Nordean hallituksen esitys yhtiökokoukselle julkaistiin tänään. Esityksessä on mukana iso, 350 miljoonan kappaleen omien osakkeiden hankintasuunnitelma. Tuo on 9.6% koko osakekannasta. Toteutuessaan täysimääräisenä tuo tarkoittaisi että osinkotuotto kasvaisi samaiset 9.6% ensi keväästä lähtien ilman että voitto kasvaa. Nordean osake noussee tänään reippaasti tuon takia.
Nordea on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus.
Vuosi 2023 käynnistyi erinomaisesti reippaalla tammirallilla. Salkkuni arvo kasvoi 6.4% tuoton ollessa 6.2%. Voitin verrokki-indeksistä OMX HEX CAP PI:n joka nousi 3.2%, S&P500:n päädyin kutakuinkin tasan sen noustessa 6.2% ja hävisin Nasdaqille, joka nousi 10.7%. Oli kiva saada kunnon nousu heti vuoden alkuun ja saada siten erinomainen startti.
Salkkuni sankariosakkeet:
Salkkuni luuseriosakkeet:
Laaja-alaista nousua siis ja isommin laski vain Lockheed Martin, kumma kyllä.
Osinkoa salkkuuni tuli Lockheed Martinilta ja Venäjä ETF:ltä (RSX). Tai ei tuo mikään osinko ollut Venäjältä vaan ETF:n lopettamiseen liittyvä käteisen jako osakkaille. Koska venäläisillä osakkeilla tai ETF:llä ei voi käydä kauppaa niin ETF lopetetaan eli käytännössä sen arvo menee nollaan. On mielenkiintoista että mitä tapahtuu rahastoyhtiön venäläisten yhtiöiden omistuksille. Jos ja kun niillä joskus tulevaisuudessa taas käydään kauppaa, niin rahastoyhtiölle tupsahtaa kiva potti osakkeita, jotka eivät enää liity mihinkään ETF:ään. Jokatapauksessa tämä oli käytännössä toinen salkkuuni osunut konkurssi. Se ensimmäinenhän oli listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo viime vuonna. Onneksi en olluut sijoittanut RSX:ään kovin paljon rahaa ja se sentään maksoi usean vuoden ajan osinkojakin ettei koko summa mennyt hukkaan. Ja tappiothan voi hyödyntää verotuksessa. En aio enää koskaan tässä elämässä sijoittaa venäläisiin osakkeisiin tai ostaa mitään venäläistä. Pitäköön tunkkinsa.
Pitkästä aikaa tuli myös myytyä osakkeita. Myin Nokiat pois pari päivää ennen tulosta, mikä oli virhe. Olisi pitänyt myydä vasta tuloksen jälkeen tai jäädä vielä hetkeksi holdaamaan. Ensi vuosi voi olla kasvun kannalta haasteellinen yhtiölle. Ostin lisää Ali Babaa ja ekan erän Microsoftia, joka hyötynee AI panostuksistaan. Kiinassa tämä vuosi lienee vahvan kasvun aikaa koronarajoitusten purkamisen jälkeen kunhan ihmiset ovat sairastaneet koronan kertaan pariin ja eloonjääneet sitten palaavat arkeen.
Salkkuun jäi tammikuun lopulla käteistä alle 9% ja ostanen melko pian salkkuni all-in asentoon ottamaan vastaan osinkoja, jotka sitten uudelleensijoitan osakkeisiin samalla kun lisää kuukausittain palkkarahaa osaketilille.
Tuloskausi on alkanut hyvin ja niin myös helmikuu.
No niin nousevat korot tekivät sen mitä pitikin ja Nordea teki 4Q:lla huikean tuloksen. Pääkohdat:
Tämähän meni juuri kuten olin ajatellutkin eli korkokate nousee ja luottotappiot eivät kasva. Palkkiuotuottojen lievä lasku koska osakemarkkinat laskivat viime vuonna. Voi olla että jos osakemarkkinoiden nousu nyt jatkuu, niin palkkiotuototkin lähtevät kasvuun. Tai itseasiassa 4Q meni paremmin mitä 3Q:lla vielä odotin.
Kulut kasvoivat hieman odotetettua enemmän:
Normaalia suurempi kasvu johtui inflaatiosta, teknologiaan ja riskienhallintaan tehdyistä lisäinvestoinneista sekä tietyistä eristä, jotka eivät näy vertailuluvuissa, mukaan lukien Topdanmark Livsforsikringin yritysostoon liittyvät transaktiokulut. Riskienhallintaan viimeisellä neljänneksellä tehdyt lisäinvestoinnit suuntautuivat talousrikollisuuden torjuntavalmiuksiin ja IT-järjestelmien toimintavarmuuteen.
Nordean osake nousee tänään reippaasti. Korkokatteen nousu vielä jatkuu ja nostaa kuluvan vuoden tulosta. Saas nähdä että aloittaako yhtiö jälleen omien osakkeiden ostotkin jossain vaiheessa vuotta.
Reippaasti nouseva osinko tukee tavoitettani kasvattaa koko salkun osinkotuottoa 15% tänä vuonna. Osinkoa jaetaan 72% mikä on osinkopolitiikan ylärajalla ja vähän ylikin kun muistaakseni 70% on se yläraja. Kuvastaa Nordean luottoa siihen että tulos kasvaa tänäkin vuonna. Toki Nordean ydinvakavaraisuussuhde on edelleen korkea eli rahaa riittää jaettavaksi tai omia osakkeita voidaan ostaa mitätöitäväksi. Osinkotuottoprosentti on 7.4% nykykurssilla 10.856 euroa. Tosin osakekurssi nousee selvästi päälle 11 euron tänään. PE-luku nykykurssilla on 9.9.
Nordea on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus ja tänään sen osuus salkusta kasvaa entistäkin suuremmaksi.
S-Pankki antoi tänään positiivisen tulosvaroituksen koskien vuotta 2022.
Alustavien, tilintarkastamattomien lukujen mukaan S-Pankin-konsernin liikevoitto oli lähes 45 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vuonna 2021 liikevoitto oli 24,8 miljoonaa euroa.
S-Pankki arvioi aiemmin (10.11.2022) julkistamassaan osavuosikatsauksessa koko vuoden 2022 liikevoiton ylittävän selvästi vuoden 2021 tason.
Aiemmin ennustettua parempi tulos johtui korkotason nousun positiivisesta vaikutuksesta S-Pankin korkokatteeseen. Korkotason nousu vaikutti korkokatteeseen erityisesti vuoden jälkipuoliskolla.
OP nosti tänään tavoitehintaansa Nordealle 13.0 euroon. Osakekurssi on nyt 10.6 euroa. Nousuvaraa siis 22.6% jos tuo toteutuu. Nordeaan ja muuhun pankkisektoriin vaikuttaa sama korkokatteen nousu korkotason noustua. Vielä ei ole luottotappiot lähteneet nousuun.
Nordea on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus ja julkaisee 4Q tuloksensa ja osinkoehdotuksensa 2.2. Samana päivänä tulee myös Konecranesin 4Q tulos. Nordean osinko tulee kasvamaan viimevuotisesta 0.69 eurosta varmaan ainakin 10% jo pelkästään omien osakkeiden määrä vähentymisen ansiosta. Jossain näin arveluita 0.8x suuruisesta osingosta.
Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.
Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.
Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.
Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.
Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.
Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.
Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.
Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.
Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.
Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%
Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.
Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.
Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.
Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?
Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.
Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.
Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:
Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.
Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.
Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.
Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:
Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.
- Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
- Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%
Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia
Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!
Erinomaista sijoitusvuotta 2023!
Salkkuni arvo kasvoi marraskuussa 2.1% tuoton ollessa 1.9%. Verrokki-indeksit kasvoivat seuraavasti: Nasdaq 4.4%, S&P500 5.4% ja OMX HEX CAP reippaasti 6.6%. Hävisin siis tällä kertaa indekseille. Vuoden alusta ja samalla kuun lopun ATH:sta salkkuni arvo on laskenut 8.4%.
Salkkuni sankariosakkeet:
Salkkuni luuseriosakkeet:
Harvoin näkee salkussani kuukaudessa tuollaista nousua mitä Spinnova teki. Harmi vaan että siinä ei ole kiinni rahaa kuin hiluja. Indekseille hävisin kun salkkuni suurimmilla painoilla olevat Nokia ja Nordea nousivat verkkaisesti samalla kun Softbank hieman laski.
Marraskuussa osinkoa maksoivat tililleni Nokia ja Oshkosh. Joulukuussa tulee osinkoa ainakin EWZ:lta ja iso tuleekin sekä Lockheed Martinilta. En ostanut pääsalkkuuni mitään mutta ostin hieman lisää Nordnet indeksirahasto Suomea yhteen sivusalkkuuni. Se ei näy blogin seurannassa mitenkään, sillä se seuraa vain pääsalkkua. Sinällään sivusalkuissa alkaa olla rahaa noin 10% pääsalkusta ja uskon että niiden arvo yli tuplaa neljässä vuodessa. En myynyt mitään.
Inflaatio näyttää olevan pysähtymässä tai jo kääntynyt laskuun. Koronnostot tulevat olemaan pienempiä ja niiden loppu häämöttää näkyvissä. Se on hyvä uutinen osakkeille. Ensi vuonna nähdään taantuma, jonka uskon olevan lyhyen. Osakkeet katsovat eteenpäin ainakin sen 6kk joten jos näin tosiaan käy että taantumasta tulee lyhyt ja kevyt, nähdään ensi vuonna osakekursseissa nousua. Uskoisin että nousu jatkuu myös joulukuussa. Voi olla että vetovuoroon palaavat teknologiaosakkeet tämän vuotisen laskun jälkeen.
Syyskuun 11.2% laskun jälkeen odottelin rekyyliä ja sellainen sieltä tulikin salkun arvon noustessa 11.4%. Ihan ei kuitenkaan päästy elokuun lopun lukemiin euroissa. Erinomainen kuukausi ja kovin usein ei salkun arvo kasva kuukausitasolla kaksinumeroisesti, viimeksi huhtikuussa 2020 jolloin tuli koronamaaliskuun jälkeen 12.1% nousua. Päihitin lokakuussa indeksit melko selvästi, sillä S&P500 nousi 7.9%, OMX HEX CAP nousi 5.1% ja Nasdaq 3.9%. Salkun tuotto oli 11.1%. Vuoden alusta on salkkuni miinuksella 10.3%
Salkkuni sankariosakkeet:
Salkkuni luuseriosakkeet:
Käteistä ei salkussa juuri ole. Osinkoa tuli Puuilolta. Ostin lopuilla rahoilla lisää Sampoa. 3Q tulosjulkistuskausi sujui toistaiseksi todella hyvin, Sammon tulos taitaa tulla huomenna keskiviikkona.
USA:ssa isot teknologiosakkeet saivat turpiinsa lokakuussa odotettua huonompien tulosten myötä, jossa osansa mm. dollarin vahvistumisella. Konecranes sensijaan hyötyi siitä merkittävästi. Nasdaqin heikkoudessa muihin indekseihin nähden näkyy juurikin isojen teknojen huono kuukausi. Teslan osakkeeseen vaikutti varmasti myös Elon Muskin Twitter-kaupat.
Inflaatio jatkui vahvana ja korot jatkavat nousussa. USA:n ISM indeksi laski 50.2:een. Lähellä ollaan jo taantumaindikaation kanssa.
Nordea julkaisi tänään erinomaisen 3Q 2022 tuloksensa. Osakekurssi laski 0.12%. Tässä pääkohdat:
Omavaraisuuden lasku selittyy omien osakkeiden ostolla. Pääomaa siis palautettiin siten omistajille. Ja tämähän on siitä hyvä tapa että osakekohtaiset luvut paranee kuten osinko per osake.
Nordean eps oli 4Q 2021:lla 0.26 ja se noussee ehkä ainakin 0.29 euroon joten koko vuonna tulisi 1.05 euroa. Nordean osinkopolitiikka on maksaa 60-70% tuloksesta osinkoina joten osinko olisi 0.63 euron ja 0.735 euron välillä. Uskoisin sen olevan tuolla yläputkessa kun osakkeiden määräkin vähenee. Nykykurssilla 9.454 euroa on PE-luku arviolta 9 ja osinkotuotto 8.2%. Ensi vuonna korot edelleen nousevat ja siten korkokate kasvaa. Toki se voi aiheuttaa ongelmia palkkiotuotoille ja luottotappiotkin voivat hieman kasvaa. Mutta näillä näkymin Nordean tulos kasvaa ensi vuonnakin.
Nordea on salkkuni suurin yksittäinen sijoitus.
Nokia tiedotti tänään saaneensa merkittävän 5G diilin Intiasta Reliance Jio – operaattorilta. Verkon pitäisi olla maailman suurimpia. Myös Ericsson tiedotti saaneensa diilin. Nokialle Reliance Jio on uusi asiakas ja tämä tulee nostamaan Nokian globaalia markkinaosuutta ja koska rakennetaan maailman yhtä suurinta 5G verkkoa, on tilauksen arvokin jossain 5 ja 10 miljardin dollarin välissä. Toki kate on varmasti pienempi mitä Pohjois-Amerikasta irtoaa. Nokia on Intian kolmen suurimman operaattorin toimittaja.
*EDIT* Reliance Jio on sekä Ericssonille että Nokialle uusi asiakas. 4G verkon toimittaja oli Samsung. Tuo on sinällään mielenkiintoista kun jotain huhuja on kuulunut että Samsungilla olisi USA:ssa ollut vaikeuksia saada verkot toimimaan ja rakennettua ne sopimuksen mukaisella tavalla. Mikäli Samsungilla on isompiakin vaikeuksia, voi se sataa Nokian laariin 5G markkinaosuuden kasvuna USA:ssa.
Torstaina Nokia julkistaa 3Q tuloksensa. Myös Nordea julkaisee tuloksensa silloin. Eiköhän sieltä ole hyvää luvassa molemmille.
Tänään oli kova nousupäivä. Salkku on vajan 2% nousussa. Parhainta vauhtia pitävät Bioretec, Ali Baba sekä Norrhydro.
Syyskuu oli todella huono sijoituskuukausi. Salkkuni arvo laski 11.2% tuoton ollessa -11.7%. Samaan aikaan verrokki-indeksit laskivat vähemmän: OMX HEX CAP -7.3%, S&P500 -9.3% ja Nasdaq – 10.5%.
Salkkuuni osui historiani ensimmäinen konkurssi Pyynikin Brewining ja sillä toki oli oma vaikutuksensa huonoon syyskuuhun. Ilman konkurssia kuukausilasku olisi jäänyt alle kymmeneen prosenttiin. Yllätyksenä tämä konkurssi ei tullut, mutta huono maku tästä jäi. Johtaminen oli huonoa ja toiminta muutenkin amatöörimäistä. Tuotteet ja brändi erinomaisia. Voi olla että konkurssipesän ostaneen tahon myymiä Pyynikin oluita ei tule osteltua, sen verran paha maku koko touhusta jäi. Saa nähdä. Ainakaan hetkeen ei tarvitse, kun jääkaapin ja keittiön Pyynikki-varastot on vielä varsin hyvässä iskussa. Eivät lopu ainakaan kuluvan vuoden aikana.
Salkkuni sankariosakkeet:
Salkkuni luuseriosakkeet:
Salkun ulkopuolelta mainittakoon Fortum, joka nousi syyskuussa 34%. Myin erittäin huonolla ajoituksella omat osakkeeni pois. Harmi kun hermo ei pitänyt. Nokian Renkaat painui alle kymmenen euron, mitä ennustelin huhtikuussa kun yhtiön kurssi oli 13.55 euroa. Etteplan painui 16% kun yritysosto Ruotrista kariutui.
Minulla on excelissä heinäkuusta 2007 alkaen kuukausikirjanpito salkkuni kehityksestä. Yli 15 vuotta siis. Tuona aikana salkkuni on laskenut yli 10% kuukausitasolla kuusi kertaa aiemmin, tämä oli siis seitsemäs kerta. Edellisen kerran näin kävi maaliskuussa 2020 jolloin koronavirus lähti leviämään globaalisti ja sitä edellinen kerta oli toukokuussa 2012. Kahtena kerta näin kovan laskun jälkeen on nähty iso rekyyli ylöpäin, kerran on menty iso vauhtia alaspäin edelleen.
Syyskuun teemat olivat Ukrainan sota (Venäjä päätti anneksoida osittain valtaamansa alueet järjestämiensä naurettavien valevaalien jälkeen ja maassa on käynnissä osittainen liikekannellapano tuossa “kolmen päivän erikoisoperaatiossa”), inflaatio jyllää. Euroalueen inflaatio nousi jo tasan kymmeneen prosenttiin syyskuussa. Britanniassa on talousongelmia. Markkinoilla liikkuu huhuja Credit Suissen ja Deutsche Bankin ongelmista. Öljyn hinta sentään on laskussa ja OL3 tuotanto on saavuttanut täyden tehonsa. Dollari vahvistui 2.4% ja yhdellä dollarilla saa enää 0.98 euroa. 12kk euribor on jo 2.6%.
Ensi talvena monien ihmisten käytettävissä olevat rahat menevät kohoaviin lainakorkoihin ja sähkölaskuihin. Ruoka kallistuu. Bensa on jo kallista. Jää uudet telkkarit, kännykät ja ravintolaillalliset väliin. Asuntomarkkina hiipunee kuten asuntojen hinnat. Apple kertoi pienentävänsä tuotantoaan.
Oman salkun osalta loppuvuonna posarin saattavat antaa Nokia, Nordea ja Sampo. Puuilo jo antoi. Ekaa hyödyttää dollari ja hyvä kysyntä sekä yhtiön parantunut tehokkuus. Nordeaa hyödyttää nousevat korot ja Sampoa nousevat vakuutusmaksut. Ne kaikki myös ostavat omia osakkeitaan mitätöitäväksi ja siten tulevaisuuden osinkovirrat ovat parempia joka vuosi. Ensi vuonna uskon Nokian nostavan reilusti osinkoaan. Nordean osinko nousee myös. Sampoa aion ostaa lisää ja ostin sitä jo syyskuussa. Nokiaa ostin myös lisää syyskuussa. Fortumit myin pois. Muita kauppoja en tehnyt. Osinkoa tuli Lockheed Martinilta.
Osakemarkkina, talous ja turvallisuustilanne Euroopassa näyttävät huonoilta. On vaara että sota eskaloituu. Itämerellähän Venäjä jo järjesti sotilaallisen operaation räjäyttämällä Nord Stream – kaasuputkensa. Niitä ei toivottavasti koskaan uudelleenrakenneta. Venäjän sotilaallinen voima on liikekannallepanosta huolimatta niin heikkoa että aloite on Ukrainalla jonka valtaa takaisin menettämiään alueita. Tappio ei ole mahdollisuus Putinille. Käyttääkö Venäjä taktisia ydinaseita vai loppuuko Putinin hallinto? Voi vaan kuvitella jälkeä myös pörssissä mikäli ydinaseet otetaan käyttöön edes rajoitetusti. Toisaalta jos Putin syrjäytetään ja maassa alkaisi demokratiakehitys, nousisi pörssi valtavasti.
Rakas sijoituspäiväkirjani 