Pankkikriisi laski maaliskuussa salkun arvoa 5.2%

Salkkuni arvo laski maaliskuussa 5.2% tuoton ollessa -5.4%. Verroindekseissä OMX HEX CAP PI laski 4.5% kun taas S&P500 nousi 3.5% ja Nasdaq peräti 6.7%. Toki salkkuni kuukausikehityksessä näkyy se että viidestä osakkeesta irtosi osinko ja nämä tuloutuu vasta huhtikuussa. Eli ihan noin huonosti ei mennyt kuin mitä tuo -5.2% antaa ymmärtää,

Salkkuni sankariosakkeet:

• Bioretec +27.8%. Yhtiö sai FDA hyväksynnän traumaruuvilleen. Ensimmäisenä yhtiönä USA:ssa.
• Microsoft +15.6%. AI hype.
• Ali Baba +13.6%. Yhtiö jakaantuu kuuteen osaan ja Kiinan regulaatio hellittää. Nousu jatkunee.
• Xtrackers Artificial Intelligence & Big Data UCITS ETF 1C (XAIX) +6.4%
• Nokian Renkaat +5.7% ostohinnasta
• Vincit +5.1%

Salkkuni luuseriosakkeet:

• Nordea -17.8%. Pääsyy salkun laskuun maaliskuussa. Pankkikriisi ja osingon irtoaminen.
• Kreate -7.0%
• Gofore -6.1%
• Sampo -5.6%
• Softbank -5.4%
• Spinnova -5.0%
• Konecranes -4.1%

Osinko irtosi maaliskuussa salkkuni suurimmasta omistuksesta Nordeasta, sekä myös Goforesta, Konecranesista, Kreatesta ja Nesteestä. Nämä tuloutuu vasta huhtikuussa. Kvartaaliosinkoa virtasi huhtikuussa tilille Lockheed Martinilta ja Microsoftilta. Olen asettamassani tavoitteessa kasvattaa tänä vuonna osinkoja vähintään 15%.

Kävin kauppaa normaalia enemmän maaliskuussa. Ostin Vincitin, Nordean, Konecranesin ja pitkästä aikaa Nokian Renkaiden osakkeita salkkuuni ja käteisen osuus pieneni. No huhtikuussa käteistä on enemmän kun osinkorahaa virtaa tilille ja teen taas normaali talletuksen tilipäivänä palkkatililtä.

Pankkikriisi väritti maaliskuuta. Se laski pankkiosakkeiden arvoa globaalisti. Toisaalta se on pitkäaikaiselle Nordea – sijoittajalle vain hyödyksi mikäli ei tosiaan aiheuta oikeita ongelmia Nordean toiminnalle ja sen kannattavuudelle. Pitkässä juoksussa minua kiinnostaa Nordeassa lähinnä sen osinkovirrat. Mikäli Nordea saa ostettua omia osakkeitaan “alennuksella” se parantaa hieman odotetua enemmän Nordean osinkovirtoja tulevaisuudessa. Ja itsekin ostin hieman lisää osakkeita, mikä toki parantaa niitä osinkovirtoja myös. Ensi keväänä Nordea maksanee 10% paremmat osingot jo pelkästään omien osakkeiden mitätöinnin takia.

Huhtikuussa odotan salkkuni nousevan. Pankkikriisi alkaa helpottaa ja osinkorahaa virtaa sisään. Inflaatiokin alkaa osoittaa heikkenemisen merkkejä.

Tänään on vaalipäivä. Gallupit näyttää siltä että SDP ei voita vaaleja eli saamme kaiken järjen mukaan oikeistohallituksen. Minulla on suuret odotukset että velkaongelmaan tartutaan kiinni tosissaan, karsitaan menoja ja lasketaan veroja. Marinin hallitus oli katastrofi Suomelle, jonka kaltaista ei toivottavasti koskaan enää nähdä. Illalla toivottavasti saa avata kuohuviinipullon. Samalla voi juhlia NATO – jäsenyyttä. Jos et ole vielä käynyt äänestämässä, käy äänestämässä. Joko Kokoomusta, Korjausliikettä, Liberaaleja tai Perussuomalaisia. Siinä olisi hyvä pohja tulevalle hallitukselle ylipäätään.

Sijoitusvuosi 2022 oli vaikea

Vuosi sitten sijoitusvuotta summaillessa ja kertaillessa oli erilaiset fiilikset kuin nyt. Pahin näytti olevan takana koronan kanssa ja baana niinsanotusti sileä ja odottelin positiivista sijoitusvuotta. Toisin kuitenkin kävi. Inflaatio lähti kiihtymään ja kiihtyi entisestään kun imperialistinen diktaattorivaltio Venäjä kiihdytti sotatoimet Ukrainassa täysimittaiseen hyökkäyssotaan, millä oli paljon muitakin talousvaikutuksia kuin pelkkä inflaatio. Ja inflaation kiihtymisen kanssa lähtivät keskuspankit nostamaan rivakasti ohjauskorkojaan. 12 kuukauden euribor on tätä kirjoittaessa noin 3.3%.

Pärjäsin kuitenkin indeksejä vastaan erinomaisesti nyt toista vuotta putkeen. Oman salkkuni arvo laski 10.96% tuoton ollessa -14.3%. Osakesäästin hieman enemmän kuin olin budjetoinut ja etenkin salkun ulkopuolelle kakkossalkkuihin laitoin rahaa. Verrokki-indeksit pärjäsivät seuraavanlaisesti: OMX HEX CAP PI -16.6%, S&P500 -20.0% ja Nasdaq composite -33.1%. Oli huono vuosi teknoille.

Kakkossalkuni rahastojen vuosikehitys: Nordnetin Indeksirahasto Suomi -9.3%, S-Pankki Varainhoito 100A -12.8%, OP Suomi pienyhtiöt -29.4% ja OP Pohjoismaat Indeksi A -10.7%. Kaikki näitä ostin lisää kuluvana vuonna. Ja aion ostaa ensi vuonnakin.

Omistan osuuden sijoitusasunnosta. Asunnon hinta on laskenut joten huomioin sen kirjanpidossani vastaavasti. Vuokratuotto% arvonlaskun jälkeen entisestään nousi. Osakesäästäminen on paljon mukavampaa hommaa kuin asuntosijoittaminen eikä niin työlästä. Ja paljon tuottoisampaa keskimäärin. Viimeisten kahdeksan vuoden arvonnousu salkussani on ollut keskimäärin 10.7% ja viimeiset 22 vuotta keskimäärin 16.5%. Sijoitusuran alkupuolella otin enemmän ja isompia riskejä jolloin tuli isompia voittojakin ja myös tappioita.

Osinkoa salkkuuni tuli ennätysmäärä rahaa osinkotuottoprosentin ollessa 3.3%. Ensi vuodelle odotan osinkovirralle ehkäpä ainakin 15% nousua. Olen tankannut lisää mm. Sampoa, Puuiloa ja Konecranesia joiden osinkotuotto on hyvä ja osingot nousussa. Osinkojaan kasvattavat myös Gofore, Nokia ja Nordea sekä uskoakseni myös ainakin Lockheed Martin.

Tämä oli sijoitusurani 25. vuosi. Tappiollisia vuosia on ollut viisi ja voitollisia kaksikymmentä. Vielä koskaan ei ole tullut kahta tappiollista vuotta peräkkäin. Ensimmäinen konkurssi osui sijoitusuralleni tänä vuonna. Listaamaton Pyynikin Käsityöläispanimo Oy meni konkurssiin. Se oli riskisijoitus ja tällä kertaa riski toteutui. Uskoin liikaa tarinaan vaikka talousluvut olivat yksi iso huutomerkki yhtiön hallinnon kaaoksellisuuden lisäksi. Uskon että konkurssimenettely on valmis ensi vuonna ja silloin tappiot ovat verovähennyskelpoisia. Tulipa kuitenkin juotua hyvää olutta ja jääkaapissa on sitä vielä edelleen pitkälle ensi vuoteen. Voi olla että en tule sijoittamaan listaamattomiin osakkeisiin vähään aikaan.

Kuukausimenoni olivat kaikenkaikkiaan sijoitukset poislukien alle 1600 euroa kuukaudessa joten ATH (säännöllisistä) palkkatuloista jäi sijoitettavaa. Kaikenkaikkiaan nettotuloista meni vuonna 2022 sijoituksiin kaikkiin salkkuihin 61%. Kuukausimenoni eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, ne ovat pyörineet keskimäärin vain hieman korkeammissa lukemissa. Asumismenoni ovat halvat eikä ole kalliita harrastuksia. Käyn kyllä keikoilla, peleissä, leffoissa, teatterissa ja ulkona syömässä. Hyvät tulot ja pienet menot on oiva resepti osakesäästämiseen.

Sota alkoi helmikuussa ja se oli iso shokki osakemarkkinoille, mutta jo tammikuussa indeksit ja oma salkkunikin laskivat. Ennen sodan alkua kävin läpi salkkuani sodan aiheuttamia riskejä vasten ja totesin että hyvältä näyttää pääosin ja mitään suurempaa muutosta ei tarvi tehdä jos Venäjä käynnistää laajamittaisen sodan. Ainoastaan Venäjä ETF oli toki yksi riskisijoitus, josta pitäisi hankkiutua nopeasti eroon jos sota syttyy. No siinä vaiheessa se oli myöhäistä, en saanut sitä enää myytyä kun yritin sinä päivänä kun sota syttyi. Menee ehkä vuosia että siitä pääsee eroon. Hinnan noteeraus on pysähtynyt kuin kello ydinsodan jälkeen. Jos joskus kaupankäynti avataan, myyn ne pois enkä koskaan enää osta mitään Venäjä sijoituksia. Onneksi rahaa ei ollut kiinni tuossa kovin paljoa. Näin suurimmat riskit suomalaisilla firmoilla Fortumilla ja Nokian Renkailla ja kumpaakaan osaketta en omistanut. Fortumia valitettavasti erehdyin ostamaan kun pahin näytti jo olevan ohi, kunnes se Uniper-sekoilu alkoi. Olisi ollut mahdollisuus irtautua voitolla, mutta en sitä mahdollisuutta käyttänyt. Oli todella tyhmää polttaa rahojaan Fortumissa. Nokian Renkaiden osalta varoittelin muita sijoittajia riskeistä ja arvelin että Nokian Renkaiden kurssi putoaa alle 10 euron. Vuoden päätöskurssi taisi olla 9.58 euroa ja laskua vuodessa 71.2%. Fortum laski vuodessa 42.4%.

Luovuin maaliskuussa kahvisijoituksistani vaikka inflaatio lähti kunnon laukkaan. Se oli kokonaisuudessaan voitollinen sijoitus ja noilla tuotoilla voisin juoda loppuelämäni kahvia.

Konecranes oli pettymys, mikä johtui toteutumatta jääneestä fuusiosta. Mikäli fuusio olisi toteutunut, olisi osakekurssi ihan eri lukemilla. Olen ostanut yhtiön osakkeita lisää ja tuolla arvostuksella ja tilausvirralla se ei voi kuin nousta ja osinkotuottokin on hyvä. Vuoden alusta Konecranes laski 18.2%

Nordean osake laski vuodessa 7%, mutta osinkotuottokin oli samaa luokkaa. Ensi keväänä yhtiö maksaa suuremmat osingot koska osakkeitakin on mitätöity ja yhtiön tulos kasvaa tänä vuonna. Nousevat korot satavat Nordean laariin ensi vuonnakin ja luottotappiot tuskin kasvavat paljonkaan.

Nokian suorituskyky kasvoi merkittävästi vuonna 2022 ja yhtiö palasi osingonmaksajaksi. Ensi vuonna odotan osingolle merkittävää kasvua. Vuodessa yhtiön kurssi laski 22.4%.

Softbankin osake laski vuodessa 4%. Siinä on edelleen kova potentiaali, mutta tekno-osakkeiden lasku osui ikävästi siihenkin.

Ali Baban arvo laski vuodessa 25.9%. Kiinan koronasekoilut näkyi ja regulaatio. Ensi vuonna helpompaa?

Lockheed Martinin osake nousi vuodessa 36.9% dollareissa. Sodan takia panostukset puolutusmateriaaliin globaalisti tulevat olemaan korkealla vielä vuosia ja yhtiö on saanut ison määrän mm. F-35 tilauksia. Samasta asiasta hyötyy myös Oshkosh, joka tosin koki pahan komponenttipulan ja sen seurauksena dollarikurssi laski vuodessa 21.8%.

Dollarisijoitusten arvoa boostasi lisäksi dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Vuoden alussa yhdellä eurolla sai 1.14 dollaria kun vuoden lopussa enää 1.07. Muutama kuukausi sitten yhdellä eurolla ei saanut enää dollariakaan. Kallistunut dollari hyödytti erityisesti Konecranesin bisneksiä ja myös Nokiaa. Saa ny nähdä että jatkuuko lähikuukaudet euron vahvistuminen, mikä on ollut nyt muutaman kuukauden trendi.

Salkun ulkopuolella mainittakoon seuraavat yhtiöt ja niiden YTD kehitys. Tuosta joukosta löytynevät myös seuraavan bull-markkinan kovat nousijat. Ehkä tältä listalta pitäisi ensi vuonna ostaa jotain:

• Tesla -65%
• Netflix -51%
• Nvidia -50.3%
• Amazon -49.6%
• Intel -48.7%
• TTWO -41.4%
• Google -39.1%
• Microsoft -28.7%
• Apple -26.8%

Vuodelle 2023 ennustetaan laajalti taantumaa ja kurssilaskua. Mutta yllättääkö markkina? Inflaatio näyttäisi olevan laskusuunnassa ja sen draiverina toimi aika pitkälti energia. Öljyn hinta (Brent) oli korkeimmillaan maaliskuussa 130 dollarissa, nyt hinta on 86 dollaria ja hinta kävi jo 76 dollarissa pari kk sitten. Sähkön hinta tippuu talven jälkeen pohjoismaissa ehkäpä 10 euroon. PTT ennakoi, että ruoan hinta tulisi nousemaan vuonna 2023 keskimäärin kolme prosenttia. Palkkojen ennustetaan nousevan Suomessa ensi vuonna keskimäärin 4%. Reaaliset tulot näyttävät kasvavan jälleen ensi vuonna kun tänä vuonna reaalitulot laskivat. Toki nousevat korot tuntuvat monen kukkarossa.

Ensi vuonna Suomessa saadaan toivottavasti kasaan oikeistohallitus jolla on valtava urakka edessään tehdä iso remontti julkiseen talouteen ja pelastaa SoTe. Marinin hallitus oli täysi katastrofi, jonka jäljiltä maamme velkaantui yli 40 miljardia euroa syyttäen siitä koronaa. Tanskassa samaan aikaan kevennettiin valtion velkaa 30 miljardilla eurolla. Julkisia menoja pitää merkittävästi keventää, etenkin tulonsiirtoja ja samalla keventää verotusta niin että palkkaveron progressio kevenee. Myös pääomatulot ovat liian kireitä. Nehän ovat nouseet takavuosien 25%:sta, jolloin osinkojen tuplaveroa ei ollut nykyiseen 30% – 34%. Tuo on valtava nousu ja kiristys. Oikeilla päätöksillä ja muutoksilla Suomen iskukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa, mikä näkyisi meidän jokaisen lompakossa sekä myös parantuneina palveluina. Vihersosialistipuolueet eivät tätä selvästi osaa, eivätkö myöskään halua. Pääasia tuntuu olevan se, että Suomi maksaa EU:lle erilaisia maksuja, mm. siitä että täällä on Euroopan suurimmat metsät ja suot ikäänkuin ne olisivat hiilentuottajia. Joku osaavampi taho olisi neuvotellut Suomelle vuosittaiset miljarditulot hiilinielurahoja.

Harvoin se osakemarkkina laskee kun kaikki ennustavat sille laskua. Ehkä alkuvuodesta näin käykin ja tammikuu-ilmiö jää tulematta, mutta vuosi päättäisikin nykyistä korkeammalle? Sinällään kaikissa markkinatilanteissa onnistuneella osakepoiminnalla voi tehdä hyvää tuottoa, se on vain vaikeampaa laskumarkkinassa. Uskon että Nordea ja Sampo pärjäävät hyvin. Molempien osinkotuotto on erinomainen ja Nordean tulos kasvaa ja vakuutusbisnes on vakaata. Nokian arvostustaso on matala ja sen iskukyky paranee edelleen suhteessa kilpaijoihin ja Huaweilla on vaikeaa länsimarkkinoilla. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota ja sen kehitys vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Eskaloituuko asiat entisestään? Saako Ukraina jatkettua merkittäviä voittojaan? Alkavatko talouspakotteet ja sodan vaikutukset näkyä Venäjällä jo niin että siellä alkaa olla painetta lopettaa sota ja vetäytyä? Jatkan jokatapauksessa osakesäästämistä ja ostan ensi vuonnakin palkkarahoilla sekä osinkorahoilla lisää osakkeita.

Poiminta vuoden 2008 bloggauksestani:

Bullmarkkinan nousukeskiarvo ja bearmarkkinan laskukeskiarvo vuosien 1914-2002 välillä S&P composite indeksille. Tässä on huomioitu myös osingot, rahastoannit yms.

• Bull-markkinan keskimääräinen nousuprosentti laskumarkkinan pohjilta nousumarkkinan huipulle on ollut 189%
• Bear-markkinan keskimääräinen laskuprosentti nousumarkkinan huipulta laskumarkkinan pohjille on ollut 33%

Tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton palkkatuloista vuoden 2026 lopulla. Viime vuonna olin tavoitettani kaksi vuotta edellä, nyt hieman jäljessä. Tämänhetkinen ideani sen suhteen mitä tuo riippumattomuus tarkoittaisi on se, että lopetan vuoden 2026 loppupuolella osakesäästämisen eli rahaa ei enää siirry palkkatililtä osaketilille ja kevennän jalkaa kaasulta palkkatöiden suhteen ja siirryn ehkäpä neljäpäiväiseen työviikkoon. Nettotuloissa palkka pienenee aika vähän kun veroprogressio lievenee selvästi ja kun lopetan osakesäästämisen ykkössalkkuun minulla on käytettävissä enemmän rahaa kuin nyt joka kuukausi. Sitten mennään vuosi kerrallaan ja mietitään että vieläkö ollaan seuraavana vuonna työelämässä mukana vaiko ei. Sitä on taloudellinen riippumattomuus minulle. Ei helikoptereiden, ökyveneiden ja ökyautojen ostoa. Minulla on mukava ja mielenkiintoinen duuni, mutta en aio sitä eläkeikään asti tehdä. Olen kerryttänyt nyt jo sen verran eläkettä mitä tarvitsen kattamaan elämäni kulut ja tässä on vielä aikaa kerryttää lisää eläketuloja. Joten pelkästään sijoitustuloilla pitäisi elää töiden lopetuksen ja eläkkeen alkamisen väli. Ja alkuun töiden lopetuksen jälkeen elän kakkossalkun tuloilla ja henkilöstörahaston sijoituksilla vuosia

Olen tukenut Ukrainan armeijaa säännöllisen epäsäännöllisesti lahjoittamalla suoraan rahaa. Suosittelen muillekin. Tai jos haluaa näyttävyyttä niin ostaa viestin kranaattiin tai rakettiin mikä ammutaan Venäjän armeijan niskaan. Huomattavasti parempi idea ainakin kuin ostaa jotain Uuden Vuoden raketteja. Se on kuin räjäyttäisi omia rahoja. Slava Ukraini!

Erinomaista sijoitusvuotta 2023!

Ilmastoahdistusta ja vähän muutakin

Minua ahdistaa. Ilmastoahdistaa ja vähen muuten ahdistaa. Suomi on menossa päin seinää ja vauhdilla ja syy ei ole ilmasto vaan talous. Tämä ns. hyvinvointiyhteiskunta ei ole ollut sellainen ainakaan enää kymmeneen vuoteen. Asian näkee hyvin valtion velan kehittymisestä, kuntien velkakehityksestä ja kotitalouksien velkakehityksestä. Elämme elämää, johon meillä ei ole varaa. Ei ole ollut enää ainakaan kymmeneen vuoteen. Punaviherhallitus ei näe asiassa mitään ongelmaa, vaalikampanjoinnin aikaan Rinne puhui satojen miljoonien vai oliko se peräti miljardien eurojen jakovarasta. Mistään ei tarvi kuulemma leikata kun valitaan SDP hoitamaan hommaa. No ei kai tarvi leikata, niin kauan kun lainahanat pysyy auki. Näinhän se on.

Valtion velkakehitys:

Lähde: Velkakello
Kuntien velkakehitys:

Lähde: Kuntaliitto

Kotitalouksien velkakehitys:

Kotitalouksien velkakehityksessä on havaittavissa pieni käänne parempaan, mutta kuten päivän Aamulehti kirjoittaa on joka kymmenes tamperelainen ulosottovelallinen ja määrä on kasvanut 10 vuodessa 10%. Pirkanmaalla ulosottovirastossa ulosottovelallisia on reilu 42 000 ja koko Suomessa 507 000 ihmistä. Se on 9.2% koko väestöstä, lapset ja vanhukset mukaanlukien. Suurin syy näihin ongelmiin ovat tietysti pikavipit. Helposti myönnettäviä lainoja valtavalla korolla. Noita kun ketjuttaa, niin ongelma on valmis.

Tällä hetkellä korot ovat hyvin hyvin alhaiset ja lainan korot eivät ole suurimmalla osalle kotitalouksista, kunnille eikä valtiolla ongelma. Mutta korot eivät pysy näin alhaalla ikuisuuksia. Valtionvelan korko viime vuonna oli noin 1.2 miljardia euroa ja se on ollut laskussa viime vuosina siitä huolimatta että velkaa on otettu lisää. Velan keskimääräinen korko oli 1.19% vuonna 2019. Vuonna 2008 Suomi joutui maksamaan lainakorkoa noin 4.5%. Velkaa on kohta 110 miljardia ja enemmänkin ja jos siitä joudutaan tulevaisuudessa maksamaan korkoa tuo 4.5% tarkoittaa se vuosittaisten korkokulun olevan viisi miljardia euroa. Siis vajaa 4 miljardia euroa enemmän mitä viime vuonna. Mistä nuo rahat tullaan ottamaan? Valtionvelka on vuodesta 2008 kasvanut joka vuosi, paitsi vuonna 2018, jolloin Sipilän hallitus sai painettua velkaa alemmas. Vihersosialistihallitus on nyt purkamassa kaiken sen hyvän mitä Sipilän hallitus sai aikaan ja velkaantuminen kiihtyy. Lisävelkaantuminen voi tosin olla tulevaisuudessa hankalampaa kun ollaan lähivuosina taas yli EU:n 60% velkarajan ja sitten voi alkaa EU:n määräämät toimenpiteet tai lainahanojen sulkeutuminen. Tehdään vielä Kreikat.

Valtionvelan korkokehitys 10-vuotisissa lainoissa

Lähde: ST. Louis FED

Työttömyys on kasvussa Pirkanmaalla uusimman tilaston mukaan. 9.9% pirkanmaalaisista työikäisistä on työttöminä joulukuussa, Tampereella 11.6%. Työttömien määrä kasvoi 7% vuodentakaisesta. Koko maassa joulukuussa tuli 0.3% lisää työttömiä vuoden takaiseen. Pirkanmaalla on paljon vientivetoisia työpaikkoja, joten se indikoi hieman etupainotteisesti muuta Suomea. Suomessa siis työttömyys on kasvussa, kun punavirhersosialistien hallitusohjelma pohjautuu sille että työllisyysaste kasvaa 75%:iin.

Asumistukia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2.1 miljardin euron edestä. Jokaista suomalaista kohden se on 378 euroa mukaanlukien lapset ja vanhukset. Se on 2.1 miljardia euroa rahaa mikä kerätään veronmaksajilta ja siirretään käytännössä asuntosijoittajille ja ay-omisteiset asuntosijoitusyhtiöt eivät edes maksa näistä voitoistaan veroja. Asumistukien piirissä oli vuoden 2018 lopussa kaikkiaan 849 600 henkilöä, mikä on 15% suomalaisista ja 30% kotitalouksista. Siis kolmasosa kotitalouksista saa tukea asumiseensa.

Missä se hyvinvointivaltio on? Pitäisikö hallituksen olla huolissaan? Hallitus ei ole huolissaan taloudesta, se on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Media, kansalaisjärjestöt, some puskevat ilmastoahdistusta ulos joka tuutista. Kaiken pahan alku ja juuri on CO2. Maailma tuhoutuu jos CO2 määrää ei saada laskettua ja toisaalta pelastuu jos CO2 määrä saadaan laskuun. As simple as that. Itse olen sitä mieltä että CO2 ei ole mikään juurisyy eikä sen CO2 määrän kasvun pysäyttäminen tai edes lasku ilmakehässä auta yhtään mitään yhtään mihinkään. Se juurisyy on ihmispopulaation valtava kasvu. Ihmisiä on liikaa. Meret ylikalastetaan, metsät hakataan pelloiksi ja laidunmaaksi, tehdään teitä ja rakennuksia, laajennetaan kaupunkeja, pienennetään eläinten elintilaa. Hyvänä esimerkkiä ylipopulaatiosta ja väestön liikakasvusta on Nigeria. Yksi syy kasvuun on islamin ja kristinuskon kilpailu kumpi uskonnoista on suurempi. Nyt tilanne on aikalailla tasan.

Lähde: Yle

Maailma siis pelastuu median, somen ja TV-uutisten puhuvien päiden mielestä jos vain CO2 saadaan laskuun. Kukaan ei puhu missään maailman ylipopulaatiosta ja sen aiheuttamista ongelmista. Punavihersosialistisen hallituksemme mielestä maailma pelastuu jos Suomi toimii ilmastosankarina ja pudottaa tulevaisuudessa eniten CO2 koko maailmassa. Suomi on merkittävässä määrin jo pudottanut CO2 päästöjään vuodesta 1990. Asukasta kohden täällä toki muodostuu suhteessa isot CO2-päästöt, mutta Suomessa on kylmä suuren osan aikaa ja maa on iso ja harvaanasuttu.

Totuus on se, että vaikka Suomen CO2 päästöt putoaisivat nollaan, kasvaisivat maailman CO2 – päästöt entisestään. Kiina rakentaa valtavasti lisää hiilivoimaa, Saksa sulki ydinvoimalansa ja otti “vihreät” hiilivoimalat tilalle. Maailma ei siis pelastu vaikka olisimme täällä ilmastosankareita. Mutta olemalla ilmastosankareita, voimme hyvinkin saada investoinnit suuntaamaan muualle, verot entisestään kiristymään ja ostovoiman laskemaan. Olen aiemminkin käsitellyt verotusta ja kuten tiedetään niin se on yksi kireimmistä länsimaissa. Niin pääomatulojen verotuksen osalta kuin palkkatulojen osalta. Suomen on syytä laskea CO2 samassa suhteessa ja samalle tasolle kuin viitekehyksensä eli EU, ei enempää. On turha olla sankari tässä kokoluokassa. Ellei se toki ole taloudellisesti kannattavaa.

Elävä sijoituslegenda Seppo Saario kommentoi näin eilisessä Talouselämän jutussa:

Suomen yhteiskunta on menossa kohti katastrofia, kukaan ei investoi Suomeen. Kiky suunniteltiin siksi, että Suomen kilpailukyky paranisi. Jos se poistuu, kilpailukyky laskee taas.

Suurin ongelma Saariosta on, että vain Suomessa voi aloittaa laittoman lakon mistä syystä tahansa ilman mitään seuraamuksia. Vientiyritykset eivät voi toimia, jos AKT voi pysäyttää viennin koska tahansa.

Saarion mielestä Suomen verotus on vedetty niin kireäksi, että kasvuun eivät pysty sijoittamaan kansalaiset, yritykset eikä valtio. Vuotuinen bkt olisi 20 miljardia euroa vuodessa korkeammalla, jos talous olisi kehittynyt 10 vuoden aikana kuten Ruotsi.

”Rahaa jaetaan passiiviväestölle erilaisina tukina. Aktiivi­väestön verorasitus on ­vedetty aivan maksimiin. Siksi koulutetut suomalaisnuoret muuttavat maasta pois.”

Mitä AY-mafia on nyt tekemässä? Se tuntuu haluavan romahduttaa Suomen kilpailukyvyn ja julkisen talouden. Tehy-haluaa seuraavan 10 vuoden ajan saada 1.8% muita suuremmat palkankorotukset joka vuosi (eli kymmeniä prosentteja lisää palkkaa). Toteutuessaan edes osittain tuo tulee menemään samoin kuin Sari Sairaanhoitajakampanjan myötä kävi 2007-2008 eli hoitsujen lisäksi koko muukin julkinen sektori oli käsi ojossa vaatimassa isoja palkankorotuksia ja nehän myönnettiin. Tulokset näkyy tuosta ylempää kuntien velkagraafista. Isot lakot ovat nyt alkamassa ja tänään Ylen Ykkösaamussa esiintynyt Björn Wahlroos sanoo suoraan näin:

Jos hyväksymme ay-liikkeen vaatimukset, täältä lähtee työpaikkoja ja niitä lähtee paljon.

Ellei Suomi pysty puolustamaan kilpailukykyään, eihän tänne kukaan investoi, ja tänne on investoitu hirveän vähän juuri tästä syystä. Paperiteollisuudessa se on hirveän ilmeistä, koska siellä ei koskaan rakenneta uutta konetta. On vain kyse siitä, mikä kone menee kiinni seuraavaksi ja missä, Wahlroos arvioi.

Metsäteollisuudessa tämä on niin ilmeistä, koska niin kuin minä sanoin, siellä on jono koneita, UPM:llä on niitä yli 40 kappaletta Euroopassa. Tiedämme, että niitä ei koskaan tule lisää. Ne vain sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, Wahlroos kertoo

Paperiteollisuus ei ole Euroopassa investoimassa uusiin koneisiin. Koneita sensijaan tullaan sulkemaan pikkuhiljaa ja siinä järjestyksessä missä tuotto on heikointa. Saksassa ja Ruotsissa paperityöntekijöiden kustannustaso on jo nyt pienempi kuin Suomessa ja AY-mafia haluaa kasvattaa kustannuseroa. Tuo tulee tarkoittamaan sitä että UPM tulee sulkemaan niitä koneita Suomessa. Tulee satoja ellei tuhansia työttömiä kerrannaisvaikutuksineen. Hyväpalkkaisia työntekijöitä, joiden verotuotolla nuo tehdaspaikkakunnat elävät ja toki myös valtio osaltaan. Onko tuollainen ahneus järkevää?

Tehyn puheenjohtaja kommentoi näin:

vastuu rahoituksen löytymisestä on valtiolla. Arviot kustannuksista liikkuvat sadoista miljoonista miljardeihin.

– Olen tietoinen, ettei kunnilla ole varaa. Siellä on menossa yt-hyökyaalto jo ennestään, Rytkönen toteaa.

– Marssijärjestys on selvä. Kun olemme pääseet ratkaisuun, niin valtiovallan tehtävä on etsiä rahoitus ja piste.”

Mistä punavihersosialistit ja seuraava hallitus aikovat kerätä rahoituksen tuohon kuntien tai sotekeskusten kasvavaan rahoitustarpeeseen? Kuntien valtionosuuksia pitäisi kasvattaa muutenkin kun kuntasektori on velkaantumassa? Ja jos tulevaisuudessa korot lähtevät nousuun, nousee menot muutenkin. Mistä rahat? Veronmaksajien selkänahka ei enää veny. Ylipäätään jos tuo punavihersosialistien Sote-malli toteutuu, kasvaa verorasitus joka tapauksessa. Tulee kuntien ja valtion lisäksi kolmas verotusoikeudellinen hallintotaso ja lisäämällä hallintoa en oikein usko että verotus kokonaisuudessaan laskee. Vajaa kuusimiljoonainen kansa ja hallinto on kuin meitä olisi kymmeniä miljoonia. Tähänkö rahat halutaan tosiaan käyttää?

Suomen työllisyysastetta pitäisi kipeästi saada nousemaan. Ei sa taida nousta niinkauan kuin maksetaan Saarion mainitsemalle passiiviväestölle nykyisensuuruisia tukia. Pitäisi saada terveet ja työkykyiset ihmiset töihin pois syrjäytymispolulta ja tuottamaan itse verotuloja yhteiskunnan pyörittämiseen. Poliittisesti tuo on vaan kovin vaikeaa.

Kansalaispalkkaa on kaavailtu erilaisten tukien tilalle. En oikein tiedä toimisiko se. Sitä voisi ehkä pilotoida ja sitten vetää tuloksista johtopäätökset. *EDIT* sitähän on pilotoitu, olinkin unohtanut. Omalta kohdaltani kansalaispalkka tarkoittaisi sitä että voisin jäädä pois palkkatöistä aiemmin mitä suunnittelin, koska salkkuni tuottotavoite voisi olla pienempi. Pienempi siksi koska valtio kansalaispalkallaan rahoittaisi osan elinkustannuksistani, pärjäisin pienemmällä osakesalkulla ja sen tuotolla kuin suunnitelmissani. Ja eiköhän meitä ole muitakin jotka sitten leppoistaisivat elämäänsä. Onko Suomella tuohon varaa? Toisiko se säästöjä? Mutta säästöjä menoihin siis tarvitaan, erilaisten tulonsiirtojen osalta. Työttömyysturvaa pitäisi lyhentää ja porrastaa, asumistuet jäädyttää tai pikkuhiljaa keventää (kyllä markkina laskee vuokria sitten tai ainakin vuokrien kasvu jäätyy). Ay-jäsenyyden verovähennysoikeus pitäisi poistaa. Yritystukipuolelta varmaan voitaisiin saada miljardiluokan kevennykset ja kompensoida sitä osin laskemalla hieman yritysverotusta. Näin voitaisiin saada myös investointeja. Maahan pitäisi myös saada koulutettuja, fiksuja, nuorehkoja maahanmuuttajia tekemään töitä eikä olemaan osa sitä passiiviväestöä kuten nyt on tilanne suurelta osin.

Illalla kun katselee uutisia, jossa taas toitotetaan CO2:sta, ilmastomuutoksesta ja kuin Suomen ja suomalaisten pitäisi tehdä jotain pelastaakseen maailman, tunnen ahdistusta, syvää ilmastoahdistusta. Suoraan sanottuna vituttaa. Maa on menossa päin katastrofia kuten Seppo Saario asian hienosti kiteyttää. Hallitusta ja mediaa ei juuri kiinnosta. Eikä punavihersosialistien äänestäjiä, pääasia että pääsee osoittamaan sormella perussuomalaisia, noita pahoja rasisteja. On perustettu oikein silakkaryhmä tuohon. En oikein ymmärrä tuotakaan. Itse toivon että seuraava hallitus olisi Persut+Kokoomus-pohjainen. Ehkä sillä voitaisiin Suomi vielä pelastaa. Ellei ole jo myöhäistä.

Mites tämä kaikki heijastuu sijoittamiseen? Hiukan on alkanut taas mietityttää Suomen osuus sijoitusallokaatiosta. Pitäisi tulevaisuudessa suunnata suurempi osa sijoituksista Suomen ulkopuolelle? Jos täällä ei saada suhteellisen nopeasti aikaa isoja rakennemuutoksia jotka keventävät selvästi julkisen talouden menoja, ollaan syvällä suossa ja tavalla tai toisella se tulee heijastumaan ainakin kotimarkkinayrityksiin, ehkä myös vientifirmoihin.

Taidan ottaa vähän alkoholia tänään. Pyynikin Käsityöläispanimon erinomaisia tuotteita. Jos vituttaisi vähän vähemmän.

P.S. Tässä linkki Sipilän hallituksen aikaiseen kirjoitukseen Sipilän hallituksen paljon puhutuista “säästöistä”

Osakesäästötili tulee vuonna 2020

Hallituksen budjettiehdotuksen osana eduskunnan hyväksyttäväksi menee osakesäästötili, joka tulisi voimaan vuonna 2020. Tilille on asetettu 50 000 euron katto eli alkupääomaa sinne voi laittaa maksimissaan 50 000 euroa.

Osakesäästötilillä voi käydä kauppaa ilman veroja ja verot maksetaan vasta kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa. Myös osingoista maksetaan vero vasta nostettaessa varoja. Nostot verotetaan luovutusvoittoveron mukaan.

Minun nähdäkseni uudistus on epäonnistunut ja turha. Ongelmana on tietysti tuo 50 000 euron katto, joka rajoittaa tämän aivan piensijoittajille joita toki enemmistö yksityissijoittajista on. Tämä lienee jälleen myös yksi kädenojennus pankkien lobbaajille, sillä eiköhän pankit tästä hallinnoimisesta ota muhkean palkkion itselleen ja kokonaishyöty voi jäädä varsin ohkaiseksi ellei jopa miinusmerkkiseksi. Ja tässä mallissa osinkoverotus kiristyy, sillä osingoistakin maksetaan luovutusvoittoveroprosentilla. Ja kuka tietää mikä se luovutusvoittojen veroprosentti on mikäli vihervasemmisto pääsee valtaan, sitähän voidaan hilata ylöspäin vuosi vuodelta.

Ei jatkoon, pitäkää tunkkinne! Itse olisin mieluummin alentanut kireää pääomien luovutusvoittoveroa ja laittanut yhtiöt tilittämään osinkoverot jolloin kaikki sijoittajat olisivat samalla viivalla. Nythän osakerahastot saavat merkittävää etua siitä että niiden ei tarvitse maksaa osinkoveroa. Myöskään kasvottomat hallintarekisterisijoittajat eivät osinkoveroja maksele. Osinkoveroprosentin olisi voinut laskea 5%:iin ja silti saada paremman verotuoton kun koko porukka olisi maksamassa eikä vain piensijoittajat.

Ja mitä tulee valtion budjettiesitykseen, niin voiko naurettavampaa olla kuin tuo ainainen alkoholin veronkorotus joka taitaa taas painottua mietoihin juomiin? Näin sitä tuetaan kotimaisia työpaikkoja boomaavassa pienpanimoscenessä. Eiköhän tämäkin korotus lisää alkoholin tuontia ulkomailta ja laske verotuottoa. Ilmeisesti jonkinlainen ideologinen päätös tämäkin, ei tätä muuten voi ymmärtää.

Muuten budjettiesitys vaikutti aika varovaisen positiiviselta.

Nokian Renkaille myönteinen veropäätös vuoden 2011 kiistassa

Nokian Renkaat saavutti voiton verottajaa vastaan vuoden 2011 verokiistassa. Vähemmän yllättäen. Se on 59 miljoonaa euroa rahaa takaisin verottajan sosialisoimaa rahaa meille omistajille.

Vajaa kuukausi sitten tiedotettiin edellisestä voitosta. Rahaa palautuu takaisin 148 miljoonaa euroa. En usko että lisäosinkoa kuitenkaan maksetaan loppuvuonna mutta ensi vuonna lienee osinkoa luvassa ehkä normaalia enemmän siitä huolimatta että rahaa palaa investointeihin.

Nokian Renkaat hilasi verottajan kölin ali

Ja se oli aivan oikein. Tai oikein olisi se että näitä järjettömiä ja virheellisiä veropäätöksiä tekevät virkamiehet olisivat vastuussa noista päätöksistään henkilökohtaisesti. Nyt valtio menettää 40 000 euroa oikeudenkäyntikuluina. Kuinka paljon aikaa, rahaa ja resursseja on Nokian Renkailla palanut verottajan kanssa tappelemiseen sensijaan että se olisi voinut käyttää nuo resurssit, ajan ja rahan johonkin järkevään?

Toivottavasti mitään valituksia ei tule ja homma saa pisteen. “Konserniverokeskus suoritti vuosina 2012–2013 vuosiin 2007–2011 kohdistuvan siirtohinnoittelua koskevan verotarkastuksen, jossa tutkittiin Nokian Renkaat Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden välisten liiketapahtumien markkinaehtoisuutta. Yhtiö maksoi kokonaisuudessaan 89,2 miljoonaa euroa lisäveroa ja veronkorotuksia verovuosilta 2007–2010 perustuen Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksiin ja haki niihin muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen tammikuussa 2017“. NR saa nyt nuo rahat takaisin ja voi käyttää ne tuleviin satojen miljoonien investointeihinsa, joilla Suomeenkin saadaan lisään työtä ja verotuloja. On myös mahdollista että maksettaisiin lisäosinkoja, sillä NR:n kassa on kunnossa.

Vuoden 2011 verokiista on vielä kesken. NR on maksanut verottajalle 59 miljoonaa euroa ja tämän päätöksen perusteella näyttää hyvinkin siltä että NR saa myös nuo rahat takaisin korvauksineen. Toivottavasti myös kunnon korolla. “Verovuoteen 2011 liittyvien oikaisupäätösten mukaan yhtiö on velvollinen maksamaan 59 MEUR, josta 39 MEUR on lisäveroja ja 20 MEUR veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö kirjasi summan kokonaisuudessaan tilinpäätökseen ja tulokseen Q3/2017“. Myös vuosien 2012-2016 verotarkastus on aloitettu. Ai niin ja Yhdysvaltojen tytäryhtiöstä on NR joutunut myös maksamaan 18.5 miljoonan euron lisäverot Suomen verottajalle ja tästäkin on kiista edelleen meneillään. Eiköhän NR voita nämä kaikki.

Osakekurssi on päätöksen myötä hieman noussut. Odotin kyllä kovempaakin nousua ja sinällään päätös oli kyllä odotettu.

Hallitus säästää

Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 asti ja tätä aikana valtion velka on kasvanut 54 miljardista eurosta viime vuoden lopun 102 miljardiin euroon. Juha Sipilän hallitus aloitti vuonna 2015 ja sillä oli kaksi päätavoitetta: lopettaa velkaantuminen hallituskauden aikana sekä pitää huoli että kokonaisverotus ei nouse.

Sipilän hallitus aloitti siis vuonna 2015 ja valtion menot olivat silloin vuositasolla 53.7 miljardia euroa (alijäämää 4.4 miljardia euroa). Eilen hallitus julkaisi taloussuunnitelmansa vuosille 2017-2020. Tämän mukaan vuonna 2020 valtion menot olisivat 55.7 miljardia euroa. Mitä ihmettä? Hallitus on puhunut ja toistanut 4 miljardin säästöohjelmastaan ja mm. eilen Iltalehti otsikoi näin: “Pääministeri Sipilä tyytyväisenä: Neljän miljardin säästöt pitävät“.

Mitkä ihmeen säästöt? Fakta on se että valtion menot kasvavat vuodesta 2015 vuoteen 2020 peräti kaksi miljardia euroa ja tämä siitä huolimatta että hallitus on budjetoinut tulojensa kasvavan 3.4 miljardilla eurolla 49.0 miljardista eurosta 52.4 miljardiin euroon. Näinköhän tuo tulojen kasvu saadaan aikaiseksi kiristämättä kokonaisverotusta?

Minua ihmetyttää tässä monikin asia. Miksi media ei ole tuonut esiin sitä että todellisuudessa mitään säästöjä ei ole? Suomi velkaantuu entisestään siitä huolimatta että verotuloihin on budjetoitu merkittävää kasvua. Miksi oppositio ei vaadi hallitusta merkittäviin lisämenoleikkauksiin ja siten saamaan julkisen talouden velkaantumista kuriin? Minusta näyttää siltä että oppistio Ville Niinistön johdolla vain itkee “merkittäviä” leikkauksia kuukausikaupalla mediassa. Ja luonnollisesti myös tuloerojen kasvusta. Maassa jossa on maailman pienimmät tuloerot, etenkin kun lasketaan nettona ja erilaiset tulonsiirrot ja tuet huomioituina.

Tilanne alkaa olla katastrofaalinen ja seuraavalla hallituksella, jossa aika todennäköisesti on joko Vihreät tai SDP tai kenties jopa molemmat, alkaa olla todella vähän liikkumatilaa. Infa on sitäpaitsi rapistumassa ja menoissa on merkittäviä paineita ja suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja maahan tulevat pakolaisetkin rasittavat taloutta hallituksen mukaan näin: “Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa“. Varmaankin tämä on yksi suuri syy miksi menot ovat nousussa. “Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä.”.

Itse näen suurimmaksi ongelmaksi ihan nämä omat lähinnä keskiluokan maksamat ja keskiluokan ja alemman luokan “nauttimat” tulonsiirrot, mm. asumistuet joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tuolla ongelmalle pitää tehdä jotain. Joko jäädyttää tuet nykytasoilleen, tai leikata niitä tai poistaa pidemmällä aikavälillä kokonaan? Tuet valuvat vain asuntojen hintoihin ja kiristävät veroja. Tulonsiirrot muodostavat ison kannustinloukkuongelman, jossa työtä ei kannata tehdä eikä teettää kun erilaisina tukina tienaa vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin töitä tekemällä.

Valtion talous ei ole ainoa julkisen talouden ongelmapesäke. Myös kunnat ovat velkaantumassa.

Ei hyvältä näytä.

 

Vuonna 2015 salkun arvo kasvoi 13.16%

Vuosi vaihtui ja on aika vilkaista tilastoja. Vuonna 2014 osakesalkkuni arvo kasvoi 13.6% ja nyt siis 13.16% eli melkolailla samanlaiset vuodet olivat tuoton suhteen. Koko vuoden 2015 arvon kasvu oli 13.6% kun otetaan huomioon myös sijoitusasunto. Sain nimittäin maksettua pois lainan jonka tuon asunnon ostoa varten otin joten asunnon nettoarvo kasvoi ja loppuvuoden aikana tuli sitten nettona vuokratuottoakin.

Tämä oli nyt neljäs vuosi peräkkäin kun sijoitusteni arvo kasvoi. Vuonna 2011 osakesalkun arvo laski ikävät 29%. Arvonnousu vuonna 2015 muodostui osakkeiden arvon kasvusta, osingoista sekä sekä säännöllisestä kuukausittaisesta säästämisestä palkasta osaketilille. Jos verrataan indekseihin niin tässä joidenkin indeksien kehitys vuonna 2015:

• Dow Jones -2.2%. Ensimmäinen miinusvuosi sitten 2008.
• S&P500 -0.7%
• Nasdaq +5.7%
• Raakaöljyn hinta vuodessa USA:ssa -30.5%
• OMX HEX Cap +11.7% (tuottoindeksi johon sisältyy myös osingot kasvoi 15.9%)

Kai tähän tuottoon tyytyväinen pitäisi olla, mutta olin kesällä jo reilusti yli 20% kasvuvauhdissa kunnes huiput nähtiin ja kurssit laskivat. Eli pettymyksen makua on mukana. Viimeisen viiden vuoden muutosprosentit sijoitusteni arvossa. Suluissa ko. vuoden osinkotuottoprosentti:

• -29% (4.97%) vuonna 2011
• +1.9% (4.51%) vuonna 2012
• +34.5% (2.94%) vuonna 2013
• +15.7% (2.63%) vuonna 2014
• +13.6% (1.42%) vuonna 2015

Osinkotuotto laski 39% vuoden 2014 tasoon nähden. Painotukset eivät olleet osinkotuotossa kuten eivät ole olleet oikeastaan enää sen jälkeen kun osinkojen tuplaverotus astui voimaan. Euromääräinen osinkotuotto oli heikoin sitten vuoden 2005. Tämä oli itseasiassa jonkinlainen yllätys kun ajattelin että osinkotuotto olisi ollut aika tarkkaan sama kuin vuonna 2014.

Keskimääräinen vuosittainen arvonnousu osakesalkulleni on nyt 19.5% (keskiarvo, ei korkoa korolle) vuodesta 2001 lähtien. Eli salkkuni arvo on kohonnut joka vuosi 19.5% keskimäärin viimeisen 15 vuoden ajan. Mukaan mahtuu mm. vuoden 2001 51% romahdus ja vuoden 2008 41% romahdus sekä vuosien 2004 ja 2005 yli 100% nousu kumpanakin vuotena. Viime vuosi ja myös toissa vuosi sujui siis keskimääräistä huonommin ja keskiarvo laski. Vuoden 2014 lopulla keskiarvo oli 19.9%.

Parhaimmat euromääräiset voitot vuonna 2015 tuli tehtyä Nokialla, Nokian Renkailla, Universal Health Serviceksellä (UHS). Tappioita tuli kotiutettua oikeastaan vain Fortumista ja Valmetista ja niistäkin hyvin hyvin pienet. Voittoja olisi tullut merkittävästi lisää jos olisin ymmärtänyt myydä Softbankin ja Sandvinen osakkeeni pois niiden ollessa huipuissaan tai niiden tuntumassa. Tämän vuoden pahin pettymys oli PKC ja Softbank. Toivottavasti vuonna 2016 molemmat pärjäävät paremmin.

Vuonna 2015 kotimaisten osakkeiden osuus salkusta kasvoi selvästi ja vuoden lopussa osuus oli jo 63% kun vuoden 2014 lopulla kotimaisten osakkeiden osuus oli hieman alle 50%. Isoin sijoitukseni tällä hetkellä on japanilainen Softbank ja toiseksi suurin kotimainen PKC. Alcatel-Lucentin kanssa yhdistyvä Nokia on hiipinyt kolmanneksi suurimmaksi. Rahasto-osuuksia ei ole ja käteistä rahaakaan ei juuri nyt yhtään, kaikki on kiinni osakkeissa tai ETF:ssä.

Onnea ja menestystä sijoitusvuodelle 2016! Ensimmäisten pörssipäivien aikana on nähty laskua ja se ei ole koskaan hyvä merkki vuoden alkuun. Yleensä tammikuussa kurssit nousee ja niinä vuosina kun tammikuussa on kurssilaskua nähty on yleensä koko vuoden tuottokin jäänyt miinukselle. Epävarmuustekijöitä on jälleen ilmassa kuten FEDin koronnostojen suuruus ja niiden vaikutus mm. maailmantalouteen, raaka-aineisiin ja kehittyvien maiden kasvuun. Kohoavat korot vetävät osakemarkkinoilta pois rahaa pienempiriskisiin korkosijoituksiin. Kiinan pörssikupla on oireillut jo jonkun aikaa ja vuoden alussa on nähty Kiinassa reipasta laskua. Öljyn heikko hinta painaa Venäjää ja myös Brasiliaa. Monet öljysidonnaiset yhtiöt ovat vaikeuksissa ja niiden osakekurssit ovat alhaisimmilla tasoillaan vuosiin. Joku voisi jopa sanoa että öljyn on pohjannut tai pohjaamassa ja öljysidonnaisten yhtiöiden ostaminen saattaisi olla hyvä idea. Suomen talouden ennustetaan taas kasvavan ensi vuonna. Aika monena aikaisempanakin vuonna on talouden pitänyt kasvaa mutta haaveeksi on kasvu jäänyt. Nyt sitä kasvua ehkä oikeastikin tulee ellei koko hommaa pilata lakkoilulla. AKT ja muut liitot saisivat pikkuhiljaa ymmärtää missä Suomi menee. Verotus on vuonna 2016 edelleen kireää ja kiristyvää, julkinen talous velkaantuu edelleen. Kireä verotus leikkaa yksityistä kulutusta. Tilanne on kotimaassa vaikea ja vältän siksi edelleen pelkästään kotimarkkinoilla toimivien firmojen ostamista.

Olen panostanut kaiken rahan kiinni osakkeisiin ja ETF:iin ja odotan siis kurssinousua, mutta alkuvuoden parin kolmen ensimmäisen päivän huono kehitys hieman hermostuttaa.

Mielenkiintoinen veromuutos tulossa vuonna 2016

Juuri julkistetussa valtion talousarvioesityksessä mainitaan näin:

“Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se on voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta”

Tämä tarkoittaa sitten ainakin sitä että vuokratuloista voi vähentää luovutustappioita ja ilmeisesti myös osinkotuloista voisi vähentää luovutustappioita. Tämähän on ihan tervetullut muutos!

Konecranes yhdistyy amerikkalaisen Terexin kanssa

Konecranes tiedotti tänään yhdistyvänsä amerikkalaisen Terexin kanssa.Yhdistetystä yhtiöstä Terexin osakkeenomistajat omistavat 60% ja 40% omistuksesta on Konecranesin nykyisillä omistajilla. Yhdistyminen tapahtuu 1H 2016 ja yhdistetty liikevaihto on 7.5 miljardia euroa.Päällekkäisyyksiä ei ole paljon, siitä kertoo jo se että synergiahyöty on vain 110 miljoonaa euroa ja yhdistyminen ei hallituksen puheenjohtajan mukaan johda irtisanomisiin Suomessa.

Hienointa on ehkä se että yhdistetyn yhtiön pääkonttori tulee olemaan Suomessa ja yhtiö siis maksaa veronsa Suomeen. Kokoomuksen voimakkaasti ajama 20% yhtiöverotus alkaa tuoda hedelmää. Ilman tuota ei pääkonttoria Suomeen olisi saatu.

Fuusioitunut yhtiö aikoo ostaa omia osakkeitaan 1.4 miljardin euron edestä niin että heti yhdistymisen jälkeen yhtiö ostaa 456 miljoonan edestä osakkeitaan ja myöhemmin kahden vuoden sisällä loput 0.9 miljardia euroa. Yhtiön osakkeilla voi käydä kaupaa Helsingissä ja New Yorkissa.

Konecranesin osake nousi 15.74% tänään pörssissä näiden uutisten myötä siitä huolimatta että tänään oli melkoisen ruma laskupäivä pörssissä. Jokunen shorttari sai pahasti nenilleen.