Hallitus säästää

Tuesday 25.04.2017

Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 asti ja tätä aikana valtion velka on kasvanut 54 miljardista eurosta viime vuoden lopun 102 miljardiin euroon. Juha Sipilän hallitus aloitti vuonna 2015 ja sillä oli kaksi päätavoitetta: lopettaa velkaantuminen hallituskauden aikana sekä pitää huoli että kokonaisverotus ei nouse.

Sipilän hallitus aloitti siis vuonna 2015 ja valtion menot olivat silloin vuositasolla 53.7 miljardia euroa (alijäämää 4.4 miljardia euroa). Eilen hallitus julkaisi taloussuunnitelmansa vuosille 2017-2020. Tämän mukaan vuonna 2020 valtion menot olisivat 55.7 miljardia euroa. Mitä ihmettä? Hallitus on puhunut ja toistanut 4 miljardin säästöohjelmastaan ja mm. eilen Iltalehti otsikoi näin: “Pääministeri Sipilä tyytyväisenä: Neljän miljardin säästöt pitävät“.

Mitkä ihmeen säästöt? Fakta on se että valtion menot kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2020 peräti kaksi miljardia euroa ja tämä siitä huolimatta että hallitus on budjetoinut tulojensa kasvavan 3.4 miljardilla eurolla 49.0 miljardista eurosta 52.4 miljardiin euroon. Näinköhän tuo tulojen kasvu saadaan aikaiseksi kiristämättä kokonaisverotusta?

Minua ihmetyttää tässä monikin asia. Miksi media ei ole tuonut esiin sitä että todellisuudessa mitään säästöjä ei ole? Suomi velkaantuu entisestään siitä huolimatta että verotuloihin on budjetoitu merkittävää kasvua. Miksi oppositio ei vaadi hallitusta merkittäviin lisämenoleikkauksiin ja siten saamaan julkisen talouden velkaantumista kuriin? Minusta näyttää siltä että oppistio Ville Niinistön johdolla vain itkee “merkittäviä” leikkauksia kuukausikaupalla mediassa. Ja luonnollisesti myös tuloerojen kasvusta. Maassa jossa on maailman pienimmät tuloerot, etenkin kun lasketaan nettona ja erilaiset tulonsiirrot ja tuet huomioituina.

Tilanne alkaa olla katastrofaalinen ja seuraavalla hallituksella, jossa aika todennäköisesti on joko Vihreät tai SDP tai kenties jopa molemmat, alkaa olla todella vähän liikkumatilaa. Infa on sitäpaitsi rapistumassa ja menoissa on merkittäviä paineita ja suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja maahan tulevat pakolaisetkin rasittavat taloutta hallituksen mukaan näin: “Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa“. Varmaankin tämä on yksi suuri syy miksi menot ovat nousussa. “Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä.”.

Itse näen suurimmaksi ongelmaksi ihan nämä omat lähinnä keskiluokan maksamat ja keskiluokan ja alemman luokan “nauttimat” tulonsiirrot, mm. asumistuet joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tuolla ongelmalle pitää tehdä jotain. Joko jäädyttää tuet nykytasoilleen, tai leikata niitä tai poistaa pidemmällä aikavälillä kokonaan? Tuet valuvat vain asuntojen hintoihin ja kiristävät veroja. Tulonsiirrot muodostavat ison kannustinloukkuongelman, jossa työtä ei kannata tehdä eikä teettää kun erilaisina tukina tienaa vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin töitä tekemällä.

Valtion talous ei ole ainoa julkisen talouden ongelmapesäke. Myös kunnat ovat velkaantumassa.

Ei hyvältä näytä.

 

Metsolta erinomainen 1Q 2017

Tuesday 25.04.2017

Metso julkaisi tänään erinomaisen 1Q tuloksen ja kurssi nousi 5.69%. Taidanpa tuplata omistukseni seuraavassa sopivassa ostopaikassa. Pääkohdat tulokset:

  • Markkina-aktiviteetti lisääntyi etenkin palveluliiketoiminnoissa
  • Saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia 733 miljoonaan euroon (663 milj. e). Palveluliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 15 prosenttia 496 miljoonaan euroon (433 milj. e)
  • Tilauskanta 1.4 miljardia euroa (1.3 miljardia euroa). Kasvua 7%
  • Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia 648 miljoonaan euroon (601 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia 423 miljoonaan euroon (409 milj. e)
  • Oikaistu EBITA kasvoi 66,4 miljoonaan euroon ja oli 10,2 prosenttia liikevaihdosta (55,7 milj. e ja 9,3 %).
  • Vapaa kassavirta oli 39 miljoonaa euroa (62 milj. e)
  • Metson tase pysyi vahvana, nettovelkaantuneisuusaste oli -4,7 prosenttia (-1,8 % vuoden 2016 lopussa)

Lisäksi yhtiö antoi lievän posarin koskien koko vuotta. Liiketoimintaympäristö paranee (aiempi ennuste oli “hieman parempi”). Erityisen hyvin tänä vuonna kehittyy kaivosteollisuuden palvelut kun laitemyynti vielä laahaa. Flow Control – segmentissä tuotteiden ja palveluiden kysyntä paranee hyvälle tasolle.

Ostin Locheed Martinin osakkeita

Thursday 20.04.2017

Toissapäivänä ostin salkkuuni Lockeed Martinin osakkeita. Yhtiö on kiehtova ja sillä on tuotteita todella moneen eri segmenttiin alkaen sotateollisuudesta kvanttitietokoneisiin. Yhtiön historian kuuluisin tuote lienee vakoilulentokone U2. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti sotateollisuuspuoli Trumpin hallinnon ja NATO:n puolutusbudjettien kasvaessa. Erityisen kiinnostavaa on myös yhtiö panostus kaupalliseen siviilipuolen drone-teknologiaan, sotateollisuusdroneissa yhtiö on jo pidempään ollut mukana.

PE-luku on 15 ja osinkoa maksellaan kolmen kuukauden välein ja osingot ovat selvässä kasvussa. Osinkotuotto-% noin kolme.

Maaliskuussa salkku pysyi paikallaan

Sunday 2.04.2017

Maaliskuusssa katkesi salkkuni viisi kuukautta kestänyt nousuputki. Miinusta ei tosin tullut kuin 0.02% mutta kun etumerkki oli miinus niin nousuputki meni poikki. Salkun tuotto oli -0.37% kuin poistetaan säännöllisesti salkkuuni kuukausittain palkkatuloista säästämäni raha. Tällä hetkellä muuten nettotuloistani menee noin 38% osakesäästämiseen eli rahan siirtämiseen palkkatililtä Nordnetin tilille josta sen kanavoin sijoituksiin. Enemmänkin voisin laittaa mutta olen todennut tämän hyväksi määräksi muun elämän kannalta.

Hävisin maaliskuussa indekseille sillä OMX HEX CAP nousi 1.52% ja Nasdaq 1.48%. S&P500 laski 0.04%. Tosin maaliskuussa salkkuni osakkeista irtosi osinkoa YIT:stä, DNA:sta, Metsosta ja Valmetista ja osinkorahat tulee tilille vasta huhtikuussa. Nordean osinkorahat jo tulivat tilille. Laskeskelin muuten että mikäli salkkuni koostuisi pelkästään Nordeasta ja osinkotuotto sekä osinkoverotus pysyisi nykyiselle levelillä, saisin kutakuinkin saman verran osinkotuottoa nettona kuin mitä nettopalkkatuloni  on tällä hetkellä poislukien osakesäästämiseen laittamani rahat. Eli edellyttäen että Nordean osinkotuotto pysyisi nykyisellään olisin periaatteessa jo nyt taloudellisesti riippumaton mikäli laittaisin kaikki sijoitukset kiinni Nordeaan. Kiehtova ajatus. Mutta katson olevani vasta puolivälissä ja tarvitsevani vielä salkun tuplauksen ennen taloudellista riippumattomuutta. Ja tätä tavoittelen 5-10 vuoden aikajänteellä. Peilaten sijoitushistoriaani katson tämän tavoiteen olevan erittäin realistisen. Toivottavasti onnistuisin seuraavan pörssiromahduksen hoitamaan pienemmin miinuksin kuin vuosina 2001, 2008 ja 2011. Tavoittelen sitä että onnistuisin myymään tämän kohta päättyvän nousukauden huipun tuntumissa ja että onnistuisin ostamaan pörssiromahduksen pohjien tuntumasta. Jos tässä onnistun olen ns. maalissa jo siinä kohtaa kun pörssi on toipunut pohjistaan normileveleilleen.

Salkkuni arvonnousuhistoria vuosittain vuodesta 2001:

2001 -51%
2002 53%
2003 67%
2004 101%
2005 100%
2006 8%
2007 71%
2008 -41%
2009 62%
2010 31%
2011 -28%
2012 1,9%
2013 31,53%
2014 13,59%
2015 13,16%
2016 29,46%

Nordean osinkotuotto-% on tämän päivän kurssilla 6.1%.

Salkkuni sankariosakkeet maaliskuussa:

  • Sandvine +7.7%
  • Cemex +7%
  • Nokian Renkaat +5%
  • Nokia +4% (tosin ostohetkestä vain juuri plussalla)
  • RSX (Venäjä ETF) +3%

salkkuni luuseriosakkeet maaliskuussa:

  • Vincit -9%
  • Softbank -4.5%
  • Nordea -3% (osingon irtoaminen selittää laskun)
  • YIT -3% (osinko irtoaminen selittää laskun)
  • Kahvifutuuri JO -3%

Salkussani on PKC lunastuksen myötä rahaa nyt 27% salkun arvosta. Olisi enemmänkin ellen olisi ostanut Nokiaa kuun viimeisen pörssipäivänä. Käteisen määrä kasvaa huhtikuussa kun osinkorahaa ja Comptelin lunastusrahat tippuvat tilille sekä toki normaali osakesäästöpotti. Ostin maaliskuussa ensimmäisen erän YIT:tä sekä Nokiaa sekä myin DNA:n osakkeet pois salkusta.

Jotenkin tuntuu olevan vaikea löytää ostettavaa pörssistä edelleen. Ja erilaiset indikaattorit alkavat näyttää punaista. Syklin nousuhuippu lähestyy ja sen perässä pörssilasku tai romahdus. Mutta eiköhän tästä vielä nousuhuippu saada ennen sitä ja sitä ei haluaisi missata.

Ostin Nokiaa

Saturday 1.04.2017

Palasin Nokian omistajaksi liki vuoden tauon jälkeen. Nokiat myin pois 22.4.2016 kun alkoi verkkopuolella meno näyttää huonolta. Sain silloin osakkeistani 5.33 euroa. Nyt maksoin Nokioista ostaessani 5.02 euroa. Olisi pitänyt tankata jo loppuvuodesta, sillä marraskuussa Nokioita sai alle 4 euron. Toki näin jälkikäteen kaikki on helppoa, silloin marraskuussa näytti siltä että verkkomarkkina ja Nokia sen mukana tulee käymään aika syvällä ennenkuin 5G investoinnit alkaa. Nyt näyttää siltä että verkkomarkkinan käänne alkaa olla pian käsillä ja osakekurssi ennakoi sitä jo. Toki Ericssonin ongelmat jatkuvat vielä pidempään yhtiökohtaisista syistä johtuen.

Miksi ostin nyt perjantaina? No viimeinen niitti oli tämä tieto. Miljarditilaus Meksikosta uudelta Altan-operaattorilta. 100% markkinaosuus core-verkosta ja 40% markkinaosuus radioverkosta. Loput 60% jakaantuvat varmaan Huawein ja Ericsson välillä. Muitakin positiivisia uutisia on tullut.

Nokia tiedotti myös saaneensa melkein 90% osakkeista Comptel-tarjouksensa taakse. Käytännössä Nokia aikaa hyväksyä tarjoukset ja kalastaa puuttuvat pari prosenttia tavalla tai toisella ja sitten lunastavansa loput osakkeet ja poistamalla Comptelin pörssistä sen jälkeen.

Nokian Renkailla uusi toimitusjohtaja

Tuesday 28.03.2017

Nokian Renkaat löysi uuden toimitusjohtajan omasta hallituksestaan. Hille Korhonen, joka on tällä hetkellä Alkon toimitusjohtaja, aloittaa 1.7 uutena toimitusjohtajana. Markkinan ensi tuomio oli negatiivinen, toki muukin pörssi oli laskussa silloin. Mutta päivän päätteeksi NR päätyi 0.46% kurssinousuun.

Yhtiö ja sen strategia on siis uudelle toimarille hyvinkin tuttu.

Ericssonin alamäki syvenee

Tuesday 28.03.2017

Ericsson ilmoitti tänään uudistuneesta rakenteestaan ja strategiastaan sekä isoista alaskirjauksista näistä johtuen sekä myös negatiivisesta kehityksestä johtuen asiakasprojekteissa 1Q:n aikana. Liekö kyseessä osittain Nokian aiemmin ilmoittama merkittävä markkinaosuuden nousu UK:ssa nimenomaan Ericssonin kustannuksella? Sanoisin että todennäköisesti juuri näin on asia.

Ericsson tavoittelee vuonna 2018 operatiivisen marginaalinsa tuplaamista (vähintään) poislukien kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut vuodesta 2016 jolloin operatiivinen marginaali oli 2.8% ja vuonna 2015 9%.

Nokian osakkeen ostaminen ei välttämättä olisi huonompi idea.

Myin osakeanti-DNAt pois

Tuesday 28.03.2017

Idea DNA sjoituksessa oli lähinnä rahastaa osakeannilla ja sehän onnistui kivasti ja lisäksi sain osinkoakin mukavasti. DNA:n PE luku on mielestäni aika korkea kasvunäkymiin nähden. Siksi päädyin myymään.

Helmikuussa maltillista nousua

Wednesday 1.03.2017

Salkkuni arvo jatkoi nousussa helmikuussa, tosin maltillisessa sellaisessa. Arvonnousua kertyi 0.63% kun tuotto oli 0.27%. Samaan aikaan verrokki-indeksit nousivat salkkuani rivakammin: OMX HEX Cap nousi 2.65%, Nasdaq 3,74% ja S&P500 3.73%.

Salkkuni sankariosakkeet helmikuussa:

  • Comptel +31%
  • Vincit +12%
  • DNA +8%
  • Nokian Renkaat +7%

Salkkuni luuserit:

  • Cemex -9%
  • Kahvifutuuri JO -7%
  • Venäjä (RSX) ETF -6%
  • Softbank -4%
  • Oshkosh -2.5%
  • Metso -2%

Helmikuun isoin uutinen koskien omia sijoituksiani oli Nokian ostotarjous Comptelista, jonka juuri hyväksyin.Se nosti Comptelin kurssia 30%. Harmi vaan että yhtiön tankkaus oli kesken. Etukäteen olin ajatellut ostavani sitä lisää 1-2 samankokoista erää mitä vuoden alussa ostin. Nyt vaan Nokia ehti ensin. Vincit nousi myös huimasti, vaikkakin hieman kuun lopussa tulosjulkistuksensa jälkeen pikkaisen laski. Laskijapuolella oli yllättävän koko tungos helmikuussa ja aika isoilla prosenteilla.

Salkkuni ulkopuolelta mainittakoon Nokia joka nousi 16.6% eli 4.15 eurosta 4.84 euroon. Olisiko käänne ja pohjat jo nähty? Rajeev Suri kommentoi muutama päivä sitten että verkkomarkkinoiden pohjat nähdään tänä vuonna. Nokia myös tiedotti saaneensa ison tilauksen Telefonicalta UK:sta, joka Surin mukaan pienentää Ericssonin markkinaosuutta. Myös 5G rautatoimitukset USA:ssa alkavat jo tänä vuonna. Pitääpä alkaa harkita Nokiaa salkkuun.

Maaliskuussa pitää katsella lisää ostokohteita tai ostaa lisää jo nyt omistamiani osakkeita. Käteistä kun tulee PKC:n ja Comptelin lunastuksista kuun lopussa ja kun sitä käteistä on jo muutenkin 13% salkusta. Aloitin jo tänään ja ostin ensimmäisen erän YIT:tä. Ihan kivasti oli hinta laskenut siitä kun lokakuussa myin 7.73 euroon.

Nokian 4Q oli yllättävän hyvä

Sunday 12.02.2017

Nokia raportoi 4Q tuloksensa jo 2.2. ja nyt vasta bloggaan siitä. Eipä ole moista tapahtunut aiemmin tämän blogin historian aikana. No sattuuhan sitä. Pääpoiminnat:

  • 4Q EI-IFRS Liikevaihto 6.7 miljardia euroa (7.7 miljardia). Laskua 13%
    • Networks 6 miljardia (7). Laskua 14%
    • Nokia Technologies 0.31 miljardia (0.41). Laskua 25%
    • Yhteiset toiminnot 0.34 miljardia (0.25). Kasvua 34%
  • 4Q Bruttokate 42.0% (42.4%)
  • 4Q EI-IFRS liikevoitto 940 miljoonaa euroa (1.27 miljardia). Laskua 27%
    • Networks 854 miljoonaa (1.1 miljardia). Laskua 22%
    • Nokia Technologies 158 miljoonaa euroa (311). Laskua 49%
    • Konsernin yhteiset toiminnot -73 miljoonaa euroa (-129 miljoonaa euroa)
  • 4Q liikevoittoprosentti 14.0% (16.6%)
  • 4Q IFRS liikevoitto 317 miljoonaa euroa (643 miljoonaa). Laskua 51%
  • Nettokassa 5.3 miljardia euroa

Nokian liikevaihdon lasku oli sitä luokkaa mitä odottelinkin, mutta kannattavuus yllätti positiivisesti. Ei-IFRS Bruttokate, liikevoittoprosentti ja liikevoitto olivat todella hyviä ottaen huomioon liikevaihdon laskun. Toki fuusion ja väenvähennyksen ja muiden kustannussäästöjen aiheuttamat “kerta”luonteiset kulut näkyvät IFRS-luvuissa.

Nokia arvioi tuloksensa paranevan vuonna 2017 vaikka liikevaihto laskee. Kustannussäästöt ja muut optimoinnit näkyvät hienosti viivan alla. Nokia uskoo myös että sen kate kasvaa sekä vuonna 2017 että sen jälkeenkin. Fuusio ALUn kanssa on edennyt hämmästyttävän hyvin.

Meawhile in Sweden. Ericsson julkaisi oman tuloksensa jo 26.1:

  • Ericssonin 4Q liikevaihto oli 6.9 miljardia euroa. Laskua 11%
  • 4Q bruttokate oli 26.1% (29.4% kun poistetaan kertaluonteisten erien vaikutus)
  • Operatiivinen tappio 30 miljoonaa euroa (kertaluonteiset poislukien op. voitto oli 460 miljoonaa euroa
  • Operatiivinen voittoprosentti -0.4% (kertaluonteiset erät poistettuna 6.7%)
  • Nettokassan koko kutistui 24% ja oli 3.3 miljardia euroa.

Nokia oli siis selvästi kannattavampi kuin Ericsson 4Q:lla. Ericssonin osinko laskee reilusti yhteen kruunuun osaketta kohden entisestä 3.7 kruunusta. Näkymistään Ericsson ei nähdekseni maininnut mitään. Molemmat yhtiöt kärsivät operaattorien investointiohjelmien paussista 3G/4G verkkojen rakennuksen ja laajennuksien jälkeen ennenkuin 5G verkkojen investoinnit alkaa. Kasvua ei siis ainakaan pariin vuoteen ole oikein luvassa liikevaihtoon eikä oikein tulokseenkaan. Siksi en ainakaan tällä hetkellä omista Nokiaa, joka näistä kahdesta yhtiöstä on selvästi parempi.