Kreaten 1Q 2022 oli hyvä

Kreaten vuosi on alkanut hyvin. Tulos julkaistiin eilen 27.4. ja tässä pääkohdat:

• Liikevaihto nousi vertailukaudesta ja oli 50,4 (38,3) miljoonaa euroa
• Käyttökate oli 2,1 (1,7) miljoonaa euroa eli 4,2 (4,4) prosenttia liikevaihdosta
• EBITA oli 1,1 (0,9) miljoonaa euroa eli 2,2 (2,3) prosenttia liikevaihdosta
• Osakekohtainen tulos oli 0,07 (-0,04) euroa
• Korollinen nettovelka oli 23,1 (18,8) miljoonaa euroa
• Tilauskanta oli 208,8 (158,3) miljoonaa euroa

Vaikka rakennusalaan saattaa vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti Ukrainan sota, arvioi Kreate edelleen että liikevaihto ja EBITA kasvaa edellisvuoteen verrattuna. Kreaten kommentteja:

Vahvan tilauskannan siivittämänä Kreaten ensimmäisen neljänneksen liikevaihto ja liiketulos nousivat odotetusti vertailukautta korkeammalle tasolle. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 50,4 (38,3) miljoonaa euroa ja liiketulos 1,0 (0,8) miljoonaa euroa. Tilauskanta nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle 208,8 (158,3) miljoonaan euroon alkuvuonna voitettujen hankkeiden vahvistamana. Rakennusmateriaalien saatavuuden ja hankkeiden etenemisen varmistamiseksi on varauduttu etupainotteisesti, mikä heikensi alkuvuoden kassavirtaa.

Katsauskauden aikana voitimme kilpailutuksia ja aloitimme useita taito- ja väylärakentamisen hankkeita. Työyhteenliittymänä toteutettava Vt19 Seinäjoki-Lapua siirtyi toteutusvaiheeseen helmikuun puolivälissä ja yli 10 miljoonan euron arvoisen Kirkkonummen ylikulkusillan urakan kehitysvaihe käynnistyi maaliskuussa. Siirtomenetelmällä toteutettavia ratasiltojakin on kuluvana kautena toteutettavana kolme. Maaliskuun lopussa käynnistyi mittava Kupittaa-Turku-ratahanke, josta ratayksikkömme voitti hankkeen ensimmäisen yli viiden miljoonan urakan. Maaliskuun lopussa saimme myös valmiiksi haasteellisessa ympäristössä toteutetun Helsinki-Vantaan lentoaseman T1-T2 yhdyskäytävän, jonka toteuttamisessa kirimme sekä aikataulussa että budjetissa innovatiivisten rakennusratkaisujen jouduttamana.

Erinomaisesti alkanut vuosi sai kuitenkin helmikuun lopussa ikävän käänteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tästä seurasi talouspakotteita, jotka hyvin pian konkretisoituivat myös rakennusalalla kustannusten nousuna ja materiaalien saatavuuteen liittyvinä haasteina. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa sota alkoi näkyä myös yksityisen puolen investoinneissa, kun luottamus- ja kustannustilanne lisäsi epävarmuutta hankkeiden aloituksessa. Yksityisten investointien osalta tilanne näyttää palautuneen samankaltaiseksi kuin koronapandemian alkuaikoina, jolloin investoinnit eivät käynnistyneet odotetusti. Empimisellä ja hankkeiden lykkääntymisen mahdollisella jatkumisella tulee olemaan vaikutuksia erityisesti pohjarakentamisen markkinaan.

Vuonna 2021 alkanut rakennusalan kustannusten nousu voimistui edelleen kuluvan vuoden helmikuussa. Ukrainan sodan alkamisesta lähtien kustannustason nousu on ollut ennennäkemätön ja näkyvyys kustannustason kehittymisestä huono. Samanaikaisesti erityisesti tiettyjen keskeisten raaka-aineiden saatavuudessa on alkanut olla ongelmia. Kreate on jatkanut tarjoustoimintaansa ja projektien toteuttamista ottaen huomioon näiden vaikutukset hinnoittelussaan parhaan kykynsä mukaan. Kreaten tilauskanta on korkealla tasolla ja kustannusrakenne joustava. Tästä syystä tarpeettomia ja hallitsemattomia riskejä ei projektien hankinnassa oteta ja kustannustason nousu pyritään siirtämään toteutushintoihin. Tällä voi olla vaikutusta tilauskannan kertymiseen loppuvuoden 2022 aikana, jos Venäjän sota Ukrainassa ja epävarmuus kustannustason kehityksestä ja materiaalien saatavuudesta jatkuvat.

Julkisen sektorin mahdolliset elvytystoimet sekä siirtymä pois venäläisestä energiasta ja raaka-aineista luo markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille. Lähitulevaisuudessa leikkauksien kohteeksi joutuvat infrahankkeet käynnistynevät pidemmällä aikavälillä korjausvelan kasvaessa entisestään. Kaupungistumisen, infrarakentamisen korjausvelan sekä julkisen sektorin projektien odotetaan edelleen toimivan kysynnän ajureina. Heikentyneestä näkyvyydestä huolimatta Kreate arvioi soveltuvan taito- ja väylärakentamisen markkinan pysyvän vuonna 2022 kokonaisuutena edellisen vuoden tason tuntumassa.

Omistan yhtiön osakkeita. YIT:n osakkeet päätin myydä pois jo aiemmin. SRV ja Lehto julkaisivat tänään roimasti tappiolliset tulokset ja myös YIT:n 1Q saattaa hyvinkin olla negatiivinen. Rakennusala saattaa olla yksi suurimpia kärsijöitä alana Suomessa Ukrainan sodasta ainakin lyhyellä aikavälillä. Infrarakentaminen saattaa olla se poikkeus.

Salkkuni arvonlasku jatkui maaliskuussa

Kolme kuukautta takana vuotta 2022 ja kolme kuukautta salkun arvon laskua. Sota jatkuu edelleen Ukrainassa ja Putlerin roistoarmeija on kärsinyt valtavia tappioita ja joutunut osin vetääntymään. Slava Ukraini. Salkkuni arvo laski maaliskuussa 1.9% tuoton ollessa -2.1%. Tosin luvuissa ei ole huomioitu irronneita osinkoja joista rahat ovat vielä tulematta tilille. Nuo huomioiden uskoisin että salkkuni arvo nousi maaliskuussa. En ole laskenut, mutta näppätuntuma on tuo. OMX HEX CAP laski 0.6%, S&P500 nousi 3.6% ja Nasdaq nousi 3.4%.

Salkkuni sankariosakkeet maaliskuussa:

• Amundi MSCI Brazil – UCITS ETF +16.4% (öljy)
• EWZ Brasilia +15.0% (öljy)
• Inderes +8.3%
• Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF +3.6%
• Ali Baba +3.4%
• Vincit +3.2%
• Nokia +3.1%

Salkkuni luuseriosakkeet maaliskuussa:

• RSX (Venäjä) ETF -45.1%
• Spinnova -19.0%
• YIT -16.8% (myyty)
• Konecranes -10.5%
• Gofore -10.2%
• Bioretec -9.4%
• Oshkosh -9.4%
• Puuilo -8.6%
• ETFS Coffee -7.4% (myyty)
• Nordea -5.7% (osinko irtosi)
• Kahvifutuuri -5.3% (myyty)

Käteisen osuus salkussa nousi hieman eli nollasta kahteen prosenttiin. Itseasiassa käteisen osuus salkusta on nyt paljon suurempi sillä kahvifutuurikauppa olikin toteutunut jo maaliskuun viimeisenä päivänä mikä kirjautui vasta huhtikuun puolella. Maaliskuussa olikin aika paljon tapahtumia. Myin pois YIT:n ja Modulightin osakkeet ja kahvisijoitukset. YIT olisi pitänyt myydä jo aikaa sitten, se on ollut kroonisesti ongelmainen yhtiö jossa ongelmien ratkaisu on tuntunut kestävän. Juuri kun alkoi näkymään vähän valoa tunnelin päässä syttyi sota joka entisestään kiihdyttää inflaatiota ja rakennuskustannusten nousua samalla kun hintoja ei voida nostaa mitenkään samaan tahtiin. Uskon että YIT:n kuten muiden rakennusyhtiöiden kannattavuus alkaa heikentyä. Rakennusmateriaalien saatavuudessakin voi tulla ongelmia. Myydessä YIT:llä oli vielä käsissään Venäjä-ongelma eli rakennusbisnestä siellä, josta luopumisen arvelin olevan vaikeaa. YIT onnistui kuitenkin myymään rakennusbisneksenä pois Venäjällä saaden siitä 50 miljoonaa euroa rahaa. Helpotus oli suuri kun osakekurssi nousi 10% Venäjä-uutisen jälkeen. Modulight tulikin käsiteltyä jo tässä.

Kahvissa tein nopean täyskäännöksen. Aiemmin uskoin että kahvin hinta tulee vielä merkittävästi nousemaan ja jatkan holdaamista. Sodan alkamisen jälkeen kahvin hinta on ollut laskussa. En ole ihan saanut kiinni syystä, Venäjällä on kahvinkulutus suhteellisen pientä mutta sota kiihdyttää inflaatiota. Nousevan inflaation uskoin satavan suoraan ns. kahvilaariin mutta ainakin nyt viimeisen runsaan kuukauden on tullut laskua. Luin myös uutisen jonka mukaan Brasiliassa olisi tulossa erinomainen kahvisato ja että kahvinhinnan uskotaan sen seurauksena hieman laskevan. EIköhän tuo kahvisatouutinen ole se mikä tässä nyt on määrittänyt hintaa. Päätin ottaa voitot kotiin, niin kauan kun vielä on voittoja mitä kotiuttaa. Saa nähdä tuliko tehtyä virhe, jään seuraamaan kahvin hintakehitystä.

Osinkoa salkkuun tuli maaliskuussa Norrhydrolta, Lockheed Martinilta ja Vincililta. Osinko irtosi noiden lisäksi Nordealta, Goforelta, Konecranesilta ja Kreatelta. Osallistuin myös Lappwallin antiin, mistä jotain murusia on kait luvassa osakkeita.

Konercanesin ja Cargotecin fuusio peruuntui kun Brittien kilpailuviranomainen sanoi fuusiolle ei. Molempien yhtiöiden osakekurssit nousivat uutisesta, Konecranesin enemmän. Ehkä hyvä näin. Yhtiöiden olisi pitänyt tehdä niin hankalia toimenpiteitä että fuusiohyödyt olisivat voineet kutistua olemattomiin. Nyt yhtiöt jatkavat erillisinä. Konecranesilla tuskin suurempi muutoksia on tulossa, mutta Cargotec jo ilmoitti erinäisistä järjestelyistä, mm. luopuvansa raskaiden nosturien bisneksestään. Nähdäkseni Konecranesin hinta on liian alhainen edelleen ja siinä on nousuvaraa.

Nokian Renkailla tulee olemaan todella hankalat lähiajat. Tuotantoa ei voida lopettaa Venäjällä tai joku muu taho valtaa tehtaan ja sen koneet ja kenties NR:n yrityssalaisuudet (muotit ja reseptiikat). Venäjän tehtaan osuutta tuotannosta on saatu laskettua entisestä 80%:sta alemmas lisäämällä tuotantoa Nokialla ja Daytonassa, mutta on selvää että Venäjän tilalle tarvitaan uutta tuotantokapasiteettia Euroopassa. Saa nähdä miten NR sen järjestää. Osingot peruttiin osittain odotetusti.

USA:ssa tosiaan ohjauskorkojen nostot ovat alkaneet ja Euroopassakin korot ovat nousussa. Suomessa 12kk euribor taitaa jo ensi viikolla nousta plussalle oltuaan miinuksella vuosia. Öljyn hinta jatkoi nousua.

Saas nähdä miten osakemarkkina kehittyy huhtikuussa. Salkussa olisi nyt rahaa tehdä ostoksia.

Järjestelyitä salkussa

Päädyin eilen myymään YIT pois salkusta saadakseni käteistä ostaa laadukkaampien yhtiöiden osakkeita jotka sodan seurauksena ovat laskeneet. YIT:llä on kuitenkin myös Venäjä-riippuvaisuuksia joskin ei kovin suuria.

Tänään sitten ostin lisää Nokiaa, joka on pudonnut 17% kolmen kuukauden aikana (suurin osa viime viikojan aikana) ja samoin myös Vincittia jonka kurssi on pudonnut 35% kolmen kuukauden aikana. Täysin selvä ylilyönti fuusio-uutisen jälkeen.

Rahaa jäi vielä lisäostoihin. Samalla siirsin palkkatililtä rahaa. Viime kuussa jäikin siirrot tekemättä. Salkkuni arvo on pudonnyt kuukaudessa yli 10%

Sota laski kursseja helmikuussa

Venäjän diktaattori Putlerin päätös aloittaa sota aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia vahinkoja Ukrainassa. Ja samoin pörssit ovat olleet laskussa, erityisesti Venäjään kytköksissä olevien yhtiöiden osakkeet. Toivottavasti Ukrainan armeija onnistuu torjumaan hyökkäyksen ja tuhoamaan mahdollisimman paljon venäläistä kalustoa ja sotilaita. Salkkuni tuotto ja arvonlasku helmikuussa oli -4.84% ja vuoden alusta salkku on miinuksella nyt 5.8%. Helmikuussa S&P500 laski 3.1%, Nasdaq 3.4% ja OMX HEX CAP 7.6%.

Salkkuni sankariosakkeet:

• Lockheed Martin +11.7%
• Gofore +5.1%
• EWZ (Brasilia) ETF +4.0%
• Amundi MSCI Brazil – UCITS ETF +3.5%
• kahvifutuuri +1.5%

Salkkuni luuseriosakkeet:

• RSX (Venäjä) ETF. -54.9%. Kun tajusin myydä oli jo liian myöhäistä ja kaupunkäynti oli estetty. Musta Pekka.
• Vincit -20.3%
• Ali Baba -16.0%
• Spinnova -13.6%
• Kreate -12.6%
• Modulight -11.7%
• YIT -11.7%
• Konecranes -11.5%
• Bioretec -9.9%
• Nokia -7.8%
• Puuilo -7.5%
• Nordea -5.3%

Venäjäkytkösosakkeiden jälki oli pahaa. Nokian Renkaat laski 42.9%, Fortum 21.7%. En käynyt kauppaa helmikuussa, yritin kyllä myydä Venäjäsijoitukset pois. Osinkoa salkkuun tuli Oshkoshilta. Saa muuten nähdä miten osinkojen käy etenkin jos sota tästä eskaloituu. Siirretäänkö osingonmaksua vai perutaanko?

Maaliskuun kehityksestä on vaikea sanoa mitään. Kaikki riippuu sodasta ja sen vaikutuksista. Keskuspankkien koronnostot taitavat toteutua kevyempinä johtuen tilanteesta. En aio myydä mitään, katsotaan ostanko jotain.

Kunnia Ukrainalle!

Tässä on tapahtunut paljon asioita. Niin paljon että viimeiset päivät olen käyttänyt miltei kokonaan tilanteen seuraamiseen eri lähteistä ja sen tiedon analysoimiseen. Suurin sota Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen on syttynyt. Jugoslaviassakin taisteltiin verisesti, mutta se oli enemmän luonteeltaan sisällissota. Se että laajeneeko tämä maailmansodaksi tai peräti ydinsodaksi selviää myöhemmin.

Neljä päivää sotaa ja tilanne alkaa näyttää huonolta Venäjän armeijan kannalta. Se ei ole edennyt juuri ollenkaan viimeisen 24 tunnin aikana ja sen tappiot ovat merkittävät. Yli 4000 kuollutta sotilasta, joista osa juuri varusmiespalvelunsa aloittaneita. Yli sata tuhottua tankkia, lentokoneita, helikoptereita, panssaroituja ajoneuvoja ja lukuisia vankeja. Ukraina saa koko ajan lisää aseistusta ja varustettua suurta reserviään ja se on avannut ulkomaalaisille vapaaehtoisille mahdollisuuden liittyä mukaan. Ukrainan sankarillinen presidentti Zelenskyi ei aio jättää asemiaan vaan haluaa lisää ammuksia. Linjassa on nähty myös ex-presidentti Poroshenko konekivääreineen, Klitschkon veljekset ja nyt myös koko Kiovan Dynamon jalkapallojoukkue. Putin piileskelee bunkkerissaan kuin Hitler.

Sota ei ole mennyt Putinin pelikirjan mukaan ja Venäjän armeijan iskukyky näyttää odotettua heikommalta. Ukrainalla on edelleen kysy iskeä myös ilmasta hävittäjillä ja turkkilaisilla droneilla huolimatta sodan aloituksen suuresta ilmaiskusta mm. risteilyohjuksin. Nuo dronet näyttävät olevan todella tehokkaita laitteita ja sellaisia soisi olevan Suomenkin puolustusvoimilla. Ukrainalla on iso määrä panssarintorjuntaohjuksia käytössään, mm. Lockeed Martinin ja Raytheonin Javelin-ohjuksia sekä brittiläis-ruotsalaisia NLAW-ohjuksia. Näkemieni videoiden perusteella ne tehoavat hyvin. Venäläisten sotilaiden motivaatio ei ole taatusti korkealla veljeskansaa vastaan suurten tappioiden jälkeen, vaikka ne toki pyritään mahdollisimman hyvin salaamaan ja joukoilla on mukana liikuteltavia krematorioita joissa jäljet kaatuneista voidaan kätevästi hävittää ja välttää kotiin saapuvien sinkkiarkkujen kiusallinen ongelma.

Toki tässä voi tapahtua vielä paljon asioita ja emme vielä tiedä kuinka tässä tulee käymään. Mutta voitonparaatia ja näytösoikeudenkäyntiä ei helmikuun aikana nähdä.

Putinin diktaattorihallinnon tavoite oli kaataa Ukrainan hallinto ja demokratia maassa, mitä hän pelkää yli kaiken ja napata itselleen suoraan lisää osia liittämällä Ukrainan itäosat Venäjään. Hän ilmoitti Venäjällä olevan nimilista “natsirikollisista” jotka haetaan oikeuden eteen. Voi vaan olla että Ukrainan hallinnon kaatamisen sijaan hänen hallintonsa on se mikä kaatuu. Länsi on yhdistynyt, laajoja pakotteita on määrätty, boikotit ovat alkaneet ja aseapua annetaan Ukrainalle. Venäjä eristetään kaikin tavoin. Toistaiseksi Ukrainan armeijan avuksi ei muiden maiden armeijat ole tulleet kolmannen maailmansodan pelossa, mutta saa nähdä mitä tapahtuu jos Valko-Venäjä maana julistaa myös sotatoimet. Käytännössähan se on jo mukana kun sen alueelta iskettiin ja isketään maajoukkoja Ukrainaan. Länsimaat ovat päättäneet ottaa myös taloudelliset joukkotuhoaseet käyttöön eli Venäjän valuuttavarantojen jäädytyksen. Maalla on 640 miljardin dollarin valuuttavarannot, mutta siitä 32% on euroissa ja 16% dollareissa ja nuo jäädytetään. 22% on kullassa mitä on vaikea muuttaa käteiseksi ja 13% kiinan Yuanissa. Venäjältä voi siis loppua käteinen ja se myös suljetaan Swiftin ulkopuolelle. Eli rahaliikenne loppuu. VISA ja muut luottokortit eivät toimi. Siellä ei ihmiset välttämättä pysty tekemään tilisiirtoja sen jälkeen kun tuo astuu voimaan. Palkat ei kulje, ei voi ostaa mitään. Kovin kauaa ei tilanne voi jatkua aiheuttamatta kaaosta. Paine Putlerin hallintoa kohtaan kasvaa. Varusmiesten vanhemmat ja sukulaiset alkavat tiedon levitessä osoittaa voimakkaasti mieltään. Tiedon levitystähän on tehokkaasti estetty koska media on Putinin hallussa. Myös hakkeriryhmä on iskenyt Venäjällä jo kolmatta päivää ja mm. maan televiokanavilla on tullut ukrainalaista musiikkia. Voi olla että hyvin nopeastikin paine Putinin hallintoa kohtaan kasvaa niin suureksi että hänet riuhtaistaan venäläisten toimesta vallasta. Ja hän voi saada saman kohtalon kuin Romanian Ceaucesku tai päätyy Haagiin tuomioistuimen eteen rikoksistaan.

Näyttää myös siltä että Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä NATOon ja sotavarustelubudjetteja ja varustautumista kasvatetaan voimakkaasti. Saksa ilmoitti uudistavansa puolustusvoimat ja laittavansa 100 miljardia euroa rahaa siihen. Lockeed Martinin, Oshkoshin ja aseteollisuusyhtiöiden kurssit ylipäätään tulevat nousemaan.

Mitä tulee osakkeisiin ja sijoittamiseen niin en ole itse tehnyt mitään liikkeitä. Yritin myydä RSX (Venäjä) ETF:n, mutta se oli estetty. Mustat Pekat on kourassa siis. Voi olla että pitkään. Tyhmästä päästä kärsii. Pidin todennäköisyyttä sotatoimille suurena, mutta en jostain syystä kuitenkaan myynyt. Ajattelin että ei ne niin hulluja ole että hyökkäävät kun siinä ei ole mitään voitettavaa. Mutta väärässä olin. Vituttaa holdata Venäjäsijoituksia.

Pakotteet, vastapakotteet, kolmannen maailmansodan ja jopa ydinsodan uhka (Putin käytännössä uhkasi ydinaseilla jos muut sekaantuvat) pitävät yllä hermostuneisuutta sijoitusmarkkinoilla. Suomen sulkiessa ilmatilansa venäläiskoneilta muun lännen tavoin voi Finnair menettää lupansa lentää Venäjän yli ja ylipäätään lentojen määrä voi laskea. Venäjällä myös uhkailtiin länsimaisen omaisuuden sosialisoinnilla mikä toteutuessaan tarkoittaisi Fortumin voimaloiden siirtymistä Putinin hallinnon omistukseen kuten myös Nokian Renkaiden tehtaan. YIT, Kone, Nokia ja kaikki muutkin maassa toimivat voivat kärsiä. Riskit ovat suuret ja ruplan arvo sukeltaa joka tapauksessa kovaa vauhtia. NR on kuljettamassa varastoaan pois Venäjältä mutta tuotannon osalta on valtavia haasteita edessä jos tuotanto siellä loppuu. Ja kuka ostaa renkaita Venäjän ulkopuolella joiden kyljessä lukee “made in Russia”? No ehkä kiinalaiset? Venäläisillä ei ole varaa ruplan heikennettyä ja kun eivät Swift-blokin takia edes pysty ja luottokortit eivät toimi. Riski Venäjän sotilaallisista toimista Suomea kohtaan on olemassa ja sekin voi rajoittaa osakekurssien kehitystä Suomessa ja Ruotsissa.

Tässä on valtavasti muitakin asioita aiheesta, joista voisi kirjoittaa mutta hyvin tiivistetysti tässä oma näkemykseni siis tilanteesta.

Kunnia Ukrainalle! честь Україні! Maailma muistaa käärmesaaren sankarit, Kiovan Haamun (Ghost of Kiev) sekä sankarillisen presidentti Zelenskyin ikuisesti. Putinia, pikku miestä bunkkerissaan, ei kukaan halua muistaa.

YIT:n 4Q 2021. Loppusiivouksen makua

YIT julkaisi 4Q 2021 tuloksensa perjantaina 4.2. Pääkohdat:

• 4Q liikevaihto 929 miljoonaa euroa (975)
• Koko vuoden liikevaihto 2.86 miljardia euroa (3.07)
• 4Q oikaistu liikevoitto oli 45 miljoonaa euroa (56)
• Koko vuoden oikaistu liikevoitto oli 114 miljoonaa euroa (85)
• 4Q oikaistu liikevoittoprosentti 4.8% (5.5)
• Koko vuoden oikaistu liikevoittoprosentti 4.0% (2.8%)
• 4Q osakekohtainen tulos -0.04 (0.19)
• Koko vuoden osakekohtainen tulos 0.00 (0.13)
• Nettovelka 303 miljoonaa euroa (628). Alimmillaan 15 vuoteen
• Tilauskanta 4.04 (3.53) miljardia euroa
• Osinkoehdotus 0.16 euroa per osake (0.14). Maksetaan kahdessa erässä

YIT:ssä alkaa olla loppusiivous ohi tai ainakin pahimmat rytöläjät on siivottu. Toimitilat-segmentti teki käänteen ja nousi oikaistun liikevoiton osalta plussalle. Infrassa sama muutos on pääosin tehty, mutta muutamat pidemmät projektit säteilee tappioita vielä parin seuraavan vuoden ajan, mutta pääosin projektikanta on terveellä pohjalla. Kiinteistöt-segmentissä on tehty iso rakenneuudistus myös vuonna 2021, mutta silti segmentin oikaistu liikevoitto oli positiivinen. Vuoden 2021 rakennuudistuksiin ja alaskirjauksiin meni vuoden 2021 aikana 100 miljoonaa euroa joista 66 miljoonaa euroa 4Q:n aikana. Johtamisjärjestelmät, prosessit ja kontrollit on täysin uusittu joten pohja pitäisi olla nyt kunnossa tehdä voitollista tai voitollisempaa tulosta vastaisuudessa.

Venäjän osalta yhtiö miettii strategiaa, luopuako toiminnoista siellä vaiko ei. Sinällään ne ovat voitollisia mutta tuntuu tuo Venäjä olevan muuten melkoisen suuririskinen toimintaympäristö muutenkin kuin valuuttakurssien osalta.

YIT odottaa konsernin oikaistun liikevoiton olevan korkeampi kuin vuonna 2021 (2021: 114 miljoonaa euroa).

Osinkotuottoprosentti on nykykurssilla 4.386 euroa 3.65%. Omistan YIT:n osakkeita. Toivottavasti suursiivous yhtiössä saa nyt toivotun tuloskäänteen aikaan, kurssinousua ja edelleen kohoavia osinkoja. Yhtiö itse ainakin uskoo siihen kun maksaa noin reilut osingot 0.0 euron epsillä.

Sijoitusvuosi 2021 oli erinomainen

Näin vuodenvaihteessa on hyvä vähän kertailla päättynyttä sijoitusvuotta, päivittää tilastot, miettiä mikä meni hyvin ja missä voisi parantaa. Otetaan tärkein luku ensin. Osakesalkkuni arvo nousi 28.1% tuoton ollessa 23.7%. Tuotto on siis pääoman lisäyksestä eli rahan siirroista palkkatililtä osaketilille putsattu salkun arvonnousu. Vuonna 2021 OMX HEX CAP nousi 21.4%, S&P500 nousi 26.9% ja Nasdaq nousi 21.4%. Nordnetin Indeksirahasto Suomi nousi 25.7%. S-Pankin Varainhoito 100A rahasto nousi 25.9% Eli ihan hyvin meni verrokkeihinkin nähden. Sijoitustavoitteeni edistyi hienosti ja olen tavoitettani kaksi vuotta edellä. Tavoitteestani voi lukea täältä. Sijoitusteni vuosiseurantasivu on täällä.

Erityisen hyvin meni seuraavien sijoitusten osalta arvonnousun osalta:

• Kahvifutuuri +83.5%
• Kahvi-ETF +80.2%
• Nokia +76.9% vuodessa
• Nordea +61.7% vuodessa ja isot osingot päälle
• Gofore +39.9%
• Oshkosh +31.5%

Huonosti meni näiden sijoitusteni kanssa:

• Ali Baba. Laskua vuodessa 50.1%
• Softbank. Laskua vuodessa 34.6%. Vuonna 2020 se nousi 66%
• EWZ (Brasilia) ETF. Laskua vuodessa 24.5%
• Amundi UCITS ETF (Brasilia). Laskua vuodessa 19.2%
• YIT. Laskua vuodessa 12.5%

Brasilia ja Kiina olivat siis syynä miksi salkkuni tuotto ja arvonnousu eivät olleet yli 30%. Softbankin kanssa tuli tehtyä virhe. Olin liian ahne. Kurssin ollessa alle 70 euroa, päätin että kun se korkkaa 70 euroa niin myyn. En myynyt, mutta sensijaan päätin että kun kurssi korkkaa 80 euroa niin myyn. No en myynyt. Mutta 82 eurossa päätin että kurssi kun ylittää 85 euroa niin sitten myyn. Ja tällä kertaa olisin todellakin myynyt. Kurssi ei vaan ylittänyt sitä 85 euroa vaan huippuhinnaksi jäi 82.67 euroa ja siitä on sitten laskiteltu nykyiseen 41.38 euroon. On tuo jännä osake. Hinta on ollut kroonisesti aliarvostettu koko ajan mitä olen sitä omistanut. Tuossa 80 euron nurkilla ali-arvostus alkoi olla jo aika pientä. Kiinan toimet ovat pääsyy omien osakkeiden osto-ohjelman loppumisen myötä tuossa laskussa samoin kuin Ali Baban laskun takana. Softbankin suurin omistus on Ali Baba ja Softbankin sijoitusmassasta ja strategiasta iso osa on ollut Kiinalaisten teknofirmojen varassa. Hälytyskellot soi päässä kun nuo Kiinan toimet alkoivat. Se että en reagoinut siihen myymällä pois BABAt ja Softbankit oli virhe. Ali Babasta olisin päässyt eroon voitolla ja Softbankista olisi ollut tarjolla huikeat voitot, edelleen toki olen voitolla siinä. Brasilian laskun takana on oikeastaan yksi pääsyy. Bolsonaro. Brasilian Trump. Toivottavasti siellä asiat parantuu kun maa saa uuden hallinnon aikanaan. Seuraavat presidentinvaalit ovat lokakuussa 2022. Siitä voisi käänne tulla Brasilian osalta ja osakemarkkina ennakoi tuota toki jo aikaisemminkin.

Osinkojen osalta sijoitusvuosi 2021 oli toiseksi parhain mitä tulee ihan absoluuttiseen rahaan. Kauas ei jääty ennätysvuodesta 2007. Vaikka Nordean maksamat osingot vuonna 2022 eivät kasvakaan vuodesta 2011, on ihan kohtuulliset mahdollisuudet yltää parempaan osinkovuoteen 2022 muiden osakkeiden vetämänä. Nokia alkaa myös maksaa osinkoja pienen paussin jälkeen, tosin alkuun todella maltillisesti. Vielä ei pelkkä osinkovirta riitä kattamaan menoja. Tarvisi olla ainakin tuplasti enemmän. Toki osinkotuottoprosentti koko salkulle oli maltilliset 2.6%. Laittamalla kaikki rahat kiinni Nordeaan olisi alkaisi osinkovirta jo riittää kaikkien menojen kattamiseen. Riskiä siinä toki olisi aivan liikaa. Mutta allokoimalla sijoituksia salkussa hyviä ja kasvavia osinkoja maksaviin firmoihin se olisi mahdollista muutaman vuoden sisään.

Listautumismarkkina oli kuuma vuonna 2021. Osallistuin itsekin useampaan listautumisantiin.

Olen eriyttänyt käyttötilin ja osaketilin rahat toisistaan ja vaikka käyttötililtä on osakkeisiin kertynyt kolmeen eri rahastoon rahaa yli 30k niin en ota tätä rahaa millään tavalla huomioon osaketilin tilastoissa. Mulla on sellainen strategia että kun aikanaan jään elämään sijoitustuottojen varaan, niin tuo käyttötili ja sieltä rahastoihin siirretyt varat toimivat puskurina. Eli maksan laskut sieltä ja siirrän kerran vuodessa osaketililtä sinne rahaa ja tarvittaessa voin jättää siirrot tekemättä parin vuoden ajan jos tilanne on huono. Vähintään parin vuoden ajan. Näyttää siltä että sinne kertyy rahaa sitä tahtia että puskuri voi olla neljäkin vuotta. Korona-aikana on rahaa kulunut vähemmän. Ei ole ollut ulkomaanreissuja, ei lounasruokailua ulkona, ei baareja eikä ulkona syömistä viikonloppuisin. Vuosi 2022 jatkuu samanlaisena. Olen tehnyt pelkkää etätyötä viimeiset pari vuotta ja tulen jatkamaan etätyötä myös koronan jälkeen. En aio palata toimistolle. Parasta tässä on silti ollut ajansäästö. Ei tarvitse istua bussissa 1.5h joka päivä ja herätä aikaisin, mikä ei minulle ilta-ihmisenä sovi.

Sijoitusasuntosijoitukseni suhteen en tehnyt mitään. Siellä se kerryttää tasaista vuokratuottoa. Tämän sijoituksen osuus on pieni verrattuna osakesalkkuuni. Aloitin myös pienimuotoisen taidesijoittamisen ostamalla Hannu Palosuon taidegrafiikkaa.

Viisi vuotta. Neuvostoliitossa tehtiin ymmärtääkseni viiden vuoden suunnitelmia ja tavoitteita. Kunnon toverihenkeen oma viisivuotissuunnitelmani on olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2026. Ja olen tosiaan nyt kaksi vuotta edellä tavoitettani. On hyvät mahdollisuudet että siihen pääsen, sillä siihen riittää vajaan 8% arvonnousu. Ja koko ajan osakesäästän eli tarvittava tuotto on pienempi kuin 8%. Jos suunnitelma menee pieleen, syytän amerikkalaisia. Käyttämäni laskennallinen vuosittainen arvonnousuprosenttini on ollut jo pitkään 11.4%. Viimeisen seitsemän vuoden aikana toteutunut vuosittainen arvonnousu on ollut keskimäärin 14.2% ja viimeisen 21 vuoden aikana 18%. Tilastollisesti näyttää siis melko todennäköiseltä että pääsen tavoitteeseeni. Jos ja kun sinne pääsen aion vähentää työn osuutta elämässäni tavalla tai toisella. Luulen että tuonne päästessäni en aio enää tehdä viisivuotissuunnitelmia vaan pikemminkin vuosisuunnitelmia.

Vuoden 2022 osalta uskon että EKP ei vielä nosta korkoja mutta FED aloittaa koronnostot. Nousevat korot ovat pitkässä juoksussa uhka osakkeille tai ainakin joillekin osakkaille, mutta itse ens usko niiden olevan uhka ainakaan vuoden 2022 aikana. Jim Cramer on samaa mieltä.

If you look at the whole period from the middle of 2015, when we started hearing rate-hike chatter like now from then Fed-chief Janet Yellen, through September of 2018, when the newly appointed Jay Powell practically declared war on the entire economy, the stock market had an incredible run,” Cramer said. “The S&P gained 41%, Dow gained 50%, and Nasdaq gained 61%.”

To be sure, Cramer said central bank policy can wreck the stock market, such as toward the end of 2018. But the damage typically occurs in the late stages of a tightening cycle, “not near the beginning where we are,” he said.

“If you sold stocks in 2015 because you were worried about a looming series of rate hikes and many did, you missed out on some tremendous gains over the following three years,” he said.

Nordea kuten muut pankkiosakkeet hyötyvät nousevista koroista joten uskon että Nordea pärjää hyvin myös vuonna 2022 samalla kun yhtiön omien osakkeiden ohjelmat pienentävät osakemäärää ja lisäävät jäljelle jäävien osakkeiden osaketuottoa. Nokialla on myös hyvä momentum ja se palaa osingonmaksajaksi. Sinällään melkoinen kontrasti tähän, jolloin usko hetkeksi loppui ja päädyin myymään puolet Nokioista pois (virhe). Uskon myös kahvin nousevan hintakehityksen jatkuvan, siitä pitää huolen jo inflaatio ja energian hinnan kohoaminen. Kaikenkaikkiaan odotan positiivista sijoitusvuotta. Uhkia ja riskejä toki on kuten inflaatio, energian hinta, Venäjän uhittelu, osakemarkkinan korkea arvostustaso jne.

Vuonna 2022 minulle tulee täyteen 25 vuotta osakesijoittamista. Tyhjästä aloitin itsekseni ja ilman mitään osaamista. Näin pitkälle on päästy. Jos vielä mietit sijoittamisen aloittamista, niin aloita vaan äläkä mieti. Opit kyllä. Toki mitä enemmän tietoa hankit ennen aloitusta, sitä paremmin vältyt suurilta virheiltä. Mutta niitä tulee, joka vuosi. Tärkeintä on se että hyviä päätöksiä ja sijoituksia on enemmän kuin niitä huonoja.

Hyvää sijoitusvuotta 2022.

Omicron pilasi marraskuun

Osakesalkkuni oli jo reilusti päälle 30% arvonnousun vuodenvaihteesta, kunnes uutiset koronan omicron-variantista saivat pörssin nopeaan ja kohtalaisen reippaaseen laskuun. Koko marraskuun arvonnousu salkustani niistettiin pois yhdessä päivässä. Osakesalkkuni arvo nousi lopulta 0.16% tuoton ollessa -0.07% ja nousua vuodenvaihteesta 25.7%. Nasdaq laski marraskuussa 6.2%, S&P500 laski 0.8% ja OMX HEX CAP tippui 2%. Indeksit päihitin.

Salkkuni sankariosakkeet:

• Kahvi-indeksi +16.7%
• ETFS Coffee +16.5%
• Gofore +12.5%

Salkkuni luuseriosakkeet:

• Ali Baba -22.7%
• Modulight -20.5%
• YIT -13.7%
• RSX (Venäjä) ETF -11.7%
• Puuilo -9.9%
• Vincit -5.4%
• Spinnova -5.1%
• Konecranes -4.8%

Kahvin voimilla mentiin. Kahvisijoitukseni nousivat marraskuun aikana voitollisiksi ja suunta ja voima näyttävät todella hyviltä. Hinnan arvioidaan nousevan ainakin vuoteen 2023 asti. Poiminta linkatusta jutusta:

Maanantaina kahvin joulukuun futuurien päätösnoteeraus New Yorkin ICE-pörssissä (Intercontinental Exchange) oli 2,34 dollaria paunalta. Tänään hinta on käynyt 2,46 dollarissa eli korkeimmillaan sen jälkeen, kun kahvista vuonna 2011 maksettiin yli kolme dollaria paunalta.

Vuonna 2011 markkinoilla nähtiin vastaava Brasilia-säikähdys, ja kahvin hinta nousi yli kolmeen dollariin. Jos nyt satohuolet pysyvät tulevinakin kuukausina pinnalla, markkinoilla saatetaan alkaa veikkailla paluuta noille tasoille, Hansen sanoo.

Omistan siis JJOF-kahvi ETN:ää ja sen hinta on nyt 20.52 dollaria. Viimeisen vuoden aikana se oli halvimmillaan 9.49 dollaria. Nyt linkatussa jutussa mainitaan että kahvifutuurin hinta voisi nousta samoille tasoille missä se oli vuonna 2011. JJOF:n hinta oli silloin parhaimmillaan vajaa 80 dollaria. JJOF:n hinnan nelinkertaistuminen vajaassa kahdessa vuodessa tämän päivän hinnasta sopisi kyllä vallan mainiosti. Salkussani on myös Saksassa noteerattua OD7B (WisdomTree Coffee) sijoitusta jonka hinta on nyt 75.5% ostohintaani korkeammalla.

BABA laski edelleen marraskuussa ja joulukuussa näyttää sama meno jatkuvan. Markkina on alkanut tosissaan pelkäämään että BABA joutuisi delistaamaan osakkeensa USA:ssa johtuen USA:n läpinäkyvyysvaatimuksista ja Kiinan viranomaisten halukkuudesta vastata niihin. Äh, olisi vaan pitänyt myydä silloin kun alkoi tuntua vaimeaa hälytyskellojen kilinään tämän osalta. Ja toki koska BABA on Softbankin suurin sijoitus on se vaikuttanut sinnekin. Öljyn hinta laski reippaasti loppukuusta omicronin takia ja sitäkautta myös Venäjä ETF. Sinne saattaa vaikuttaa myös kiristynyt tilanne Ukrainan ja länsimaiden kanssa. Laskua näytti tulevan myös hiljan listautuneiden yhtiöiden osalta. Onneksi myin Digital Workforcen osakkeeni heti vähän päälle antihinnan kun hälytyskello alkoi pään sisällä kilkattamaan. Antihinta oli siis 6.58 euroa ja kurssi nyt 6.29 euroa. Hyvä muistutus että osakeanti ei ole automaattinen mahdollisuus printata rahaa antiin osallistuneille.

Marraskuussa ostin Konecranesin osakkeita ja osallistuin Norrhydron ja Digital Workforcen osakeanteihin. Oshkoshilta tuli kvartaaliosinkoa. Mitään en myynyt (Digital Workforcen myynti tapahtui joulukuun alussa).

Markkina on nyt hermostuneessa tilassa. Omicron, korkeana pysyttelevä inflaatio, tulevaisuudessa häämöttävät koronnousut. Salkkuni sijoitusaste on mahdollista laskua ajatellen varsin suuri, 99.53%.

Hyvää Itsenäisyyspäivää lukijat. Hyviä sijoituksia ja rauhaisaa joulun odotusta.

Lokakuussa salkkuni palasi nousuun

Kahden kuukauden laskuputki katkesi ja salkku nousi uuteen loppukuun ennätyskorkeuteen. Nousua tuli 2.2% tuoton ollessa 2.0%. Nousua taisi parhaimmillaan olla jo 5%, mutta viimeisellä viikolla vähän lurahti. Jenkki-indeksit menivät kovaa. S&P500 nousi 6.9% ja Nasdaq 7.3%. OMX HEX CAP nousi 1.9%. Sen sentään voitin. Nousua on nyt kasassa salkussani 25.5% vuodenvaihteesta, kun OMX HEX CAP on noussut 18.4%.

Salkun sankariosakkeet:

• Modulight +44.9%. Melko huikea kuukausi osakkeelle
• Spinnova +26.5%. Reipasta!
• Kahvifutuuri +11.7%.
• Vincit +10.0%
• YIT +11.6%
• Ali Baba +11.2%. Kiva että vihdoin tämä nousee eikä laske
• Puuilo +6.9%
• Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF 1C (XAIX) +6.3%
• RSX (Venäjä) ETF +5.5%. Öljy on noussut aika korkeisiin lukemiin ja siten myös tämä sijoitus
• Gofore +4.4%
• Nokia +4.4%
• Oshkosh +4.0%
• Konecranes +3.50%
• ETFS Coffee +3.0%

Salkun luuseriosakkeet:

• EWZ (Brasilia) ETF -9,0%
• Brasilia ETF -8.7%
• Softbank -7.2%. Olipas huono kuukausi taas vaihteeksi
• Nordea -5.9%. No ei sinällään huono kuukausi kun 6.5% osinko irtosi.
• Lockheed Martin -3,9%. Varoitti.

Nimenomaan Nordea ja Softbank lurahtivat loppukuusta, ilman sitä nousua olisi tullut tosiaan paljon enemmän. Mutta ihan hyvä näinkin. Brasilia-sijoituksissa taitaa painaa Bolsonaro ja politiikka enemmän mitä öljyn kallistuminen toisessa kupissa. Ei ole oikein aika riittänyt seurata tuota. Jossain vaiheessa Bolsonaron aika loppuu ja toivottavasti seuraaja on parempi. No tälläistä Brasiliassa.

Brazil stocks have become the world’s worst-performing so far this year, hit by a combination of sluggish growth, higher rates and fears President Jair Bolsonaro may be about to blow up the country’s finances.  The Ibovespa has fallen nearly 7% in local-currency terms since January, more than all national equity indexes tracked by Bloomberg.

The drop has wiped out about 570 billion reais ($102.1 billion) in market value since its June peak.Brazilian stocks plunged Tuesday on reports President Bolsonaro’s administration will breach the public spending cap rule to fund a new social program.

The index clawed back some ground on Wednesday after the government postponed the spending announcement. Still, investors fear the spending limit, seen as a safeguard of fiscal policy, may be in jeopardy.

Jossain kohtaa suunta vaihtuu ja sitten Brasilia-sijoitukset laukkaa kovaa, ehkä siinä kohtaa voisi tankata lisää.

Lokakuussa osallistuin Inderesin ja Volvon osakeanteihin. Inderesin osakkeet jäivät salkkuun, mutta Volvot lähti samantien pois pikavoitot kuitattuna. Ostin lisää Konecranesin osakkeita. Osinkoa tuli YIT:ltä ja Nordealta.

Pörssilaskua ennustavia lehtijuttuja ja ennustajia ylipäätään ilmaantuu lisää. Mm. OP:n toimitusjohtaja Ritakallio arvioi että osakkeissa olisi laskuvaraa 10-20%. Saattaa hyvin olla näin, mutta kuinka paljon osakkeet nousevat ennen tuota? Siinäpä se kysymys.

YIT:ltä hyvä 3Q 2021

YIT julkaisi tänään hyvän 3Q tuloksen ja osakekurssi on nyt iltapäivälle melkein 12% nousussa 5.05 eurossa. Toukokuun 5.65 euron huippuihin on kyllä vielä matkaa. Pääkohdat:

• YIT:n kolmannen vuosineljänneksen oikaistu liikevoitto parani 18 miljoonaan euroon (16)
• YIT:n liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa sisältäen 12 miljoonan euroa oikaisueriä mm. alas ajettavien toimintojen liikevoiton
• Hyvä tulos molemmissa asumisen segmenteissä: Asuminen Suomi ja CEE ylsi 17 miljoonan euron (16) oikaistuun liikevoittoon ja Asuminen Venäjä saavutti 6 miljoonan euron (7) oikaistun liikevoiton
• Toimitilojen oikaistu liikevoitto parani merkittävästi 2 miljoonaan euroon (-19)
• Infran oikaistu liikevoitto pysyi positiivisena 3 miljoonassa eurossa (10) tiettyjen vanhojen projektien kateheikennyksistä huolimatta
• Korollinen nettovelka 411 miljoonaa euroa (740), velkaantumisaste 40 % (84).
• Asuntoaloitusten määrän kasvu jatkui Suomessa ja CEE-maissa 2 025:een (1 634)
• osakekohtainen tulos -0.02 euroa

Yhtiön kommentit:

YIT:n hyvä kehitys kannattavuuden parantamisessa jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Konsernin oikaistu liikevoitto oli 18 miljoonaa euroa, eli korkeampi kuin 16 miljoonaa euroa vuotta aiemmin. Tarkasteltaessa kehitystämme koko alkuvuoden ajalta on selvää, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Oikaistu liikevoittomme vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana oli 69 miljoonaa euroa, joka on yli tuplasti enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa saavuttamamme 29 miljoonan euron oikaistu liikevoitto.

Hyvän tuloksen taustalla ovat vahva asumisen segmenttien tuloskehitys sekä määrätietoinen työmme Toimitilat-segmentin kannattavuuden vakauttamisessa. Asumisen markkinaosuutemme on vahva niissä valikoiduissa kaupungeissa, joissa operoimme Suomessa, Venäjällä, Puolassa, Tšekeissä ja Slovakiassa. Markkina on näillä alueilla ollut vahva koko vuoden, ja olemme YIT:llä tehneet erinomaista työtä hyödyntääksemme tämän vahvuuden tuloskehityksessämme.

Samaan aikaan olemme edistäneet uutta strategiaamme. Tulemme kertomaan YIT:n uudesta strategiasta ja tavoitteista 23.11. pidettävän pääomamarkkinapäivän alla.

Omistan YIT:n osakkeita. Odotan mielenkiinnolla uutta strategiaa.