to focus on this issue. We will continue to advocate for the US government to block the merger of Comcast/TWC or, at the very least, prevent a combined entity from charging for interconnection.”

Nettineutraliteetti on aika isolla painolla Netflixin tiedotteessa, mikä kuvaa kuinka isoista asioista on kyse. Toteutuessaan nettineutraliteetin rikkominen on lupa painaa rahaa Sandvinelle.

Ostin tänään Sandvinen (SVC) osakkeita Toronton pörssistä

Siitä lähtien kun Netflix sijoitukseni yhteydessä esille nousi nettineutraliteetin mahdollinen murentaminen USA:ssa aloin miettimään että mitkä tuosta hyötyisivät jos tuo toteutuisi. Netflixit päätin myydä osin tuon päätöksen takia (myynti kyllä osoittautui melko suureksi virheeksi). Nettineutraliteetti tarkoittaa sitä että operaattorit ovat velvoitettuja kohtelemaan verkossaan kaikkia paketteja samalla tavalla. P2P liikenne (torrent yms.), paljon kaistaa vievät videopalvelut (Netflix, Youtube, Vimeo jne.), musapalvelut (Grooveshark, Spotify jne.), VoIP palvelut ja niin edespäin. Operaattorin pitää taata että liikenne kulkee routterilta toiselle ja lopulta pääteleitteelle oli se kännykkä, tabletti tai perinteinen tietokone. Operaattori joutuu siirtämään paljon datavirtaa kuljettavien palveluiden paketit saamatta siitä mitään korvauksia palveluntarjoajilta. Operaattorin nykyinen tulomalli on myydä kiinteän hintaisia laajakaistoja ja rakentaa verkko joka on tarpeeksi laadukas siirtämään paketit läpi.  Lyhyesti sanottuna toimia tyhmänä bittiputkena. Operaattorit haluavat tähän muutosta mikä tarkoittaisi nettineutraliteetin purkamista. Tarkoituksena on siis kategorioida eri palveluiden paketit erilaisiin laatuluokkiin ja sitten taata verkossa kunnon palvelu niille paketeille joiden laadukkaasta kuljettamisesta palveluntarjoaja on maksanut operaattorille. Tämän jälkeen Netflix tms. maksaisi operaattorille vaikkapa 50 senttiä kuukaudessa jokaisesta asiakkaastaan. Pienemmät datarohmut maksaisivat vähemmän ja ihan pienet palveluntarjoavat voisivat selvitä ilmaiseksi. Paljon datansiirtoa vaativat palveluntarjoavat jotka eivät maksaisi tästä laatuluokituksesta kärsisivät palveluiden pätkimisestä kun niiden datapaketit laitettaisiin alimman palvelutason jonoihin ja ruuhkan tullessa paketteja putoaa tai ne ainakin viivästyvät. Ja toki “laiton” P2P liikenne laitettaisiin sinne alimpaan kategoriaan. Lisää tietoa nettineutraliteetista täältä.

USA:ssa FCC harkitsee parasta-aikaa miten se suhtautuu nettineutraliteettiin tulevaisuudessa. Sandvine on yhtiö jonka tärkein tuote on kiinteän verkon operaattoreille ja mobiilioperaattoreille tarjottava järjestelmä joka tunnistaa palvelut ja luokittelee ne eri laatuluokkiin ja tätä tietoa operaattori voi sitten käyttää. Sandvinella on muitakin palveluita kuten verkkoliikenteen tilastointi ja yleinen analysointi. Ja firma on myös pilvipalveluissa mukana.

Yhtiön markkina-arvo on pienehkö 460 miljoonaa dollaria ja 3Q tulos julkaistaan torstaina. Linkki 2Q tulokseen. Yhtiön liikevaihto kasvoi 2Q:lla 26%, bruttokate 76% ja voittoa 4.4 miljoonaa dollaria. Liikevaihto syntyy pääosin euroalueen ulkopuolella eli euron mahdollinen lasku tulevaisuudessa nostaisi kurssia euroissa mitattuna. Yhtiö on tiedottanut uusista kaupoista tasaiseen tahtiin viime aikoina. Kassassa löytyy rahaa ja sijoituksia 144 miljoonaa dollaria ja velkaa ei paljoakaan. Yhtiön PE-luku on 18. Osakekurssi on nyt 2.8 kanadan dollaria, toukokuussa kurssi oli liki 4 kanadan dollaria. Olen seurannut osaketta pidempään ja ajattelin nyt ostaa sen enimmäisen erän kun osakekurssi on laskenut halvemmille tasoille. Riskiä tässä tietysti on, mutta vaikka nettineutraliteettia ei rikottaisikaan on firmalla nousupotentiaalia. Ja jos nettineutraliteetti rikkoutuu niin taivas on rajana kurssinousulle. Kilpailijoita on mm. eri verkkolaitevalmistajat.

Tammikuu alkoi huonosti ja päättyi huonosti

Tammikuun ja vuoden ensimmäinen pörssipäivä alkoi huonosti. Indeksit laskivat niin Suomessa kuin muuallakin. Huonon alun jälkeen salkkuni nousi korkeimmille lukemilleen kolmeen vuoteen kiitos TTWO:n. Mutta sitten alkoi tapahtua. Ensin Netflix alkoi laskea ja päädyin myymään tappiolla kun hermot pettivät. Haalin tilalle mm. lisää Nokiaa ja niinhän siinä sitten kävi että Nokian tulos olikin pettymys ja myös näkymät nähtiin pettymykseksi. Myöhemmin Netflix julkaisi huipputuloksen ja kurssi nousi 18% ja nousu jatkui myös loppukuun aikana. Myyntihinnastani tuli kuun loppuun nousua sellaiset 27%. Homman kruunasi se että osakkeet laskivat muutenkin yleisesti, erityisesti BRIC-maiden ETF:äni. Ja jotenkin siinä kävi niin että lyhyeksi peliksi ajattelemani Metson osto jumiutui salkkuuni entkä myynyt Metso+Valmet komboa pois parin ekan pörssipäivän aikana. Laskua toki on aika kiva seurata lähietäisyydeltä.

TTWO pelasti salkkuni tammikuussa, laskua tuli vain 1.8%, vähemmän kuin seuraamissani indekseissä. Kaikki muut salkkuni osakkeet olivatkin miinuksella. OMX HEX Cap laski 3,83%, Nasdaq laski 1.8% ja S&P500 laski 3.5%. Ilman salkkuni selvästi suurinta osaketta TTWO:ta olisi jälki ollut murhaavaa. TTWO:n nousua boostasi myös dollarin vahvistuminen 1.9% euroa vastaan.

Tammikuun sankariosakkeet:

• TTWO +10% dollareissa

Tammikuun luuseriosasto:

• Metso -25%. Lasku toki selittyy Valmetin irtoamisella
• Venäjä (RSX) ETF -13%
• Brasilia (EWZ) ETF -12%
• Nokia -12%
• Kiina (FXI) ETF -10%
• YIT -8%
• Malesia (EWM) ETF -7%
• Valmet laski myös ekan päivän hinnastaan sellaiset 6%
• Intia (IFN) ETF -4%
• Fortum -4%
• PKC -4%
• Sampo -4%

Tammikuussa nähtiin siis kunnon laskurekyyli ja onnistuin pahentamaan tilannetta myymällä Netflixit pois tappiolla kun parin viikon päästä olisi tullut kunnon voitot liki 30% korkeammalla hinnalla. Globaalia hermoilua FEDin keventäessä elvytystään ja hermoilu oli pahinta kehittyvissä talouksissa. Rahaa vedettiin pois sieltä muualle, kenties USA:han jossa talous näyttää päivä päivältä paremmalta. Salkkuni laskua oli “mukava” seurata lomalla ja laskuhan jatkui myös helmikuun alussa. Aika usein tuntuu siltä että osakkeet laskevat lomani aikana. Huono tuuria ajoituksen kanssa? Rekyyli sinällään oli ihan tervetullut sillä niitä tarvitaan nousun jatkumiseksi. Osakevaihdot kasvavat, kyytiin tulee uusia omistajia ja vanhat luopuvat kenties isollakin voitolla ja ostavat sitten kenties muita osakkeita.

Lomailun takia kirjoittelen tätä vasta 11.2. jolloin indekseissä ja myös salkussani nähtiin kuudes vai seitsämäs peräkkäinen nousupäivä joka on palauttanut kurssit laskua edeltäneille tasoille ja itseasiassa salkkuni on nyt korkeimmilla tasoille sitten toukokuun 2011 ja 4% alempana mitä huhtikuussa 2011 saavuttamani ATH. Tässä on vaellettu siis kohta kolme vuotta varjoisassa ja viileässä laaksossa mutta kohta toivottavasti päästään aurinkoiseen vuoristoon!

Onko malttia vaurastua?

Minulla ei ollut. Ei ainakaan Netflixin kanssa. Myin ne pois kun kurssi oli laskenut sen verran että olin tappiolla ja kilpailun kiristymisestä kertovat uutiset (Amazon jne.) ja uutinen Net Neutralityn rikkomisesta olivat mahdollisesti sellaisia tekijöitä jotka kääntäisivät Netflixin kurssiraketin väärään suuntaan. Eilen Netflix julkisti tuloksensa, joka rikkoi kaikki odotukset. Osake nousi jo eilen jälkipörssissä noin 18% ja on nyt puoli kuuden Suomen aikaan illalla on 16.8% nousussa.

Uusia asiakkaita tuli USA:ssa 2.33 miljoonaa ja USA:n ulkopuolella 1.74 miljoonaa. Osakekohtainen tulos on 0.79 dollaria (vuosi sitten 0.13). Mahtavaa kasvua, mutta niin pitääkin ollakin kun osakekurssi on 390 dollaria. Maltillisesti hinnoiteltu kasvufirma omaisi ehkä PE-luvun 20 jolla EPSiä pitäisi syntyä noin 20 dollaria vuodessa eli 5 euroa kvartaalissa. Arvostus on ehkäpä nyt viisi kertaa suurempi mitä ehkä pitäisi. Osakkeenomistajat nojaavat kovasti eteenpäin ja tulevaisuuden odotukset ovat suuret.

Netflixit lähti tappiolla

Netflixin kurssi oli jonkun aikaa jo menossa väärään suuntaan ja tänään tuli lunta lisää tupaan kahdestakin suunnasta ja kurssi tippui siihen malliin jyrkästi että päätin ottaa tappiot kotiin kun ne vielä pienenä saa otettua. Harmittaa että lähdin mukaan osakkeeseen joka ei todellakaan sovi mun sijoitusstrategiaan ylikalliina osakkeena. Lunta tulee siis tupaan kahta kautta. Ensinnäkin Amazon aikaa myös alkaa jakaa UHD-striimejä netin kautta ja toisekseen Verizon voitti oikeusjutun koskien Nettineutraliteettia ja voi nyt sitten ilmeisesti alkaa rahastamaan Netflixiä tai Netflixiä ja vastaavia käyttäviä asiakkaitaan siitä että Verizonin verkossa kulkee Netflixin striimejä. Tuolla voi olla aika ikävät vaikutukset Netflixiin jos tuo päätös jää voimaan. Ei ihme että kurssi laskee.

En kyllä usko että tuo päätös jää voimaan mutta ainakin sijoittajat hermoilevat nyt sitten lähiviikot ja kuukaudet tätä.

Netflix downgreidattiin, kurssi yli 5% laskussa

Viime vuoden high flyerie Netflix tippuu tänään huolella saatuaan downgraden Morgan Stanleyltä. MS arvelee että Netflixin tilaajamäärä ei kasva viime vuoden vauhtia. Jim Cramer arvelee toisin. Cramer arvioi että kurssi voisi nousta nykyisestä 50%. Niin tai näin niin sijoitukseni Netflixiin valahti nyt miinukselle. Pitäiskö ottaa tappio kiltisti kotiin kun sen hyvin pienenä saisi kelattua sisään? Enpä taida, sillä uskon kasvuun. Netflixillä on hyvin helppo tie kasvattaa lisää asiakasmääriään laajentumalla uusiin maihin kuten Saksaan ja Ranskaan ja jopa nostaa hieman hintaansa.