Elokuun alussa kelit olivat kohdillaan ja kesäloman loppupuoli käsillä mutta lomailun ja rentoutumisen sijaan huomasin vilkuilevani osakekursseja vähän turhan usein. Osakemarkkina oli kovassa laskussa USA:n velkakattosekoilun ja Euroopan velkaisimpien maiden bondikorkojen kohotessa aina uusiin korkeuksiin. Vola oli selvästi kasvamassa ja pienen paniikin maku alkoi hiipua uutisotsikoihin ja sijoituspalstojen keskusteluihin. Monilla, kuten itsellänikin, oli vielä tuoreessa muistissa vuoden 2007 loppupuolelta alkanut syvä finanssikriisistä alkanut taantuma.
Useamman laskupäivän jälkeen olin tilanteessa jossa totesin että salkkuni koostumus ei sovi tähän markkinatilanteeseen ollenkaan. Konepajat, muutamat lujaa nousseet osakkeet, viennistä riippuvaiset firmat ja BRIC-maiden ETF:t eivät ole ihan pieniriskisin salkku tilanteessa jossa ulkomaiset sijoittajat vetävät rahojaan pois reuna-alueen pörsseistä. Kun salkkuni oli laskenut muutamassa päivässä 15% päädyin muutaman tunnin pähkäilyn jälkeen aurinkoisena päivänä myymään salkun tyhjäksi tietäen riskin että saatan myydä osakkeeni pohjilla. Joko paikallisessa pohjassa tai jopa pidempiaikaisessa pohjassa. Mutta toisaalta myymällä nyt ja ostamalla salkun täyteen mahdollisesti tulevan taantuman pohjalla saisin ostaa osakkeita kymmenien prosenttien alennuksella nykyhinnasta ja tienaamalla satojen prosenttien voiton seuraavan bull-markkinan huipulle. Jos tämä haisee, maistuu, näyttää ja tuntuu taantumalta niin se voi hyvinkin olla taantuma mikä näköpiirissä häämöttää. Yhtä hyvin voin olla väärässäkin ja sitten ollaankin tilanteessa jossa juna kiihdyttää asemalla kyydissään tyytyväisiä osakkeenomistajia ja minä värjöttelen asemalla ja mietin että hyppäisinkö kalliiseen taksiin ja ajan sillä seuraavalle asemalla odottamaan junaa vai jäänkö vain asemalle odottamaan vielä parempaa junaa ja sen minkinnahkapenkeillä varustettua salonkivaunua ja sen minihameisia junaemäntiä. Mutta elämä ja sijoittaminen on riskienhallintaa. Helpoksi tätä harrastusta ei voi sanoa mutta siinäpä tämän viehätys piileekin.
Tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen kuun alkupuolella suorittamaani salkun tyhjennykseen siitä huolimatta että salkkuni olisi suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä se olisi ilman myyntiä. Elokuun lopulla nähty kova nousu nosti kurssit keskimäärin takaisin myyntihintoihini kun kurssit olivat jo parhaimmillaan jotain 15% myyntihintojani alempana keskimäärin. Uskon että elokuun lopulla nähty nousu oli jonkinlaista “ikkunasomistusta” tai jonkinlaista bear-market rallia jota spekulaatiot QE3:sta kiihdyttivät. Makrodata on huonoa ja tuntuu huononevan koko ajan, Suomessa pari isoa firmaa (Nordea ja UPM) YT-neuvottelee näkyvällä tavalla ja tämä tuskin jää valitettavasti tähän. BKT ennusteita hilataan alaspäin koko ajan ja silti ne ovat mielestäni tässä tilanteessa aivan ylioptimistisia. Uskon siis siihen että valitettavasti olemme menossa kohti taantumaa ja tämä voisi olla pahempi asia kuin edellinen taantuma sillä elvytysvarat ovat monessa maassa käytetty loppuun.
Se hyvä puoli salkun tyhjennyksestä on että uuden salkun voi rakentaa tyhjältä pöydältä ja miettiä rauhassa osakkeet jotka maksavat hyviä osinkoja, pärjäävät hyvin eri markkinatilanteissa ja joiden tulevaisuus näyttää valoisalta. Muutoksia on tulossa vanhan salkkuni koostumukseen. Se on jo täysin varma että PBD ETF:ää ei enää salkkuuni tule. Myös Fortumin ostaminen on erittäin epävarmaa sen pääomistajan, Suomen valtion, typerän politiikan vuoksi. Typerät puheet ja aikomukset windfall-veroihin, ydinvoimakielteisyys jne. eivät houkuttele omistamaan osaketta. Luulin että suurin riski osakkeessa liittyisi Venäjään mutta näyttäisi siltä että se liittyykin Suomeen.
Tietysti kauhean tyytyväinen en voi olla sillä elokuussa salkkuni arvo putosi heinäkuun lopulta 15% ja salkkuni on vuoden alusta laskenut 24%. Mietin myymistä jo pitkään, oikeastaan toukokuusta lähtien suunnittelin salkun ajallista keventämistä kun alkoi näyttää siltä että härkä on juoksunsa juossut mutta en myynyt kun ajattelin ahneuksissani ottaa vähän lisää voittoa ja myydä vasta sitten. Suunnittelin ja päätin jopa myyntihinnan etukäteen Metsossa ja muutamassa muussakin ja kun hinta saavutettiin en tietenkään myynyt vaan aattelin ottaa vähän lisää päälle.
Uskoisin ostavani pitkään salkkuun osakkeita salkkuuni vasta ensi vuoden puolella. Sitä ennen saatan tehdä lyhyen aikavälin osakekauppaa mutta se on vaikeaa ja aivan oma taiteenlajinsa ja myös aika stressaavaa joten voi hyvin olla etten lähde lyhyeeseen kaupankäyntiin sekoilemaan. Laitan mieluummin vaikka pitkävetoja vetämään.
Viime taantuma alkoi vuoden 2007 lopulla ja silloin osakekurssit aloittivat laskunsa oikeastaan käsi kädessä ISM PMI indeksin kanssa. ISM PMI laski aika jyrkästi ja alimmillaan indeksi oli 33.3 pistettä joulukuussa 2008. Osakekurssien pohjat nähtiin kolme kuukautta myöhemmin ja muutamia kuukausia myöhemmin elokuussa ISM PMI kiipesi takaisin päälle 50:n. Tämän kevään kurssihuippu nähtii toukokuussa ja huhtikuussa ISM PMI oli lähellä helmikussa nähtyä indeksin huippuarvoa tässä bull-markkinassa. Indeksi on laskenut huolestuttavasti seuraavanlaisesti jo lähellä 50 pisteen rajaa mikä on rajana sille että kohoaako vai laskeeko USA:n teollisuusaktiviteetti. Uusia tilauksia, tilauskantaa ja teollisuustuotantoa kuvaavat osaindeksit ovat jo alle 50:n. Alle kokonaisindeksin kehitys:
- helmikuu 61.4
- maaliskuu 61.2
- huhtikuu 60.4
- toukokuu 53.5
- kesäkuu 55.3
- heinäkuu 50.9
- elokuu 50.6
Ollaanko syyskuussa jo reilusti alle 50:ssä? Alle 50 arvot ovat yleensä indikoineet taantumaa. Muutamia poikkeuksia on. Katso itse (kuvasta puuttuu vielä elokuun luku).

Elokuussa blogini teki uuden kävijäennätyksen. Vanha ennätys oli 23 691 käyntiä tammikuussa 2011 kun nyt elokuussa käyntejä oli 27 914. Elokuun kurssirytinä laittoi sijoittajat hakemaan informaatiota ja näkemyksiä blogeista. Täältä sai tämmöisiä näkemyksiä tällä kertaa.
Elokuussa eniten siipeensä saivat entisen salkkuni osakkeista:
- Rautaruukki 24%
- Metso 23%
- Nokian Renkaat 20%
- PKC 16%
- Kemira 14%